Onko puolisolla oikeus tietää, mihin käytät rahasi?
Meillä on sovittu omat rahat, perheen kulut maksetaan puoliksi. Puoliso haluaa tietää mihin käytän loput rahat. Ei ole rahoja vailla itselleen, mutta minusta hänen ei edes tarvitse saada tietoa siitä mihin laitan rahani.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
No, tämä taas on ihan sen yrittäjän omaa tyhmyyttä. Miksi ei vaatinut avioehtoa ennen avioitumista? Oma moka, tällaisia ruikuttajia ei käy pätkääkään sääliksi. Ilmaispalvelut on kelvannut vuosikausia, mutta toisen pitäisi lähteä tyhjin käsin.
Sä meinaat että vuosikausien kotona makaaminen ja elättinä oleminen on niin kova saavutus, että siitä pitää erossa vielä maksaa satoja tuhansia? Okei...
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Naiset on kyllä mestareita keksimään syitä sille, miksi miehen pitää aina maksaa enemmän.
Moni mies ei arvosta vaimoaan tästä syystä. Hankkikaa rouvakullat kunnon ammatti ja käykää töissä ja tienatkaa rahaa. Säästäkää ja sijoittakaa.
Ei se kotirouvailu ole mikään saavutus kenenkään muun silmissä kuin omissanne. Millä meinaatte pärjätä, kun teidät vaihdetaan nuorempaan versioon? Ai niin, elarit....
Asutko sinä Amerikassa, kun et tiedä, että Suomessa määrätään maksettavaksi entiselle puolisolle elatusmaksuja todella harvoin ja sekin vain määräajaksi?
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tämä taas on ihan sen yrittäjän omaa tyhmyyttä. Miksi ei vaatinut avioehtoa ennen avioitumista? Oma moka, tällaisia ruikuttajia ei käy pätkääkään sääliksi. Ilmaispalvelut on kelvannut vuosikausia, mutta toisen pitäisi lähteä tyhjin käsin.
Sä meinaat että vuosikausien kotona makaaminen ja elättinä oleminen on niin kova saavutus, että siitä pitää erossa vielä maksaa satoja tuhansia? Okei...
"Makasin" 10 kk kotona ennen kuin vein lapsen hoitoon. Olen korkeammin koulutettu kuin mieheni ja silti tienaan alle neljänneksen miehen tuloista. Reilua? Ei minustakaan. Erossa tosiaan lähtisi useampia satoja tuhansia ja hyvä niin, ei minunkaan aikani ole ollut ilmaista, etenkään kun olen samalla käynyt jatkuvasti kokoaikatyössä.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tämä taas on ihan sen yrittäjän omaa tyhmyyttä. Miksi ei vaatinut avioehtoa ennen avioitumista? Oma moka, tällaisia ruikuttajia ei käy pätkääkään sääliksi. Ilmaispalvelut on kelvannut vuosikausia, mutta toisen pitäisi lähteä tyhjin käsin.
Sä meinaat että vuosikausien kotona makaaminen ja elättinä oleminen on niin kova saavutus, että siitä pitää erossa vielä maksaa satoja tuhansia? Okei...
Yrittäjä voi pysyä sinkkuna tai korkeintaan seurustella jonkun kanssa. On ihan hulluutta ruveta hankkimaan lapsia, jos yrittäjällä ei ole heistä huolehtimiseen tarpeeksi aikaa. Ainakin palstalla pyörivät yrittäjät jaksavat kertoa, miten he painavat pitkää päivää eikä lomiakaan voi pitää. Kuka ne lapset hoitaa sillä aikaa? Vuoropäivähoito? Kotiin palkattu lastenhoitaja?
Ihan elareista puhuin. Eli niistä lasten elareista ja kyllä niilläkin ihan hyvin pärjää kun tekee lapsia varakkaalle ukolle.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Naiset on kyllä mestareita keksimään syitä sille, miksi miehen pitää aina maksaa enemmän.
Moni mies ei arvosta vaimoaan tästä syystä. Hankkikaa rouvakullat kunnon ammatti ja käykää töissä ja tienatkaa rahaa. Säästäkää ja sijoittakaa.
Ei se kotirouvailu ole mikään saavutus kenenkään muun silmissä kuin omissanne. Millä meinaatte pärjätä, kun teidät vaihdetaan nuorempaan versioon? Ai niin, elarit....
