Kuka muu tykkäs 80-luvulla tillilihasta?

Koulussa oli tosi hyvää tillilihaa.

Täällä! Entäs kanaviillokki? Muut haukkui sen räkäliemeksi, mutta jäipä enemmän mulle! :D

Minä ja joskus olen tehnyt, mutta ei siitäkään tullut samanlaista.

Nythän olisi tietysti minulla aikaa kokeilla uudelleen.

Kiitos vaan tuli melkein oksennus.

En ole koskaan syönyt. Meidän koulussamme ei sitä ollut ikinä.

T. N40

Hyi helv.... tuli oksennusrefleksi kun ajattelinkin tuota...

Vierailija kirjoitti:

Täällä! Entäs kanaviillokki? Muut haukkui sen räkäliemeksi, mutta jäipä enemmän mulle! :D

Se oli hyvää ja sitäkin voisi kokeilla tehdä taas.

Ei Ap

Olen kanssa varmaan jotenkin outo kun tykkäsin sekä tillilihasta että kanaviillokista.

Mitä se on?

Pidin silloin ja pidän edelleen. Mikä sen tekemisessä on niin vaikeaa?

Yhtä paljon(vähän, Jope), kun piparjuurilihasta.

Tykkäsin jo 60- ja 70-luvulla, kun olin koululainen. Osaan tehdä itse hyvää tillilihaa ja teenkin sitä aina silloin tällöin.

Onneksi kävin pientä ala-astetta, jossa oli todella hyvät emännät. Pidin tillilihasta, ja muista "inhokkiruuista", kuten maksapihveistä ja juuressosekeitosta. Luokallani oli yksi tyttö, joka söi osan kavereidensa broilerin koipi-reisipaloista ne nahkat, kukaan muu ei syönyt niitä. 

Tykkäsin sekä tillilihasta että kanaviillokista koulussa. Tehdään molempia mieheni kanssa silloin tällöin ruuaksi. Mies ei tosin koulun kanaviillokista tykännyt, mutta itse tekemästään tykkää.

Kamalaa. Muistan kuinka tuosta tehtiin päätös, että kuntien koulut vapautetaan tillilihasta. Kävin itse valtion koulua, eikä päätös meitä koskenut.

Pidin molemmista ja pidän edelleenkin ja teenkin silloin tällöin. Hyvän tillilihaN salaisuus on lihan hauduttaminen ylikypsäksi. Kesällä tarjosin tillilihaa kavereille, olimme miesporukalla reissussa ja ideana oli, että yksi tekee vuorollaan päivän pääruoan. Itse tein tillilihaa. Yksi valitti etukäteen ja haukkui ruoan. Syötyään ei puhunut mitään, ei kuitenkaan katsonut aiheellisiksi kiittää. Pari kaveria söi sitten kastikkeen lopun leivän kanssa, kun lihat olivat jo syöty. Kaikki meni.

tykkäsin, ja tykkään vieläkin. teen muutaman kerran vuodessa.

Netti on täynnä reseptejä, mutta palstan naisilla on aina tekosyitä joka asiaan

Haaaah... piparjuurilihan olin kokonaan unohtanut. Rakastin noita kaikkia. Tajusin silloin olevani Erilainen Nuori. Hyvähän se oli tajuta ajoissa, olen sellainen edelleen vaikka olen yli viidenkymmenen.

Minä pidin kyllä kanaviillokista. Mieheni piti maksasuikalekastikkeesta ja tillilihasta, itse taas en voi sietää noita! Onneksi hänen työpaikkansa lähellä on lounasravintola, jossa raavaat miehet voivat vetää mahan täydeltä maksasuikalekastiketta ja tillilihaa, ettei meidän tarvitse kotona niitä tehdä.