Millä mielellä nyt, kun huomenna jatkuu taas kotikoulu?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin sujuu, ekaluokkalainen tekee tehtävät, jotka opettaja laittaa heti aamulla wilmaan. Toki minä kerron tehtävät lapselle mutta ohjausta hän ei juurikaan tarvitse. Ihmettelen mitä tekevät kaiket päivät koulussa kun esim matikan tehtävänä ollut aukeama oli perjantaina tehty 10 minuutissa.[/

Meillä sama ekaluokkalaisen kanssa. 5 min ja päivän matikan tehtävät tehty. Kaikki päivän koulutehtävät tehty alta tunnin. Tokaluokkalaisella menee hetken kauemmin, mutta reilusti ennen puoltapäivää ovat molemmat lapset valmiita, vaikka aloitetaan vasta yhdeksän jälkeen.

Olen alkanut tosissani suunnittelemaan pitkää (1-2 kk) ulkomaan matkaa, josta aiemmin uskalsin vain haaveilla, kun pelkäsin kuitenkin lasten koulunkäynnin vaikeutuvan liikaa. Kotikoulu tulee sittenkin sujumaan varmasti oikein hyvin matkalla. Kunhan tämä korona tästä tietysti nyt ensin laantuu...

Meidän lapset pärjää aivan mainiosti kotikoulussa. Nyt saadaan poimia hedelmät siitä pitkäjänteisestä väännöstä ja kasvatuksesta mitä on lipsumatta tehty ja paikoin lopen väsyneenä sinnitelty. Lapset (2.lk ja 1.lk) ainakin meillä tekevät hommat mukisematta ja huolella. Toisella vielä adhd-lääkityskin, joten turha kommentoida, että vain rauhallinen ja kuuliainen lapsi pystyy tähän.

Meillä on aamun parin ekan tunnin aikana hommat tehty. Sitten pojat ulos omalle pihalle, itse hoidan etätöitä. Lounas on tehty edellisenä iltana. Lounaan jälkeen saavat tehdä legoja, lukea, ulkoilla, askarrella, nikkaroida, leipoa tms. mitä pystyvät itsenäisesti tai lähes itsenäisesti tekemään. Itse teen töitä ohessa. Mies ei ole kotona, lääkäri ja pitkää päivää tekee nyt.

Ruutuaika on nolla kouluhommien ulkopuolella. Lapset tietävät tämän ja mitään taistelua ei siitä tarvitse käydä. On sovittu, että jos päivä on mennyt hyvin, minulla on työrauha, koulujutut on hoidettu huolella ja yleisesti eivät ole perseilleet ja riidelleet niin saavat päivällisen jälkeen 1h pelata tai katsoa telkkaria. Toimii loistavasti,suosittelen!

Nyt näiden luokkaa terrorisoivien häirikkölasten vanhemmat saavat ihan omaa lääkettään maistaa. Jos jättää kasvatuksen muille ja menee aina sieltä mistä aita on matalin niin tämä on lopputulos ja siinäpähän kärsitte seuraukset. Ei ollutkaan koulun vika kun kotona hommat sujuu vielä surkeammin. Jännä juttu. Vahingoniloa on vaikea peitellä.

Alin aines antaa pentujen riehua ja hakea korona kotiin ja koko sukuun ja kaikkialle. Tsemppii.

Etukäteen jo ketuttaa, mutta tällä mennään nyt.

Kolmasluokkalainen tarvii yhä aika paljon neuvoja, opettamista ja patistelua. Minkäänlaista etäopetusta ei ole, vaan aamuisin tulee tehtäviä, jotka pitäis kotona saada tehtyä ennen klo kahta. Opelta voi kysyä neuvoa wilmassa, mutta a) vastauksen saamiseen menee tunteja ja b) lapsella ei ole tunnareita wilmaan.

Opettamisen lisäksi pitäis hoitaa omat työt ja jaloissa häärivä viisivuotias. Toivon että ois edes joitakin etäoppitunteja tms, jotta ei olisi niin kiinni lasten kotikoulussa :/

Heh heh heh, jotku joutuu käymään töissä. Toista se on mulla, kun saa kohta lomailla. Tuli perjantaina ilmoitus 90 päivän lomautuksesta. Ottaaks pattiin?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee. Jopa niin hyvin, että olen ajatellut tehdä tästä pysyvän käytännön. Koulussa menee vain turhaan aikaa hukkaan, kun odotellaan, että niiden viiden inkluusio-oppilaan pelleilytuokio loppuu. Koulussa 6 tuntia vastaa kotiopetuksessa yhtä tuntia.

