Mihin kvanttimekaniikan tulkintaan uskot? Mikään niistä ei ole vakuuttava ja kaikki on suorastaan pelottavia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

RekkuR kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On asioita joita ihminen ei voi koskaan ymmärtää ja tämä on yksi niistä.

Minä taas en ymmärrä valon käyttäytymistä sillä se riippuu aina havainnoijasta eli valo liikkuu aina vakionopeuttansa suhteessa havainnoijan. Eli jos valo lähtee nollapisteestä liikkeelle kohti kahta samalla suunnalla liikkuvaa objektia jotka liikkuvat eri nopeutta

Tarkoittaa että sama valofotoni liikkuu kahta eri vauhtia ja on siten kahdessa paikassa yhtä aikaa. Ja kuka sille fotonille kertoi kappaleiden liikkumisnopeuden jotta fotoni osasi suhteuttaa liikkumisnopeutensa? En jymmärrä.

Ei fotonin kannalta ole mitään merkitystä kappaleiden liikkumanopeudella. Fotoni liikkuu valonnopeudella, jolloin aika ja avaruus kutistuu pisteeksi. Eli ei ole olemassa mitään liikettä tai aikaa, vain yksi hetki.

Jos katselet tähtiä, niin niiden valo osuu samantien sun silmään kun aurinko emittioi fotonin. siinä ei ole mitään viivettä vaan se on välitön. Koko fotoni on olemassa vain, koska olet katsomassa.

Valo on aaltoliikettä.

Älä sönkötä paskaa. Fotonilta kestää 8 min 20 sek saapua auringon pinnalta maan pinnalle.

Kun katsot taivaalle, näet historian. Näet fotonit jotka ovat lähteneet liikkeelle jo aika päiviä sitten. Fotonin olemassaoloon ei sun katselusi vaikuta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Terkennan vielä, että fotoni on kaiken sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Terkennan vielä, että fotoni on kaiken sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä.

Eikä ole. Turpa kiinni jos et tajua mistään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Terkennan vielä, että fotoni on kaiken sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjä.

Eikä ole. Turpa kiinni jos et tajua mistään mitään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_vuorovaikutus

"Sähkömagneettinen vuorovaikutus (sähkövoima) on yksi standardimallin neljästä perusvuorovaikutuksesta. Se saa aikaan sähköiset ja magneettiset ilmiöt. Sen välittäjähiukkasia ovat fotonit."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Atomin elektronit pyrkii minimienergiatilaan, eli asettuvat mahdollisimman alhaisille energiatasoille. Fotonin absorboituessa elektroni(t) voi nousta korkeammalle energiatasolle, jolloin atomi kykenee muodostamaan useampia sidoksia. Vapautuuko tämä absorboitunut energia atomien reagoidessa keskenään vai jääkö absorboitunut fotoni elektronin korkeammalla tasolla pysymistä varten ylläpitäväksi voimaksi sidoksen pysymisen mahdollistamiseksi? Sidosten muodostumiseenhan ei tarvita energiaa vaan sidosten avaamiseen.

Wikipedia sanoo fotonin absorboitumisessa häviävän. Fotoni voi siis ilmeisesti luovuttaa vain osan sisältämästään sähkömagneettisesta energiasta tai sitoutua kokonaan atomiin? Vapautuuko tämä samainen fotoni emitaatiossa, vai voiko absorboituneesta sähkömagneettisesta energiasta syntyä uusia fotoneja?

Vierailija kirjoitti:

Kvanttilomittuminen viittaa siihen, että monimaailmatulkinta lienee oikein. Muut tulkinnat vaatisivat jonkun mystisen universaalin kentän, jossa tieto liikkuu valoa nopeammin.

Monimaailmatulkintaa ei tarvita, kun suurin osa meitä ympäröivästä aineesta ja energiasta on pimeää ainetta ja pimeää energiaa jonka havainnointiin ei toistaiseksi ole kyetty kehittämään mittalaitteita.