Minä en ole keksinyt mitään. Mies ei vain suostunut asumaan perheenä yksiössä. Turha itkeä kun on itse halunnut ison talon ja autoja pihan täyteen. Minä pärjään ilman isoa taloa ja yhtäkään autoa. Ai millä pärjään, jos vaihdetaan: no juurikin niillä sadoilla tuhansilla jotka saan erossa ja lisäksi kokoaikatyöstä maksettavalla palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Todella vieras ajatus. Meillä on erilliset rahat ja en suoraan sanottuna edes tiedä mitä mieheni tienaa, eikä hänkään taida tietää minun raha-asioistani yhtään mitään. Ostokset maksetaan suunnilleen puoliksi, eli joka toinen kerta aina toinen maksaa, mutta ei se nyt ole niin tarkkaa. Yhteisiä laskuja maksetaan samalla tyylillä, ihan muistin varassa sen mukaan, kuka maksoi viimeksi. Ei ole tullut tarvetta yhteisomistaa mitään tähän mennessä, enkä usko että vastaisuudessakaan tulee, mutta eipä sekään ole ollut ongelma, että toinen on asunut välillä toisen omistamassa talossa ja toisin päin. Tuntuu että ihmiset tekevät raha-asioista aivan tarpeettoman monimutkaisia kynnyskysymyksiä.
Veikkaampa, että sosioekonominen asema vaikuttaa. Me olemme pienituloisia. Meidän on tiedettävä tarkkaan paljonko rahaa kumpikin saa ja onko kuukausi jommalle kummalle vaikea taloudellisesti ja miten yhdessä toisiamme taloudellisesti tukien pärjäämme uusperhe-elämässä. Asumme vuokralla ja mietimme pienetkin hankinnat yhdessä. Kumpikaan ei tuhlaile, mutta yhdessä käydään ulkona syömässä jos vain on varaa.
Usko pois, raha-asiat ovat elämässä aika monimutkaisia etenkin silloin kun rahaa on vähän.
Kaffepulla kirjoitti:
Ihan elareista puhuin. Eli niistä lasten elareista ja kyllä niilläkin ihan hyvin pärjää kun tekee lapsia varakkaalle ukolle.
Luulisi miehilläkin olevan mahdollisuus vaikuttaa tekeekö lapsia vai ei. Osa lapsettomista kuvittelee, että lasten tekeminen on oikea kultakaivos ja etenkin erotessa. Lasten kasvattaminen on iso työ ja kallista puuhaa, siinä pelkästään elatusmaksuja maksava pääsee helpolla. Lapsiin menee rahaa myös parisuhteen aikana. Jos elatusmaksut yllättävät, niin se kertoo vain siitä, että silloin ei ole maksanut lasten menoista mitään parisuhteen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella vieras ajatus. Meillä on erilliset rahat ja en suoraan sanottuna edes tiedä mitä mieheni tienaa, eikä hänkään taida tietää minun raha-asioistani yhtään mitään. Ostokset maksetaan suunnilleen puoliksi, eli joka toinen kerta aina toinen maksaa, mutta ei se nyt ole niin tarkkaa. Yhteisiä laskuja maksetaan samalla tyylillä, ihan muistin varassa sen mukaan, kuka maksoi viimeksi. Ei ole tullut tarvetta yhteisomistaa mitään tähän mennessä, enkä usko että vastaisuudessakaan tulee, mutta eipä sekään ole ollut ongelma, että toinen on asunut välillä toisen omistamassa talossa ja toisin päin. Tuntuu että ihmiset tekevät raha-asioista aivan tarpeettoman monimutkaisia kynnyskysymyksiä.
Veikkaampa, että sosioekonominen asema vaikuttaa. Me olemme pienituloisia. Meidän on tiedettävä tarkkaan paljonko rahaa kumpikin saa ja onko kuukausi jommalle kummalle vaikea taloudellisesti ja miten yhdessä toisiamme taloudellisesti tukien pärjäämme uusperhe-elämässä. Asumme vuokralla ja mietimme pienetkin hankinnat yhdessä. Kumpikaan ei tuhlaile, mutta yhdessä käydään ulkona syömässä jos vain on varaa.
Usko pois, raha-asiat ovat elämässä aika monimutkaisia etenkin silloin kun rahaa on vähän.
