Jos elät yksin, ahdistaako mahdollinen kotikaranteeni kuten nyt Italiassa?

Viihdyn kotona mutta minulla on iso koira joka vaatii liikuntaa joka päivä. Käyn sen kanssa metsässä päivittäin. Toivottavasti jatkossakin. Muuten tämä menee liian pitkälle.

Italialainen kaverini viestitteli, että eilinen oli pahin päivä kotikaranteenissa. On aina viihtyny kotona ja luuli, että no problem, mutta nyt rupee pää pikkuhiljaa hajoon. 3.4. asti tällä hetkellä Italiassa voimassa kotona oleminen, mutta mahollisesti koko huhtikuu menee neljän seinän sisällä.

Itse kestäisin eristyksen paljon helpommin kuin perheeni kanssa. Nyt jos joutuu eristyksiin niin kyllähän noiden naamat tulee todellakin ärsyttämään ja paljon. Lapset pomppii seinille yms. Jos eläisin yksin niin sehän olisi ihan normaalia arkea ja varmasti paljon hallittavampaa kuin muiden kanssa.

Minua ahdistaa, mutta ei siksi, etten osaisi olla yksin vaan siksi, että maailmantilanne huolestuttaa ja on niin hirveä. Oma tilanne heikkenee, jos ihmisillä ympärillä, mukaanlukien tuntemattomat, menee huonosti.

Olen ollut niin kauan yksin muutenkin ettei yksi Koronakaranteeni muuta mitään.  Se vähän mietityttää että jos menee niin huonoon kuntoon ettei pysty enää soittamaan edes ambulanssia. Terveysneuvossa käskevät sairastamaan kotona ja päivystykseenkään ei saisi mennä Koronassa.

Vierailija kirjoitti:

Italialainen kaverini viestitteli, että eilinen oli pahin päivä kotikaranteenissa. On aina viihtyny kotona ja luuli, että no problem, mutta nyt rupee pää pikkuhiljaa hajoon. 3.4. asti tällä hetkellä Italiassa voimassa kotona oleminen, mutta mahollisesti koko huhtikuu menee neljän seinän sisällä.

Espanjassahan sitä jo pidennettiinkin.

Mulla on oma auto mitä yksin ajelen, kyllä mä voin käydä missä kaupassa vaan, eristyksissä olen kaikki matkat.

Asuin kaksi vuotta paikkakunnalla josta en tuntenut ketään. Työhommissa näin n kerran kahdessa viikossa paria ihmistä hetken.

Siellä asuessani iloitsin kaupassa käymisestä, missä näki muita ihmisiä.

Nyt mulla on lähimpään kauppaan 4 km. Se matka olisi kuitenkin pakko tehdä. Joten uskon kyllä kestäväni tilanteen jossa "kotiaresti" tulee. Ja en ole ystävien ja sukulaisten kanssa pitänyt vuosikausiin yhtä tiivistä puhelin-/ someyhyeyttä kuin nyt vikan parin viikon ajan.

Toki se, että sun normaali vapaus tehdä asioita haluamallasi tavalla, varmaan tuntuu kaikista vähän oudolta ja kurjaltakin. Toivottavasti taas osataan arvostaa sitä, kun tilanne paranee.

Pärjään yksin muuten, mutta kavereitten kissaa on ikävä. En nyt aiko kyläillä heillä, kun ovat riskiryhmäläisiä. Ihmisten kanssa voi jutella puhelimessa, mutta sen miukulaisen kanssa seurustelen rapsuttelemalla. Ei onnistu etänä :(

Minua kai ahdistaisi suunnattomasti ajatus olla eristyksissä toisen ihmisen kanssa. Kinastelua ja pahaa mieltä, eikä voi juuri edes lähteä pakoon toista ja tuulettumaan. Yksin on hyvä olla niin kauan kun arki jatkuu normaalina, eikä tarvitse esimerkiksi taistella zombeja vastaan.

Eipä juuri. Olen tykännyt tästä kun saa tehdä pelkkiä etätöitä eikä tarvitse sosialisoida turhia.  Aion kyllä ulkoilla vaikka kotikaranteeni tulisikin, asun sen verran syrjässä että voin tuolla korvessa samoilla kenenkään huomaamatta ja ketään vaarantamatta. Takapihan nurkalta kun pujahtaa metsään niin voi kävellä metsän suojissa vaikka 20km lenkin ilman että tarvitsee edes yhtään tietä ylittää.

Olen nauttinut tästä yksinäisyydestä ja joutilaisuudesta yllättävän paljon. Olen asunut suurimman osan elämää toisen ihmisen kanssa. Nyt teen kaikkea mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Pidän päivittäin useampaan ihmiseen yhteyttä puhelimessa ja viesteillä. Tiedän saavani apua jos hätä tulisi.

Ei ahdista, toivon vaan että jos tuohon mennään niin koiraa saisi ulkoiluttaa normaalisti. Meillä on tässä korttelin sisällä aika monta koiranomistajaa ja ei siinä olisi mitään järkeä että kaikki törmäilevät toisiinsa kun ei saa väljemmille reiteille lähteä.

No siis, kyllähän mun töissä olis käytävä. Töiden jälkeen poikkeaisin kaupassa sitten. Illat tietty pitäisi käkkiä kotona, mutta en mihinkään täydelliseen eristysselliin joutuisi kuitenkaan eli helposti selviäisin.

Eipä poikkea normipäivästä mitenkään :D Maalaan ja kirjon, neulon ja virkkaan niin kuin ennenkin.