Filosofia on ymmärtänyt jo ajat sitten, että olemme rajallisten havaintojemme orjia. Tiedämme vain sen minkä havaitsemme. Nyt fysiikan mallit kertovat, että meillä jää suurin osa ympäröivästä aineesta ja energiasta kokoajan havaitsematta.

Ei se ole sen kummempaa kuin ettemme pari sataa vuotta sitten osanneet havaita sähköä puhumattakaan sähkömagneettisista kentistä. Nyt tiedämme ja hyödynnämme näitä sähkömagneettisia aaltoja puhuessamme kännykällä ja ymmärrämme niiden olemuksen. Siitä huolimatta, ettei niitä edes havaittu hetkeä aikaisemmin. Samoja sähkömagneettisia aaltoja oli jo aikaisemmin, emme vaan itse osanneet luoda niitä emmekä edes tunnistaa. Aivan samalla tavalla emme tunteneet edes kaasuja ennen kuin opimme ymmärtämään ympäröivän ilman sisältävän kaiken näköistä muutakin kuin ”ilmaa”.

Paljon enemmän on vielä tuntematonta ja osan saatamme oppia havainnoimaan vuosisatojen tai tuhansien kuluessa. Tunnemme ympäröivästä niin pienen osan, että tuskin huippu fyysikot tai muut puhumattakaan av-mammoista opimme ymmärtämään sitä elinaikanamme tai jälkeläistemmekään elinaikana. Siihen saakka voimme selittää sitä eri maailmoilla tai jumaluusopeilla. Ihan hyvin Jumala voi 1900-luvun tiedosta poiketen mahtua olemaan siinä tuntemattomassa osuudessa, mutta tuskin Jumalan olemassaolo edellyttää mitään mitattavaa tai tunnistamatonta ainetta maailmankaikkeudessamme, vaikka sekin on mahdollista. Kaiken näköisiä epätieteellisiä teorioita on tarjottu läpi ihmiskunnan elämän tuntemattomalle, alkemia ja parapsykologia ovat hyviä esimerkkejä siitä mihin voimme uskoa, kun yksinkertaistamme asioita selittääksemme niitä ja tutkimmekin tieteen sijaan uskomuksia luomalla olettamuksia rinnakkaisista maailmoista tai alkemiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Atomin elektronit pyrkii minimienergiatilaan, eli asettuvat mahdollisimman alhaisille energiatasoille. Fotonin absorboituessa elektroni(t) voi nousta korkeammalle energiatasolle, jolloin atomi kykenee muodostamaan useampia sidoksia. Vapautuuko tämä absorboitunut energia atomien reagoidessa keskenään vai jääkö absorboitunut fotoni elektronin korkeammalla tasolla pysymistä varten ylläpitäväksi voimaksi sidoksen pysymisen mahdollistamiseksi? Sidosten muodostumiseenhan ei tarvita energiaa vaan sidosten avaamiseen.

Wikipedia sanoo fotonin absorboitumisessa häviävän. Fotoni voi siis ilmeisesti luovuttaa vain osan sisältämästään sähkömagneettisesta energiasta tai sitoutua kokonaan atomiin? Vapautuuko tämä samainen fotoni emitaatiossa, vai voiko absorboituneesta sähkömagneettisesta energiasta syntyä uusia fotoneja?

Atomiin sitoutunut energia ei varsinaisesti ole sähkömagneettista energiaa. Fotoni on paketti energiaa, absorboituessaan se häviää ja ylimääräisestä energiasta syntyy uusi fotoni. Samoin, uusia fotoneita syntyy electonin pudotessa alemmalle tasolle, jolloin energia vapautuu fotonin muodossa. Sidosten muodustumisessa vapautuu energiaa, ylläpitäminen ei sitä vaadi, vaan tekee elektonista epävakaamman, jolloin se voi pudota alemmalle tasolle ja luovuttaa fotonin. 

Tämä menee monimutkaiseksi, enkä ole fyysikko. Ehkä kannattaa kysyä esim. Quorasta, jos haluat asiantuntevampia vastauksia, mutta vastaan kyllä ihan mielenkiinnosta, sen minkä osaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska fotonilla ei ole massaa, sen liikettä ei hidasta ilmanvastus? Jos fotonilla ei ole massaa (ei sisällä potentiaalienergiaa), miten energia voi työntää sitä eteenpäin? Miten voi olla varaukseton jos sisältää energiaa?

