Sunnuntaiaamu, kuvaile Koronapäivän toimintaa!
Kommentit (54)
Kotikaranteenissa toistaiseksi, juoksemaan tekisi mieli, ehkä ensi viikolla joku aamu.
Nousin 10 aikaan aamulla ylös. Nyt on kolmas kalja menossa ja kohta ajattelin keittää aamukahvit. Päivällä joko housut pois vierailu naisen luona tai käsityö videoita. Se on ihan naisesta kiinni kummalla tavalla. Illaksi tietenkin lisää kaljaa. Ruokaa jäi eilisestä niin paljon että tarvitsee vain lämmittää sitä. Joo ei tässä kiireitä eikä mitään ihmeellistä.
Heräsin jo klo 8. Luin kirjaa, katselin uutisia ja söin äsken aamupalaa ja join kahvia. Laiskotteluksi menee tämä päivä.
Olen pysytellyt sisällä jo pari viikkoa. Mulla on astma ja lisäksi alkanut siitepöly ja katupöly vaivata. Olen työtön, joten ei tässä paljon muutoksia ole. Mies käy kaupassa ja töissä, pesee ahkerasti käsiä ja käsidesi käytössä. Toki itsekin pesen käsiä ehkä enemmän kuin normaalisti.
Kissan kanssa makaillaan, mä luen, mies katsoo telkkaria.
Nousin vähän ennen yhdeksää ja siitä saakka olen klikkaillut netissä vuoroin facea, vuoroin lehtiä, vuoroin tätä palstaa. Mies aloitti äsken aamiaisen syömisen, syö sitä seuraavat pari tuntia. Sen jälkeen istuu paskalla puoli tuntia lukemassa kirjaa. Kuulemma kaveri tulee hakemaan jotain tavaraa iltapäivällä. Ilmoitin jo, että jos kaverin aikoo tavata, niin minä muutan piharakennukseen seuraaviksi pariksi viikoksi.
Mitään ei siis yhdessä tänäänkään tehdä enkä jaksa enää sellaista edes toivoa. Joka stanan viikonloppu kello on vähintään kaksi iltapäivällä ennen kuin hän olisi valmis lähtemään pihatöihin tai kävelylle tai jotain. Ja joo, tottakai voisin mennä yksin, mutta olen luovuttanut. En enää jaksa innostua mistään.
No oikeastaan just mietin että tää ei eroa juuri nimeksikään normielämästäni. Näen niin harvoin mm. kavereita ja työtäni ei voi hoitaa etänä joten työssäkin käyn normaalisti. Oikeastana ainoo selkee muutos arkeen on harventuneet kauppareissut. Hirveen isoa muutosta ihmismäärissäkään ei täälä päin ole, pienen kunnan keskusta-aluetta, ihmisii muutenkin harvassa mutta yhä näkyy ns. ruuhka-aikoina isompia määriä ihmisiä liikkeellä arkena.
Nukuin suht pitkään, käytin koirat aamulenkillä. Nyt oon istuskellu koneella ja selannu uutisia jne. Kohta menen hakemaan itsepalvelupesulasta mattoni kuivumasta, eipä siinäkään tarvi ihmisiin törmätä ellei ny jokunen pienen kauppakeskusken käytävillä vastaan tuu.
Loppupäivänä aattelin hieman siivota, käydä pidemmällä lenkillä koirien kanssa, istuu terassillani ja olla vaan. Akkujen latausta seuraavaan työviikkoon.
Nukuin kahdeksaan. Söin aamupalan, kuuntelin radiota. Nyt liikuntaa, sitten ruoka ja lenkille, ilta tv:tä.
Siivoan vähän sekä ulkoilen. Mitään en kaupasta tarvitse pitkään aikaan ja olen ollut työtön jo valmiiksi, joten tämä tilanne ei paljon vaikuta senkään puolesta. Muutenkin elämä jatkuu aika samanlaisena ja harvoin tulee normaalistikaan käytyä missään.
Klo 10 heräsin, 9h unta. Amupisi ja kaki. Yks voikkonen. Masturbointi. Nyt palstaa ja telsua.
Heräsin kymmeneltä. Makoilin sängyssä kissan kanssa ja luin koronauutisia. Nyt hörpin aamukahvia palstaillen.
Kävin kuuden aikaan vähän kävelemässä, kun ei ollut yhtään ihmisiä sillä olen pahasti riskiryhmäläinen. Nyt sisällä, panikoin. Otan kohta vähän diapamia. Mietin miten jaksan tämän painajaisen loppuun tai omaan loppuuni kun on niin henkisesti rankkaa. Vielä pari kuukautta siten olin täysin terve, huippukuntoinen nelikmppinen. Nyt on kunto kun 90-vuotiaalla. Eikä ole mahdollisuutta täyteen eristykseen. Olisi ollut vielä paljon annettavaa maailmalle, mutta näin nyt kävi.
Mietin mitä tekisin nyt kun vielä vähän aikaa on mutta en pysty nauttimaan siitä.
Hyvin menee, tiputuksessa sairaalas. Ei kuitenkaan korona
Heräsin kuudelta, paistoin sämpylöitä ja tein smoothieta aamiaiseksi. Pesin pari koneellista pyykkiä ja katselin tv:tä kunnes muut heräsivät.
Käytiin miehen kanssa kävelemässä ja juttelin lapsenlapsen kanssa whatsappissa
Nyt ruoka tulossa
Lähden kohta kauppaan töihin. Kuuntelen samalla, missäpäin kauppaa on räkätaudissa olevia asiakkaita ja koetan vältellä.