Olen aivan täysin eri mieltä. Olen siis tuo lainaamasi kirjoittaja ja olemme miehen kanssa olleet yhdessä opiskeluajoista lähtien. On ollut myös sairastumista, työttömyyttä ja ties mitä. Otettiin tämä systeemi ihan itsestään käyttöön heti alusta saakka, eli silloin kun rahaa ei ollut, eikä asia ole muuttunut tässä vuosien varrella mihinkään. Uskallan väittää, että kyse on vain kehnoista taloustaidoista, jos tarvitsee säätää ja miettiä niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?
No tämä. En voisi kuvitella eläväni parisuhteessa, jossa ei vallitsisi täysi molemminpuolinen avoimuus asiassa kuin asiassa. Tosin ei hyvään parisuhteeseen kuulu kyttääminenkään, eli en myöskään sietäisi sellaista puolisoa joka vaatisi tarkkaa tilintekoa omista rahoista, liikkumisesta tms. Mutta normaalin keskustelun puitteissa saa kysyä, ja odottaa vastausta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?
No tämä. En voisi kuvitella eläväni parisuhteessa, jossa ei vallitsisi täysi molemminpuolinen avoimuus asiassa kuin asiassa. Tosin ei hyvään parisuhteeseen kuulu kyttääminenkään, eli en myöskään sietäisi sellaista puolisoa joka vaatisi tarkkaa tilintekoa omista rahoista, liikkumisesta tms. Mutta normaalin keskustelun puitteissa saa kysyä, ja odottaa vastausta :)
Kysyä tarkalleen ottaen mitä?
Omituista minun mielestäni olisi että EI juteltaisi myös raha-asioista. Meillä on tapana puhua ihan kaikesta, ja toista kiinnostaa toisen arkipäivä ja puuhat, toiveet ja haaveet. Kummallista olisi, jos täytyisi pitää raha-asiat jotenkin pyhänä salaisuutena, mitä ei voi kysyä tai mistä ei voi keskustella. Meillä on ihan tavallista puhua esim. että onkin ens kuussa vähän tiukempaa, kun ajattelin ostaa sen polkupyörän, tai että menipä muuten tänään yllättävän paljon rahaa siihen kampaajalla käyntiin. Miksi rahasta puhuminen on monelle tuollainen mörkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?
No tämä. En voisi kuvitella eläväni parisuhteessa, jossa ei vallitsisi täysi molemminpuolinen avoimuus asiassa kuin asiassa. Tosin ei hyvään parisuhteeseen kuulu kyttääminenkään, eli en myöskään sietäisi sellaista puolisoa joka vaatisi tarkkaa tilintekoa omista rahoista, liikkumisesta tms. Mutta normaalin keskustelun puitteissa saa kysyä, ja odottaa vastausta :)
Kysyä tarkalleen ottaen mitä?
Esimerkiksi kun näkee puolisolla uuden takin, saa kysyä että paljonko maksoi. Tai että mitäs jos lähdettäis ens kuussa Pariisiin, onko sulla rahaa reissuun. Miten teillä tuollaisesta puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?
No tämä. En voisi kuvitella eläväni parisuhteessa, jossa ei vallitsisi täysi molemminpuolinen avoimuus asiassa kuin asiassa. Tosin ei hyvään parisuhteeseen kuulu kyttääminenkään, eli en myöskään sietäisi sellaista puolisoa joka vaatisi tarkkaa tilintekoa omista rahoista, liikkumisesta tms. Mutta normaalin keskustelun puitteissa saa kysyä, ja odottaa vastausta :)
Kysyä tarkalleen ottaen mitä?
Esimerkiksi kun näkee puolisolla uuden takin, saa kysyä että paljonko maksoi. Tai että mitäs jos lähdettäis ens kuussa Pariisiin, onko sulla rahaa reissuun. Miten teillä tuollaisesta puhutaan?
Matkoista puhutaan niin, että minä kysyn puolisolta haluaako hän lähteä kohteeseen, jonka itse olen bongannut. Jos haluaa, niin mennään yhdessä ja maksetaan suunnilleen puoliksi. Jos ei halua, eikä itse ehdota mitään vaihtoehtoista yhteistä kohdetta, niin minä menen omalla rahallani. Joskus olen myös maksanut puolisoni matkat, koska olen halunnut hänetkin mukaan vaikka hän itse ei ole ollut niin kiinnostunut kohteesta, että olisi halunnut laittaa matkaan omia rahojaan. Tämän kevään molemmat peruuntuneet matkat olisivat olleet sellaisia.
Harvemmin ostelemme mitään sellaista, minkä hintaa tulisi kysyttyä.
