HS: Nuorin Husissa tehohoidossa koronaviruksen takia oleva potilas on alle 40-vuotias
Suomessa nyt yli 400 virallisesti vahvistettua tapausta.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006444843.html
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu, miten niitä tilastoja luetaan. Jos karsotaan vain kuolleiden ikää, tulee sellainen vaikutelma, kuin ikä olisi se suurin riskitekijä. Mutta jos katsotaan ihmisten terveydentilaa ennen koronaan sairastumista, huomataan, että krooniset sairaudet ovat se varsinainen riskitekijä. Vanhoilla ihmisillä on enemmän sairauksia kuin nuorilla. Siksi tilastot "valehtelevat" tässä kohtaa.
Satavuotiaas, jolla ei ole mitään sairauksia, on pienemmässä vaarassa kuin monisairas kaksikymppinen.
Kyllä ikä itsessään on koronan vakavuusasteen riskitekijä. Luin tästä jutun, kun arvelin alunperin itse samaa kuin viittaamani kirjoittaja. Ongelma liittyi jotenkin keuhkojen uusiutumis/korjaantumiskykyyn, joka oli iäkkäiden keuhkoissa luonnostaan heikentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Altistuminenkin on niin erilaista. Jos olet hetken tartuttajan lähellä, oireet ovat yleensä lieviä, myös vanhemmilla ihmisillä. Jos taat vietät aikaa koronaa sairastavan lähellä, kuten hän on aviopuolisosi, niin oireet voivat olla kovia.
Tämä ei pidä paikkaansa lainkaan. Altistumisen pienuudesta huolimatta virus kyllä monistaa ihmiskehossa itsensä ja aiheuttaa altistumisen voimakkuudesta riippumattoman oirekuvan.
Tuskin on "perusterve" , joku vaiva, sairaus tms. Joka heikentää vastustuskykyä tai keuhkojen terveys viturallaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastin sikainfluenssan jälkeisen keuhkokuumeen alle 30-vuotiaana. Olin hyväkuntoinen ja en mitenkään riskiryhmässä. Kävin viikoittain salilla, pumpissa, joogassa, pilateksessa... silti olin äärettömän huonossa kunnossa, joskaan en sairaalaan joutunut hoitoon. Pahimmassa vaiheessa tuntui, että kuolen keuhkokuumeeseen. Toipumiseen meni lähes vuosi ja ehkä jopa pidempäänkin. Puoli vuotta paranemisen jälkeen tuntui vielä koko ajan, että keuhkot eivät ole kunnossa.
Korona on ymmärtääkseni vielä rajumpi. On hulluutta tuudittautua siihen, ettei se omalla kohdalla tunnu missään. Suomalaiset eivät ole geneettisestikään mitenkään kestävää kansaa(paljon geneettisiä sairauksia), perusterveyskin taitaa olla näennäistä.
Kaikilla kansoilla on geneettisiä sairauksia, ei me olla siinä mitenkään uniikkeja. Kansan geeniperimä ei vaikuta perusterveyteen sellaisen yksilön kohdalla, jolla niitä kansantauteja ei ole. Ei sellaisenkaan, jolla on geneettinen alttius ja joka vanhempana vielä taudin saa. Perusterveys on näennäistä silloin, jos tauti on, mutta sitä ei vaan ole havaittu. Ei ole mitään aihetta huoleen, että kestäisimme koronan heikommin kuin mitä muiden maiden tilastotiedosta voi päätellä.
Sulla oli kurja sikainfluenssakokemus. Kun et sairaalaan joutunut, virallisesti sunkin sikainfluenssasi määriteltäisiin lieväksi (tai ehkä kohtalaiseksi) tapaukseksi. Vuoden toipumisaika kyllä kuulostaa vähän siltä että hoito olisi ehkä ollut aiheellista, vaikka pärjäsitkin lopulta ilman. Mutta "lievä" tapaus on yleensä sellainen flunssa mikä melkein kaikilla on joskus ollutkin. Voi olla todella kurjan tuntuinen, ja sen aikana voi ajatella ettei kestä, ehkä oppii vähän paremmin arvostamaan terveyttään, mutta mitään pelkoja ei jää.
