Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka nauttivat tästä koronaeristyksestä?
24.03.2020 |
Onko muita, joiden elämään korona rajoituksineen on tuonut lähes pelkästään positiivisia asioita?
Mulla on sellainen olo kuin olisin päässyt jollekin puolittaiselle lomalle yllättäen! Lenkkeilen metsissä, katson elokuvia ja sarjoja, siivoilen kaappeja, teen rauhassa ja ajan kanssa hyvää ruokaa...
Teen etätöitä, jonka ansiosta päivät ovat paljon lyhyempiä kuin normaalisti. Töissä on muutenkin hyvin rauhallista, hommia vähänlaisesti. Kaksi alakoululaista kotona, ihanaa päästä kotikoulussa kunnolla perehtymään lasten opintoihin. Hauskoja projekteja ja luovia tehtäviä ope keksinyt, niihin äitikin voi osallistua. Laitamme yhdessä ruokaa, pelaamme lautapelejä ja teemme metsäretkiä. Kaikki harrastukset ovat tauolla, aikaa on yhtäkkiä vaikka mihin.
Nukun paremmin kuin töistä stressaantuneena. En ole keksinyt vielä mitään pahaa tästä eristäytymisestä. Jatkuisipa koko kevään.
Kommentit (10)
Mä en tykkää, kun mies käy töissä mutta mä en sen mukaan saa edes käydä kaupassa. T. Ammattivalittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toistaiseksi on ollut henkilökohtaisesti onnenpotku. Huoli on kuitenkin sukulaisista ja ystävistä. Yhden kaverin lemppasin, kun ensin itki kun lapsellaan on nyt kamalaa ja seuraavana päivänä nautti ihmisten ahdingosta. Tämän jälkeen uhriutui.
Nyt täytyy kaikki ostokset ostaa vaan suomalaisista verkkokaupoista ja kivijalkaliikkeistä.
Kyllä, olen aivan samoilla linjoilla aloittajan kanssa, minulla myös työtahti hieman helpottanut ja lapset kotihoidossa. Minusta on ollut ihana irrottautua oravanpyörästä, olen aina viihtynyt kotona hyvin ja yhteydet toimii läheisten kanssa puhelimellakin.
Samat sanat. Vetäydyimme mökille jo pari viikkoa sitten. Kuin lomalla olisi! Rantasauna lämpiää tänäänkin jo päivällä, hyvä dekkari kesken, perheen ja koirien kanssa varmaan taas pitkä lenkki ja lettuja meinasin paistella iltapalaksi. Jopa teini tuntuu viihtyvän.
Aika leppoisalta etätyösi kuulostaa, kun ehdit kaiken tuon sen ohella. Kuin lomalla olisit.
Kaikilla ei ole noin onnekas tilanne, vaan töihin täytyy mennä 8 tunniksi joka päivä, oli riskiryhmäläinen tai ei,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huojentunut siitä, että yhtäkkiä poistui ikävä velvollisuus tavata muita ihmisiä ja käydä sosiaalisissa riennoissa. Ne ovat minulle aina pakkopullaa ja todella stressaavia tapauksia, mutta tähän saakka olen pakottanut itseni ihmisten ilmoille kerran viikossa. Töissä käyn normaalisti, mutta muuten olen kauppareissuja ja ulkoilua lukuunottamatta yksin kotona.
Toivon, että maailmanmeno vähän hidastuisi tämän seurauksena, mutta tuntuu siltä, että ihmisiä ahdistaa tässä eniten juuri pysähtyminen, joten eiköhän päätön hullunmylly jatku ennallaan, kun tilanne on ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa! Vihdoinkin on normaalia vetäytyä kaikessa rauhassa omiin oloihin ja vältellä kaiken maailman rasittavia menoja ja "Ei olla pitkään aikaan nähty" - syyllistyksellä hiillostettuja tapaamisia.
Lapsilla loppui harrastuksetkin ja ei tarvitse kuskata. Silti ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa kun lapset ei harrasta itsestäni riippumattomista syistä.
Joten ehdin olla perheen kanssa, lukea, olla pihalla, siivota ja hoitaa kodin rästihommia, puutarhajuttuja, nauttia keväästä. Työmatkoihin ei tuhraudu aikaa ja etätyötä voi hoitaa vaikka laiturilla. Tykkään todella. Salaa.
Minulle tämä ei kauheasti vaikuta. Jos ei uutisia olisin, en paljoa tietäisi. Etätöitä muutenkin teen paljon. Enkä ole aktiivinen.
Helsingissä olen.
On. Vihdoinkin rauhaa.