Onko fotoni massaton, sähköisesti varaukseton energiahiukkanen, joka liikkuu sisältämänsä energian avulla valonnopeudella, koska massattomana sen liikettä ei hidasta ilmakehässä ilmanvastus?

Kysyy mamma joka eksyi väärään ketjuun.

Kyllä myös "ilmanvastus" hidastaa valon etenemistä, siksi sen nopeutta mitatataan tyjiössä, en tosin puhuisi ilmanvastuksesta tässä yhteydessä. Ensinnäkin, liike ei vaadi energiaa (Newtonin liikkeen jatkuvuuden laki). Massa vaikuttaa valoon, koska massa vaikuttaa "muovaa" aika-avaruutta. Valo on sähkömagneettista säteilyä ja sähkömagnetisen voiman välittäjä. Valon nopeus hidastuu aineessa, koska valon aaltofunktio on vuorovaikutuksesa aineen aaltofunktion kanssa.

Eli fotoni on valon sähkömagneettisen voiman välittäjä, joka liikkuu tyhjiössä valonnopeudella. Saapuessaan maan vetovoiman ohjaamana ilmakehään sen aaltofunktio kohtaa ilmakehän aaltofunktion, jonka seurauksena fotonin liike hidastuu, kuitenkin edelleen jatkuen. Kohdatessaan kiinteää ainetta, esimerkiksi kasvin se luovuttaa sisältämäänsä sähkömagneettista energiaa kasville, taittuu pinnasta takaisin ilmakehään ja poistuu takaisin avaruuteen. Näin?

Alku oikein, mutta ei se tee tässä varsinaisesti eroa, onko kyseessä ilmakehä vai kiinteä aine, vaan todennäköisyys sille, että fotoni "törmää" atomin ytimeen ja absorboituu kasvaa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, osa heijastuu edelleen eri aallonpituudella.

Atomin elektronit pyrkii minimienergiatilaan, eli asettuvat mahdollisimman alhaisille energiatasoille. Fotonin absorboituessa elektroni(t) voi nousta korkeammalle energiatasolle, jolloin atomi kykenee muodostamaan useampia sidoksia. Vapautuuko tämä absorboitunut energia atomien reagoidessa keskenään vai jääkö absorboitunut fotoni elektronin korkeammalla tasolla pysymistä varten ylläpitäväksi voimaksi sidoksen pysymisen mahdollistamiseksi? Sidosten muodostumiseenhan ei tarvita energiaa vaan sidosten avaamiseen.

Wikipedia sanoo fotonin absorboitumisessa häviävän. Fotoni voi siis ilmeisesti luovuttaa vain osan sisältämästään sähkömagneettisesta energiasta tai sitoutua kokonaan atomiin? Vapautuuko tämä samainen fotoni emitaatiossa, vai voiko absorboituneesta sähkömagneettisesta energiasta syntyä uusia fotoneja?

Atomiin sitoutunut energia ei varsinaisesti ole sähkömagneettista energiaa. Fotoni on paketti energiaa, absorboituessaan se häviää ja ylimääräisestä energiasta syntyy uusi fotoni. Samoin, uusia fotoneita syntyy electonin pudotessa alemmalle tasolle, jolloin energia vapautuu fotonin muodossa. Sidosten muodustumisessa vapautuu energiaa, ylläpitäminen ei sitä vaadi, vaan tekee elektonista epävakaamman, jolloin se voi pudota alemmalle tasolle ja luovuttaa fotonin. 

Tämä menee monimutkaiseksi, enkä ole fyysikko. Ehkä kannattaa kysyä esim. Quorasta, jos haluat asiantuntevampia vastauksia, mutta vastaan kyllä ihan mielenkiinnosta, sen minkä osaan.

Luulen että tämä tiedon määrä riitti tällä kertaa. Oli virkistävää vaihtelua palstan muihin keskusteluihin. Iso kiitos sulle kun jaksoit vastailla!