Koronavirus on sikainfluenssaa vaarallisempi kaikkiaan, mutta riski painottuu todella vahvasti vanhoihin ja sairaisiin. Minä en ole onnistunut julkisesti saatavilla olevasta tiedosta pienellä vaivannäöllä selvittämään, onko korona 20-40-vuotiaalle perusterveelle sen vaarallisempi kuin sikainfluenssa, tai ihan normi kausi-influenssa. Suuri valtaosa nuorten terveiden koronatapauksista on joka tapauksissa lieviä. Ei sitä kannata hirveästi pelätä.
Tarkoitus ei ollut verrata tauteja varsinaisesti keskenään. Pointti oli siinä, että yksilötasolla ei kannata kuvitella omia selviytymismahdollisuuksiaan liian ylimielisesti. Lyhyt tikku voi osua kenen tahansa käteen, vaikka olisi suhteellisesti pienempi todennäköisyys. Todennäköisyys on kuitenkin olemassa. Se on asia, mikä siinä omassa kaikkivoipaisuudestaan tulisi muistaa.
Ja kyllä, suomalaisissa on erittäin paljon nuoriakin ihmisiä Koronan riskiryhmissä verrattuna useimpiin länsimaihin. Mutta toki voit laittaa pääsi pensaaseen. Niinhän moni muukin tekee.
Miten sä selviät elämästä, kun pelkäät riskejä sen mukaan miten paskoja ne olisi toteutuessaan etkä ollenkaan mieti sitä todennäköisyys-osaa?
Ole hyvä ja näytä mulle jokin lähde jonka mukaan Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon nuoria riskiryhmien jäseniä. Koska et voi, koska se ei ole totta, niin selitä edes, miten sen pitäisi vaikuttaa kenenkään arvioon omista riskeistään. Kun useimmat nyt kuitenkin tietävät sen oman terveydentilansa.
Mulla oli käsitys että tehohoidossa on 2 ihmistä, mutta niitä onkin jo 1-2 käden sormilla laskettuja.
5 tehohoidossa sanoi juuri ministeri Kiuru.
Vielä ei ole maailmalla kuollut yksikään alle 10-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Altistuminenkin on niin erilaista. Jos olet hetken tartuttajan lähellä, oireet ovat yleensä lieviä, myös vanhemmilla ihmisillä. Jos taat vietät aikaa koronaa sairastavan lähellä, kuten hän on aviopuolisosi, niin oireet voivat olla kovia.
Tämä ei pidä paikkaansa lainkaan. Altistumisen pienuudesta huolimatta virus kyllä monistaa ihmiskehossa itsensä ja aiheuttaa altistumisen voimakkuudesta riippumattoman oirekuvan.
Toki, mutta on se silti eri asia saada kerralla iso annos viruksia kuin vain joitakin. Kehon oma puolustus ehtii aktivoitua paremmin, kun virus lisääntyy maltillisesti.
No Usassa teholla iso osa on työikäisiä. Onko tuo ihme jos kansasta suurin osa on reilusti ylipainoisia ja syövät roskaa?
Omaan vastustuskykyyn voi arjessa vaikuttaa unella, stressinhallinalla, kohtuullisella liikunnalla ja ennenkaikkea terveellisellä , kuitupitoisella kasvispainotteisella ruokavaliolla joka parantaa mm. suoliston bakteeristoa.
Ja esim. (Liiallinen ) rankka urheilu alentaa immuniteettia.
Vanhuksilla elimistön puolustusjärjestelmä on jo valmiiksi heikentynyt, iän takia.
