Onko puolisolla oikeus tietää, mihin käytät rahasi?

Ei ole oikeutta - muuta kuin se mitä olette yhdessä sopineet.

Et todellakkan ole tilivelvollinen.

Niin kauan kun rahojen käyttökohde on laillista tai ei koske meidän parisuhdetta, niin ei. Jos mies käyttäisi rahojaan huumeisiin tai prostituoituihin, niin en hyväksyisi sitä.

ei

Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?

Jos perheen kulut hoidetaan puoliksi ja kumpikin hoitaa osuutensa, ei sen ylijäämän käyttäminen kuulu kenellekään.

Voisin kuvitella, että jos toisella jää käteen omaa rahaa ja toisella ei, se saattaa kiristää tunnelmaa.

Ei. Hänellä on oikeus odottaa, että laitan oman osuuteni yhteisistä menoista sovitusti taloustilille, kaikki muu on omaa rahaani eikä sen käyttö kuulu hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?

Ei kai sen tarvitse olla salaamista, ettei raportoi omia tulojaan ja menojaan. En minä ainakaan koe tarpeelliseksi kysyä puolisoltani hänen tulojaan tai mihin on milloinkin rahaa käyttänyt, eikä hän ole koskaan kysynyt minulta.

Vierailija kirjoitti:

Laillista oikeutta ei ole. Mutta miettisin kyllä mikä se sellainen parisuhde on, missä pitää salata omia asioitaan puolisolta. Mikä siinä rahan käytössä on sellaista, miksi siitä ei voi jutella?

Jos kummallakin rahaa ihan tarpeeksi muutenkin, miksi pitäisi sotkea raha-asioita rakkauteen? Parisuhde saa olla ihan juuri sen näköinen kuin itse parhaaksi kokee.

Jos toinen hassaa kaiken ylijäämän krääsään ja hummaamiseen, ja toinen sijoittaa omansa, niin miten toimitaan, kun tulee vaikkapa remontti, uuden auton hankinta, yhteinen lomamatka, lomautus?

Veikkaan, että se hummaaja on herkästi kärkkymässä sen vastuullisemman säästöjä.

Puhumattakaan erotilanteesta. Jos avioehtoa ei ole, hummaaja kuittaa sen vastuullisen säästöistä puolet.

Jos naimississa eikä mitään erillissopimusta, niin silloin kaikki rahat ovat joko suoraan yhteisiä tai sitten välillisesti yhteisiä. Tottakai kuuluu mihin käytät tulosi, koska ne rahat ovat yhteisiä. Omia rahoja on vain sinkkuna tai avokkina.

Siksi avioituminen ei ole minulle koskaan mahdollista.

Kaffepulla kirjoitti:

Jos toinen hassaa kaiken ylijäämän krääsään ja hummaamiseen, ja toinen sijoittaa omansa, niin miten toimitaan, kun tulee vaikkapa remontti, uuden auton hankinta, yhteinen lomamatka, lomautus?

Veikkaan, että se hummaaja on herkästi kärkkymässä sen vastuullisemman säästöjä.

Puhumattakaan erotilanteesta. Jos avioehtoa ei ole, hummaaja kuittaa sen vastuullisen säästöistä puolet.

Omien rahojen taloudessa nuo mainitsemasi skenaariot on yleensä huomioitu.

Itse voisin harkita avioliittoa, mutta vain vedenpitävän avioehdon kanssa.

Toivottavasti kukaan ei enää nykypäivänä ole niin tyhmä, että menee avioon ilman avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun rahojen käyttökohde on laillista tai ei koske meidän parisuhdetta, niin ei. Jos mies käyttäisi rahojaan huumeisiin tai prostituoituihin, niin en hyväksyisi sitä.

Mistä edes tietäisit? Ja mitä sitten?

Riippuu käyttökohteesta johon kuuluvat huomattavat summat pelaamiseen ryyppäämiseen yms. tai jos puoliso pistää rahaa prostituutioon tms.

Silloinkin kyse enemmän siitä kohteesta eikä itse rahan käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Omien rahojen taloudessa nuo mainitsemasi skenaariot on yleensä huomioitu.

Niin, pitäähän sen vastuullisemman puolison huomioida se, että toisella ei ikinä ole yhtään ylimääräistä. Mitään yhteisiä isompia hankintoja ei siis voida tehdä.

