Te jotka sanotte ettette aio enää seurustella ettekä pariutua miehen tai naisen kanssa, niin....?

Olen ollut kerran rakkaussuhteessa ja se oli minulle raskasta. En pystynyt vastaamaan siihen tunnemäärään, mikä kumppanilla oli. Elämä on helpompaa yksin ja pitää naisia ystävinä ja kavereina.

M34

Olen ollut suhteessa ja saanut lapset. Nyt he ovat aikuisia ja voin vapaasti keskittyä mielekkäämpiin asioihin kun perhe ja parisuhde. Yksi elinkautinen lusittu. Toinen ei kiinnosta.

Enpä oikein usko, että enää löytää sitä oikeaa. Nuorempana olisi pitänyt löytyä. Nyt jo lähinnä toivotonta.

M37

Samaa mieltä. Tyytyväisenä olen kiinnittänyt huomiota, että nykymiehet alkavat viimein irtautua naissukupuolen miehiä jatkuvasti alentavasti ikeestä. Hyvällä itsetunnolla varustettu ja omanarvontuntoinen mies ei tarvitse naista mihinkään! Lapaset on erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi keskityitte pahoihin poikiin ettekä valinneet kunnollista kilttiä miestä?

Koska ne on niin kuvottavan tylsiä, ettei niitä jaksa kuukautta pitempään.

Rakkaus sattuu liikaa.

En aio seurustella eikä seksikään kiinnosta, ei ole kiinnostanut moneen vuoteen. Olen varmaan masentunut, mutta en ole koskaan kertonut kellekkään enkä hakenut apua, en halua sääliä enkä mitään voivotteluja, elämä muuten ihan ok, sosiaalisesti olen tosi kömpelö :D Ainiin, jos en pysty välittämään itsestäni kuten en välitä, niin miten voisin välittää jostakin toisesta.

Haluaisin kovastikin löytää hyvän kumppanin ja rakastua. Olen kuitenkin saanut useamman kerran parisuhteissa ja treffaillessa niin pahasti siipeeni ettei minulla ole enää yhtään voimavaroja tehdä aloitteita naisille. Ja koska yksikään nainen ei ole ikinä tehnyt aloitetta minun suuntaan, niin on erittäintodennäköistä että vietän loppuelämäni omassa hyvässä seurassa kun ikääkin on jo yli 40v.

Vierailija kirjoitti:

En oikeasti halua rakastua. En millään viitsisi sitä tunnekuohua ja kaikkea mitä se tuo mukanaan. 

Rakastatko itseäsi?

Vierailija kirjoitti:

Enpä oikein usko, että enää löytää sitä oikeaa. Nuorempana olisi pitänyt löytyä. Nyt jo lähinnä toivotonta.

M37

Olen sanaton kommenttisi takia. Moni vastannut on kokenut kovia pahaakin, mutta ei voi olla tosissaan näin katkeraa ja vihamielistä porukkaa täällä. Suorastaan myrkyllistä. Sinä ja te muut, jotka ajattelette noin ette tule koskaan löytämään puolisoa ja oikeaa rakkautta, koska ette usko siihen - saatte sitä mihin uskotte eli tyhjyyttä ja synkkyyttä.

Olen avioliitosta eronnut, ja yksi yhteinen lapsi on eksän kanssa. En kaipaa mitään uusperhesekoilua tähän nyt. Ei mulla ole energiaa miettiä miten lapsi ja uusi kumppani tulisi toimeen, tulisiko eksä ja uusi kumppani toimeen, ja kaikkea sitä mahdollista draamaa. En jaksa nähdä vaivaa enää. Voin olla mitä olen ja vastata teoistani ja tunteistani vain itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä oikein usko, että enää löytää sitä oikeaa. Nuorempana olisi pitänyt löytyä. Nyt jo lähinnä toivotonta.

M37

Olen sanaton kommenttisi takia. Moni vastannut on kokenut kovia pahaakin, mutta ei voi olla tosissaan näin katkeraa ja vihamielistä porukkaa täällä. Suorastaan myrkyllistä. Sinä ja te muut, jotka ajattelette noin ette tule koskaan löytämään puolisoa ja oikeaa rakkautta, koska ette usko siihen - saatte sitä mihin uskotte eli tyhjyyttä ja synkkyyttä.

Sitä on ollut kaikki parisuhteet. Tyhjyyttä ja synkkyyttä. Ei sinkkuna ole ollut huolen häivää ja elämä ollut rikkaampaa kuin ikinä. Minä ainakin sain vihdoinkin sinkkuna sen mitä en parisuhteissani ole kokenut, olla onnellinen.

Ei koskaan enää. Nykynaisiin ei vaan voi luottaa.

Kiltti mies 48

Länsimainen kulttuuri on tehnyt romanttisesta romanttisesta pariutumisesta vaikeaa, kaikki keskittyvät koko ajan enemmän itseensä. Aika kovaa ja kolinalla on niistä nuoruuden mielikuvista tultu alas, muutaman parisuhteen jälkeen. Kyllä se väkisinkin kyynistää ja vaikeuttaa uskoa parisuhteeseen.