Tupakointi on varmaan pahinta mitä voi tehdä tällähetkellä itselleen terveyden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Altistuminenkin on niin erilaista. Jos olet hetken tartuttajan lähellä, oireet ovat yleensä lieviä, myös vanhemmilla ihmisillä. Jos taat vietät aikaa koronaa sairastavan lähellä, kuten hän on aviopuolisosi, niin oireet voivat olla kovia.
Tämä ei pidä paikkaansa lainkaan. Altistumisen pienuudesta huolimatta virus kyllä monistaa ihmiskehossa itsensä ja aiheuttaa altistumisen voimakkuudesta riippumattoman oirekuvan.
Onko lähdettä tähän? Jos oireiden vakavuus riippuu jossain määrin virusten määrästä kehossa, ja immuunivaste ei toimi välittömästi täydellä tehollaan, ja että virusten lisääntyminen on eksponentiaalista, niin kyllä silloin on ihan realistista että ulkoa tulleiden viruspartikkeleiden määrällä voi olla vaikutusta oireisiin.
Olin 34v perusterve kun sairastuin influenssaan niin että jouduin tiputukseen. En ole kiinnostunut ottamaan selvää muista kulkutaudeista omakohtaisesti, että miten hyvin/huonosti ne purevat tällaiseen terveeseen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastin sikainfluenssan jälkeisen keuhkokuumeen alle 30-vuotiaana. Olin hyväkuntoinen ja en mitenkään riskiryhmässä. Kävin viikoittain salilla, pumpissa, joogassa, pilateksessa... silti olin äärettömän huonossa kunnossa, joskaan en sairaalaan joutunut hoitoon. Pahimmassa vaiheessa tuntui, että kuolen keuhkokuumeeseen. Toipumiseen meni lähes vuosi ja ehkä jopa pidempäänkin. Puoli vuotta paranemisen jälkeen tuntui vielä koko ajan, että keuhkot eivät ole kunnossa.
Korona on ymmärtääkseni vielä rajumpi. On hulluutta tuudittautua siihen, ettei se omalla kohdalla tunnu missään. Suomalaiset eivät ole geneettisestikään mitenkään kestävää kansaa(paljon geneettisiä sairauksia), perusterveyskin taitaa olla näennäistä.
Juurikin tämän kaltaisissa viruksissa on erittäin tärkeää lepo. Monet aktiiviset kuntoilijat ja urheiluhullut eivät ymmärrä milloin pitäisi levätä jolloin virukset pääsevät iskemään pahasti. Näissä taudeissa on erittäin tärkeää levätä ja antaa kehon hoitaa paranemisen!
Sairastin ulkomailta tuodun viruksen seurauksena pahan keuhkokuumeen, olin sairaalassa kuukauden eristyksessä ja jouduin seuraavan vuoden ajan käymään kuukauden välein keuhkokuvassa. Toipuminen oli hidasta ja todellakin kiellettiin kaikenlainen urheilu paitsi kevyt kävely. Keuhkot vaurioitui osittain pysyvästi tästä ja nyt tosissaan pelottaa tämä korona. Suoraan sanottuna ottaa päähän nämä muista piittaamattomat ihmiset!
Sairastin perusterveenä, hoikkana, urheilullisena ja hyväkuntoisena parikymppisenä influenssan. Tauti oli raju, jouduin mm. heti sydänfilmiin, hyvä kun jotenkuten liikkumaan pääsin. Lepopulssi huiteli reippaasti yli sadan. Joka paikkaan sattui, olo oli ihan hirveä.
Nyt lihonneena, paljon vanhempana, joskin perusterveenä, en halua kokea millaisena versiona korona minuun iskisi. Miksi tätä sairautta pitää edelleen vähätellä?
Vierailija kirjoitti:
Ensi viikolla alle 30, sitten alle 20, sitten alle 10.
Koko maailmassa ei ole edelleenkään ainuttakaan alle 10-vuotiasta koronaan kuollutta.