Vierailija kirjoitti:
Omituista minun mielestäni olisi että EI juteltaisi myös raha-asioista. Meillä on tapana puhua ihan kaikesta, ja toista kiinnostaa toisen arkipäivä ja puuhat, toiveet ja haaveet. Kummallista olisi, jos täytyisi pitää raha-asiat jotenkin pyhänä salaisuutena, mitä ei voi kysyä tai mistä ei voi keskustella. Meillä on ihan tavallista puhua esim. että onkin ens kuussa vähän tiukempaa, kun ajattelin ostaa sen polkupyörän, tai että menipä muuten tänään yllättävän paljon rahaa siihen kampaajalla käyntiin. Miksi rahasta puhuminen on monelle tuollainen mörkö?
Kyllä me puhutaan ainakin hankinnoista, haaveista ja ties mistä, mutta miten ne tilitiedot tai palkka asiaan liittyvät? Jos sinulla on ensi kuussa vähemmän rahaa, niin... sitten vain käytät vähemmän rahaa! Tuollainen olisi hirveän ikävystyttävää vatvomista ja tuntuisi, että eläisi jonkun holtittoman pikkulapsen kanssa, jos ei osaisi hoitaa omia raha-asioitaan itse.
Eipä oikeastaan, mutta onhan se vähän omituista jos ei voi itse ihan vapaaehtoisesti sitä kertoa. Aika huono suhde varmaan jos pitää salailla sitä, mihin rahansa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?
No tämä. En voisi kuvitella eläväni parisuhteessa, jossa ei vallitsisi täysi molemminpuolinen avoimuus asiassa kuin asiassa. Tosin ei hyvään parisuhteeseen kuulu kyttääminenkään, eli en myöskään sietäisi sellaista puolisoa joka vaatisi tarkkaa tilintekoa omista rahoista, liikkumisesta tms. Mutta normaalin keskustelun puitteissa saa kysyä, ja odottaa vastausta :)
Kysyä tarkalleen ottaen mitä?
Esimerkiksi kun näkee puolisolla uuden takin, saa kysyä että paljonko maksoi. Tai että mitäs jos lähdettäis ens kuussa Pariisiin, onko sulla rahaa reissuun. Miten teillä tuollaisesta puhutaan?
...miksi ihmeessä minua kiinnostaisi mitä puolison vaatteet maksavat? Yhtä tärkeä tieto kuin että milloin hän kävi vessassa viimeksi. Minulle riittää tieto ja luottamus siitä, että hänen rahat riittävät kaikkeen, mihin on tarvis ja hän osaa käyttää niitä järkevästi. En tarvitse sen enempää tietoa, ei kiinnosta.
En myöskään ymmärrä miksi pitää ehdottaa reissuja, jos ei ole itsestään selvää onko niihin varaa. Meillä ehdottaja yleensä maksaa, mutta ei me kyllä oikein edes puhuta tuollaisesta kun ei ne reissut niin kalliita ole että asiaa pitäisi mitenkään vatvoa sen suuremmin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan, mutta onhan se vähän omituista jos ei voi itse ihan vapaaehtoisesti sitä kertoa. Aika huono suhde varmaan jos pitää salailla sitä, mihin rahansa käyttää.
Aiemminkin jo totesin, että ei se ole salailua, ettei ole tarvetta raportoida omien rahojansa käyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan, mutta onhan se vähän omituista jos ei voi itse ihan vapaaehtoisesti sitä kertoa. Aika huono suhde varmaan jos pitää salailla sitä, mihin rahansa käyttää.
Aiemminkin jo totesin, että ei se ole salailua, ettei ole tarvetta raportoida omien rahojansa käyttämisestä.
No en tarkoittanut jokaisen pikkuostoksen raportointia sentään... Järkeä saa käyttää. Mutta onhan se varsin outoa jos pistäis isot kasat rahat johonkin jota ei ehdottomasti missään nimessä voi puolisolle kertoa. Epäilyttävää suorastaan.
Naiset on kyllä mestareita keksimään syitä sille, miksi miehen pitää aina maksaa enemmän.
Moni mies ei arvosta vaimoaan tästä syystä. Hankkikaa rouvakullat kunnon ammatti ja käykää töissä ja tienatkaa rahaa. Säästäkää ja sijoittakaa.
Ei se kotirouvailu ole mikään saavutus kenenkään muun silmissä kuin omissanne. Millä meinaatte pärjätä, kun teidät vaihdetaan nuorempaan versioon? Ai niin, elarit....
🇺🇦🇮🇱