Vähän samat fiilikset. Tokaluokkalaisen into oppimiseen on ihan eri tasolla. Meillä ei edes ole montaa erityisen tuen oppilasta luokassa (en tiedä, onko oikea termi), mutta se, että saa edetä, tuntuu lapsesta hyvältä. Suuri osa tavallisesta koulunkäynnistä on ollut 80% kuuliaisuuskoulutusta - sitä, että onko tarpeeksi kiltti odottamaan hiljaa, että muut saavat laskut laskettua. Sitä, että onko tarpeeksi kiltti lukemaan kolmatta kertaa samaa lukuläksyä kotona, kun se ei ole koko porukalta vielä sujunut.

Omat työni eivät kärsi lapsen etäkoulutunneista, vaan siitä lisääntyneestä vapaa-ajasta, jota hän viettää, kun koitan tehdä töitä. Lukemiseen uppoutuminen on hiljaista aikaa, mutta leikeissä ja askartelussa yms tulee aika äkkiä se unohdus, ettei vanhempaa nyt saisi häiritä. Äiti/isi, kato millaisen mä tein!”

Teen sitten työt vaikka yöllä, ihan sama. Voisin jatkaa tätä ainakin vuoden loppuun.

Ja jos joku on haistavinaan tekstistäni jotain hitaammin oppivien lasten dissausta niin ei; meitä on joka junaan, oma muksuni on sitten heikompi jossain muussa. Oon käynyt auttamassa hänen luokkakaverin kotona lasta, jolla lukeminen ja matikka ei suju. Vanhemmat siellä eivät osaa auttaa. Tämän lapsen mukaan musta on ollut apua, mikä ilahdutti.

Ne oppilaat, jotka kuuluisivat johonkin muualle kuin tavisluokkaan ovat ihan eri tyyppejä. Heidän vanhempiinsa ei tahdo kontaktia saada opetkaan, saati toiset vanhemmat.

Noona88 kirjoitti:

Täysi työpäivä etänä ja kaksi koululaista, jotka tarttee mikrotukea, keittäjää ja apua näihin ihaniin ”tee yhdessä vanhemman kanssa” - tehtäviin. Rakas opettaja, täällä kotona ei nyt valitettavasti ole resursseja esittää opettajaa. Kotiäideillä ja työttömillä varmaan voi ollakin. Tai sitten me tehdään mun työpäivän perään ilta niitä läksyjä, mistään yhteisistä tauoista tai ulkoilusta on turha edes uneksia.

Nyt on poikkeustilanne. Kannattaa viikonloppuna tehdä ruokia pakasteeseen. Lapset soittaa opelle itse kun tulee tenkkapoo. Yrittää tehdä niin paljon kun osaa ennenku pyytää apua.

Eikö oo mummeja ja pappoja joilla on tietokone tai läppäri tai tabletti ja älykännykkä. ????

Esim 65 v mummo eläkkeellä ja monet on käyneet kouluja hyvinkin pitkälle niin mummuilta apua koulutehtäviin. Monilla on tietokoneet pelit ja pensselit unohtamatta älykännykkää.

Vierailija kirjoitti:

Esim 65 v mummo eläkkeellä ja monet on käyneet kouluja hyvinkin pitkälle niin mummuilta apua koulutehtäviin. Monilla on tietokoneet pelit ja pensselit unohtamatta älykännykkää.

Itse jos oisin mummo niin osallistuisin ilomielin kotoa käsin antamaan apua koulutehtävissä. Aikoinaan lapseni oli niin itsenäinen ettei tarvinnut apua. Nyt yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei jatku. Meidän pojat menee huomenna kouluun. En kestä tätä tilannetta enään. Toinen on tokalla ja toinen kolmannella. En saa heitä tekeen mitään kotona, "koska ei me olla koulussa".

Onko heidän isänsä idiootti ja kummallakin vanhemmalla vanhemmuus hukassa?

Vierailija kirjoitti:

Eikö oo mummeja ja pappoja joilla on tietokone tai läppäri tai tabletti ja älykännykkä. ????

Ne ovat eristyksessä. Sinä toki et moista tajua.

Mäntit tehneet mänttejä lapsia, joita eivät kykene kasvattamaan. Ou jee.

Vierailija kirjoitti:

Kotikoulu erityislapsen kanssa on raskasta. Mutta jätetään se nyt sanomatta, kun tässä ketjussa pitäisi pelkästään ylistää kotikoulun ihanuutta...

Sepä se. Kaikkien muiden lapset tuntuvat olevan täydellisen itseohjautuvia ja äärimmäisen sujuvasti käyttävät läppäreitä ja uusia sovelluksia. Oma lapseni sen sijaan tarvitsee ohjausta ja hän kysyy neuvoa vähän liiankin helposti. Omat työni keskeytyy koko ajan. Taloyhtiömme netti on kaiken lisäksi aika surkea, joten netti pätkii koko ajan.