Vierailija kirjoitti:
Sairastin perusterveenä, hoikkana, urheilullisena ja hyväkuntoisena parikymppisenä influenssan. Tauti oli raju, jouduin mm. heti sydänfilmiin, hyvä kun jotenkuten liikkumaan pääsin. Lepopulssi huiteli reippaasti yli sadan. Joka paikkaan sattui, olo oli ihan hirveä.
Nyt lihonneena, paljon vanhempana, joskin perusterveenä, en halua kokea millaisena versiona korona minuun iskisi. Miksi tätä sairautta pitää edelleen vähätellä?
Mä oon sairastanut influenssan melkoisen montakin kertaa jo lapsesta lähtien. Tosin aikuisiällä onneksi harvemmin.
Myös tehohoidon onnistumiseen vaikuttaa mm. potilaan ikä ja potilaan yleinen terveystilanne. Iäkkäitä ja vaikeasti monisairaita potilaita tehohoitokaan ei välttämättä pelasta, mutta kaikki ne harvat tehohoitoon joutuneet suhteellisen nuoret ja perusterveet ovat selvinneet lähes kaikki.
Nämä "urheilullisten" influenssakokemukset joita tässä ketjussa on luettu vahvistaa enempi vain mielikuvaa siitä, että ns. urheilulliset eivät osaa levätä vaan treenaavat vaikka pää kainalossa kuin siitä, että aivan kuka vaan sairastuu yhtä rankasti. Ihmekään kun iskee taudit rajummin kun keho ylirasittunut. Ortoreksia on sairaus missä muutkin.
Vierailija kirjoitti:
No Usassa teholla iso osa on työikäisiä. Onko tuo ihme jos kansasta suurin osa on reilusti ylipainoisia ja syövät roskaa?
Omaan vastustuskykyyn voi arjessa vaikuttaa unella, stressinhallinalla, kohtuullisella liikunnalla ja ennenkaikkea terveellisellä , kuitupitoisella kasvispainotteisella ruokavaliolla joka parantaa mm. suoliston bakteeristoa.
Ja esim. (Liiallinen ) rankka urheilu alentaa immuniteettia.
Vanhuksilla elimistön puolustusjärjestelmä on jo valmiiksi heikentynyt, iän takia.
Tupakointi on varmaan pahinta mitä voi tehdä tällähetkellä itselleen terveyden kannalta.
Laita linkki tilastoon jonka mukaan suurin osa on ylipainoisia. Roskaa en ole nahnyt missaan kaupassa tai ravintolassa. Enemmanhan taalla on hedelmia ja vihanneksia tarjolla kuin Suomessa, lapi vuoden oman maan tuotteita.
t. usalainen
Vierailija kirjoitti:
Nämä "urheilullisten" influenssakokemukset joita tässä ketjussa on luettu vahvistaa enempi vain mielikuvaa siitä, että ns. urheilulliset eivät osaa levätä vaan treenaavat vaikka pää kainalossa kuin siitä, että aivan kuka vaan sairastuu yhtä rankasti. Ihmekään kun iskee taudit rajummin kun keho ylirasittunut. Ortoreksia on sairaus missä muutkin.
Minä en kirjoittanut olevani urheilullinen, vaan olleeni ifun sairastaessani perusterve nuorehko ihminen. Mutta taidat olla niitä joille mikään ei ole oikea vastaus, ja koksa en ole urheilullinen, olen siis varmastikin mielestäsi läskisohvaperuna, joka vahvistaa taas jotain toista käsitystäsi ;)
Altistuminenkin on niin erilaista. Jos olet hetken tartuttajan lähellä, oireet ovat yleensä lieviä, myös vanhemmilla ihmisillä. Jos taat vietät aikaa koronaa sairastavan lähellä, kuten hän on aviopuolisosi, niin oireet voivat olla kovia.