Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteenne kestää kiristyvää rahatilannetta?
26.03.2020 |
Meillä mies on jäänyt työttömäksi hyvin pienellä korvauksella, eikä saa ansiosidonnaista. Hänellä on aiemmasta liitostaan kaksi lasta, joista on elatusvelvollisuus. Meillä on yksi lapsi kotona.
Nyt minä olen ainoa, joka tienaan perheessä mitään, mies aikoo maksaa saamansa työttömyysturvan elatusmaksuna lapsilleen ja maksaa autonsa kuluja. Kaunis ajatus, mutta se tarkoittaa, että minä joudun elättämään yksin kolme henkilöä nyt.
Maksan ihan kaiken nyt yksin, mm. asumisen ja ruuat etc. Olen alkanut tehdä halvempaa ruokaa isoja määriä, mutta mies syö niistä tosi ison osan. Siis oikeasti ison, leipäpaketistakin n 3/4.
Hiljattain mies ehdotti, että tilaisimme take away-ruokaa ravintolasta, en siitä innostunut. Hän kuulemma ei myöskään tykkää monista tekemistäni säästöruuista, esim hernekeitosta.
Mitä ehdottaisitte tähän? Varmaan muissa perheissä on vastaavia tilanteita koronan takia. On varmasti jopa perheitä, joissa kumpikin vanhempi on työtön ja heillä on tietysti vielä pahempi tilanne.
Kommentit (34)
Hyvin, koska rakkaus ei maksa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elareista voi ainakin käydä hakemassa helpotusta. Millä niitä maksaa jos ei ole tulojakaan.
Vierailija kirjoitti:
ei oo hätää kun on omat rahat.
Siis suomalsien tyypillinen "mun rahat, sun rahat" -parisuhde?
Tilaatte nyt sen YHDEN KERRAN take away-ruokaa ja istutte samalla alas ja käytte läpi mistä kaikesta voitte luopua. Maailma ei voi nyt kaiken tämän keskellä yhteen hyvään asiaan kaatua.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään talous ei voi yhteen take wayhin kaatua :D
Miten on niiden säästöjen kanssa? Niitä ei ole kun on pidetty hyviä aikoija ikuiseksi ajoiksi ansaituksi ja täten ei ole suhteutettu niitä menoja tuloihin niin, että pärjää tulojen kanssa niin että jää niitä säästöjäkin?
Nyt vaan istutte alas ja laskette mitä voi perua (päällekkäiset vakuutukset, netin, suoratoistopalvelut, toinen auto, jne) mitä voi myydä, jne...
Jos perheessä on neljä ihmistä niin take-awaylle tulee helposti hintaa 35-40€. Ja jos ruokabudjetti on vaikka 200€/kk niin ei silloin mitään ylimääräistä ostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha rahasta on stressata. Ei se kokonaan lopu. Yhtyeiskunta pitää huolen tarvittaessa. Menot pitää vain suhteuttaa niihin tuloihin.
Vierailija kirjoitti:
Elareista voi ainakin käydä hakemassa helpotusta. Millä niitä maksaa jos ei ole tulojakaan.
Työttömyys on vain väliaiken tulojen muutos, eikä se oikeuta elatusmaksujen muuttamista alas päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on suu säkkiä myöten sitten. Kyllä näin keski-ikäisenä parina vielä pärjää kun jälkikasvu on omillaan opiskelemassa. Meillä on jo kaikki tarpeellinen hankittuna. Ei tulisi mitään vahinkoa vaikka emme vaihtaisi sisustusta jne koko loppuikänämme.
Ainoastaan lapsiamme avustamme, mutta emme mitenkään kohtuuttomilla summilla. He arvostavat enemmän kun käyvät viikonloppuna kotona syömässä ja saavat ruokakassin mukaansa.
Hyvä muuten, mutta nythän ei nimenomaan saisi käydä sukuloimassa.
Kyllä miehen pitää omat lapsensa elättää, siis elatusmaksut on maksettava.
Mikä lie tilanne noiden lasten lähivanhemmalla on.
Ja jäähän miehellä nyt pois työmatkakulut, vaikka tulot ovatkin pienemmät.
Ja kun tulot vähenee, pitää kaikkien pihistää kulutuksesta, jokaisen perheenjäsenen.
Mitä helvettiä naiset aina haukkuu miehiä noista elatusmaksuista, sehän on naisen oma valinta alkaa kimppaan miehen kanssa, jolla on lapsia edellisistä suhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhuu ap, mitä sinusta sen miehen nyt sitten pitäisi tehdä? Ja kenen teidät sitten pitäisi elättää ellei sinun, kun miehellä ei yksikertaisesti niitä töitä ole?
Molemmat pystyvät edelleen maksamaan yhteiselle taloustilille pakolliset menot 50/50, vaikka puolisolla ei toistaiseksi sivutuloja olekaan. Käytännössä ei ainakaan toistaiseksi vaikuta mitenkään rahatilanteeseen. Säästyy jopa rahaa, kun on enemmän aikaa tehdä kotona isoja annoksia ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mulla on fiksu mies, meillä syödään iloisesti kotipullaa ja sieni-pekonipastaa, ymmärtää että take-awayt ja vastaavat ei ole kenellekään tarpeen. Mies ymmärtää, että nyt pitää säästää, ei herkutella.
Laatikaa budjetti ja sunnitelkaa sen mukaan yhdessä viikon ruokalista kerralla.
Tuossa pitää vain olla tarkkana, ettei näy niin että kahden viikon päästä mies olisi jo käyttänyt koko budjetin ja ihmettelisi että eikö ap voisi antaa lisää rahaa.
Miehelle pitäisi tehdä selväksi että budjetti on se mikä on ja jos tekee jotain muuta kuin tonnikalapastaa, kaurapuuroa tai hernekeittoa niin rahat eivät riitä koko kuukaudeksi.