Olen myös pettynyt opettajiin tässä ketjussa. Teidän TYÖNNE on opettaa lapsia ja te voitte keskittyä siihen. Te olette saaneet koulutuksen siihen. Teidän ei tarvitse yrittää opetuksen ohessa tehdä jotain ihan muuta toisen alan töitä opettaessanne oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotikoulu erityislapsen kanssa on raskasta. Mutta jätetään se nyt sanomatta, kun tässä ketjussa pitäisi pelkästään ylistää kotikoulun ihanuutta...

Sepä se. Kaikkien muiden lapset tuntuvat olevan täydellisen itseohjautuvia ja äärimmäisen sujuvasti käyttävät läppäreitä ja uusia sovelluksia. Oma lapseni sen sijaan tarvitsee ohjausta ja hän kysyy neuvoa vähän liiankin helposti. Omat työni keskeytyy koko ajan. Taloyhtiömme netti on kaiken lisäksi aika surkea, joten netti pätkii koko ajan.

Olen myös pettynyt opettajiin tässä ketjussa. Teidän TYÖNNE on opettaa lapsia ja te voitte keskittyä siihen. Te olette saaneet koulutuksen siihen. Teidän ei tarvitse yrittää opetuksen ohessa tehdä jotain ihan muuta toisen alan töitä opettaessanne oppilaita.

Ja lisäksi olen äärimmäisen pettynyt toisiin vanhempiin, jotka ovat heti lynkkaamassa toisia ja haukkumassa huonoksi vanhemmaksi, kun uusi tilanne ei heti rullaakaan kuin strömsössä. Sen sijaan, että tuettaisiin ja tsempattaisiin poikkeustilassa (jota ei ole Suomessa ollut vuosikymmeniin) selviytymiseen. 

Tää on ihan huippua! 

Niin ihanan rentoa ja mukavaa olla vain oman perheen kesken. 

Vanhemmat tekee etätöitä omilla koneillansa. Lapset tekee omia tehtäviään. 

Aina uuden oppiaineen alussa ohjeistan ja avustan tarvittavan määrän, jonka jälkeen jatkavat itsenäisesti. 

Opettaja jakaa päivittäin oikeat vastaukset, josta lapset itsenäisesti tarkistavat. 

Vilkaisen sitten, että oliko monta väärin. Jos olisi, niin sitten paneuduttaisiin uudelleen aiheeseen, että mitä lapsi oli ymmärtänyt väärin. 

Minä toivon, että tämä jatkuisi kesään saakka.  

Päivällä ehditään sitten pelata, retkeillä ja leikkiä koko perheen kanssa. Kaikki ovat koko ajan hyvällä tuulella, koska kukaan ei ole väsynyt tai stressaantunut. Laatua!

Ihan parasta, heräsin juuri. Nyt lapset aamukävelyllä, sitten koulua. Normaalisti joutui sin heräämää klo 6.45

-työtön-

Olen tosi yllättynyt miten paljon lapset saavat aikaan ja nauttivat kotikoulusta. Etäopetus on ollut tehokasta, varmaan paljon tehokkaampaa koska eivät ole megaluokassa (välillä kolme luokkaa yhdessä!) ja ei tarvitse jännittää kiusaamista ja kestää luokkaa ja opetusta terrorisoivia häiriköitä. Meidän lapsille sopii tämmönen hissuksiin opiskelu ja rauhassa tekeminen. Eikä ole myöskään projektia projektin takia. Yläkoululaisia ovat. 

Rennompaa kuin normaalisti. Ei harrastuksiin kuskaamista, ei pakottavia aikatauluja. Opettaja antaa sopivasti hommia ja ei ole onneksi mitään rasittavia kokouksia lapsilla, että tiettyyn aikaan pitäisi olla linjoilla. Saa tehdä omaan tahtiin. Teen etätöitä ja lapset (1.lk, 4.lk,5.lk) tekee omat hommat samalla. Isommat neuvovat pienempiä. Yleensä ollaan jo klo 11 valmiita. Sen jälkeen on kuvista, käsitöitä, leikkiä, vapaa-aikaa, mitä nyt mieleen tulee (jotain rauhallista). Mutta ei telkkaria eikä pelaamista, koska en jaksa mitään taisteluja nyt ja tuntuu, että peliaika vain aiheuttaa ettei lapset keksi sen jälkeen muuta puuhaa. Meilläkin pelata saa vasta illalla hetken.

Luulenpa että pulassa ovat nyt ne perheet, joissa peliajat kiristävät pinnaa ja lapset eivät ole tottuneet kotonaan tekemään juuri muuta kuin roikkumaan näytön äärellä. Ja ne perheet, missä vanhemmilla ei ole mitään otetta lapsiin ja pikkupomot ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi kunhan heittäytyvät riittävän rasittaviksi.