Mutta kyllä nuo asiat monelle isoja pettymyksiä aiheuttaa. Olisi kivaa esim. hankkia yhteinen kesämökki, parempi auto tms. mutta siihen ei pystytä, koska toisella on taskujen pohjassa reikä. Se vastuullisempi haluaisi kerryttää perheen varallisuutta ja jättää lapsille jotain perittävää. Mutta ei voi, koska raha polttaa sen toisen näppejä niin kovasti.

Kyllä nämä asiat monessa perheessä kiristävät tunnelmaa. Veikkaan, että on yksi isoimmista avioeron syistä.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omien rahojen taloudessa nuo mainitsemasi skenaariot on yleensä huomioitu.

Niin, pitäähän sen vastuullisemman puolison huomioida se, että toisella ei ikinä ole yhtään ylimääräistä. Mitään yhteisiä isompia hankintoja ei siis voida tehdä.

Mutta kyllä nuo asiat monelle isoja pettymyksiä aiheuttaa. Olisi kivaa esim. hankkia yhteinen kesämökki, parempi auto tms. mutta siihen ei pystytä, koska toisella on taskujen pohjassa reikä. Se vastuullisempi haluaisi kerryttää perheen varallisuutta ja jättää lapsille jotain perittävää. Mutta ei voi, koska raha polttaa sen toisen näppejä niin kovasti.

Kyllä nämä asiat monessa perheessä kiristävät tunnelmaa. Veikkaan, että on yksi isoimmista avioeron syistä.

Voihan se olla, ettei se toinen halua kesämökkiä tai parempaa autoa, vaikka raha ei taskuja polttelisikaan. Ei sellaisia hankintapäätöksiä voi koskaan tehdä toisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun rahojen käyttökohde on laillista tai ei koske meidän parisuhdetta, niin ei. Jos mies käyttäisi rahojaan huumeisiin tai prostituoituihin, niin en hyväksyisi sitä.

Mistä edes tietäisit? Ja mitä sitten?

Huumeista vai prostituoiduista? Huumeiden mukana tulee erinäisiä sivuvaikutuksia. Miestä voitaisiin kiristää kätkemään huumeita tai varastettua tavaraa ja ilmi se tulisi viimeistään siinä vaiheessa, kun poliisit tekisivät kotietsinnän. Tai sitten mies jäisi ratsiassa kiinni huumepöllyissä ajamisesta. Olen itse yksiavioinen ja odotan puolisolta samaa. Pettäminen on sitten eron paikka eikä mitään pariterapioita tule, jos mies olisi maksanut seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Jos naimississa eikä mitään erillissopimusta, niin silloin kaikki rahat ovat joko suoraan yhteisiä tai sitten välillisesti yhteisiä. Tottakai kuuluu mihin käytät tulosi, koska ne rahat ovat yhteisiä. Omia rahoja on vain sinkkuna tai avokkina.

Siksi avioituminen ei ole minulle koskaan mahdollista.

Tämä on muuten täyttä potaskaa. Lain mukaan avioliitossa on elatusvelvollisuus, mutta tämä ei koske kaikkia rahoja, ei mitenkään. Eron sattuessa on avio-oikeus, milloni varta tasataan, ellei tätä ole suljettu pois avioehdolla. Mutta ei toisen tiliin ole mitään suoraa käyttöoikeutta. 

Ja kaikille "kyllä avioliitossa pitää olla yhteistä" lässyttäjille. Avioliitossa nini kuin avoliitossa rahojen käytöstä sovitaan yhdessä. Tähän voi olla monia eri malleja. Hyvin usein kuin nämä yhteiset rahat tarkoittavat sitä, että toinen kontrolloi/ päättää kaikesta rahan käytöstä, tyyliin vetää yhteiset tilit nollille. 

Avioliitossakaan rahat eivät ole yhteiset. Ositus tulee kyseeseen vasta eron tai kuoleman sattuessa, siihen asti lain mukaan kummallakin on omat rahat ja oma omaisuus. Monesti avioparit jakavat raha-asioita silti avoimesti ja pitävät yhteisestä sopimuksesta ns yhteisiä rahoja.

Ei puolisolla ole tilivelvollisuutta siis myöskään. Ei avio- eikä avopuolisolla. Erikoiselta kyllä kuulostaa jos luottamus noin muuten on niin huono etteikö rahastakin voisi yhdessä puhua. Kyllä me puhutaan hankinnoista, säästöistä, lomiin ja harrastusmenoihin varautumisesta. Jos mies ostaa jotain isompaa itselleen niin kertoo siitä kyllä aina, ei kysy lupaa eikä olisi pakko, mutta koska haluamme jakaa arkemme, rahankäyttö on siinä yksi osa.