Riittääkö teillä puskurit kriisin ja työttömyyden varalle? Keskivertosuomalaisella 1600 euroa tilillä

Puskurina n. 25.000e, kyllä tuolla pärjää jonkin aikaa. Onneksi elän pienillä menoilla nyt jo, muutos ei olisi kovin suuri (nyt jo 400e/kk budjetti + vuokra, tuostakin saa nipistettyä, kun yksin asun).

Tilillä on n. 3600, mutta velkaa on n. 20 000.

60.000 käteisenä, lainaa 30.000. 20.000 on kiinni osakkeissa mutta niitä en ajatellut ottaa missään kohtaa pois, sijoitushorisontti on kuitenkin siellä 20 siellä vuoden päässä ja siedän riskiä.

Rahaa olen käyttänyt viimeaikoina paljon elämiseen, joten nyt voi hyvin ottaa rauhallisemmin sohvalta. Säästöillä elelen 5 vuotta tekemättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on DD-kupin puskurit, pitäisi riittää.

Kulmuneilla pärjää lamassakin! 😍

Säästötilillä 8 000 euroa. Olen joskus elänyt tosi pienillä tuloilla freelancerina, joten aloin säästää heti kun pääsin normaaliin kuukausipalkkaiseen työhön. Nyt sitä todella osaa arvostaa.

Tilillä 4000e, sijoituksissa OLI 40k, niihin ei parane nyt koskea pariin vuoteen.. töistä yhdet lomarahat ja loma-ajan palkka saamatta n.5000e.. enköhän selviä.

Tilillä 10 000. Viihdyn kotona, en juurikaan käy missään. Paitsi töissä, jota vihaan. Salaa toivon että saan potkut

Huolissaan olijat hei! Eikö aina sanota, ettei käärinliinoissa ole taskuja vaan kannattaa elää hetkessä? Huomenna voi vaikka kuolla!

Säästötilillä 140e. Siinä oma puskuri. Ei tällä palkalla ja laskuilla rahaa säästöön laiteta.

Ei ole. Minulla

- säästössä 100 e tilillä,

- kaapissa pahan päivän varalle 200e

- s-tillä 125e

velkaa jäljellä 6000 omakotitalosta.

Lasten tileillä n. 2000e

Laskujen maksuun varatulla yht. tilillä n. 2000e

Miehellä omat rahat ja velkaa n. 18 000 tästä samasta talosta.

Puskuria on noin 50 000 euroa, mutta 30 000 on rahastoina, joita ei nyt luonnollisesti kannata myydä.

Tuskin menetän 100% tuloista, koska opiskelen, mutta toisalta en saa kuin opintotuen, koska asun toisen omistamassa omistusasunnossa. Lisäksi pystyn saamaan kukausittaiset elämiskuluni alle tuon opintotuen määrän.

Todellinen hätä olisi vasta kun asunto lähtisi alta, ja koska asunto ei kuulu minulle, niin se on realistinen uhka. Myönnän, että olen syntynyt kultalusikka siellä, minne aurinko ei paista, enkä ole oikein joutunut ikinä tilanteeseen, jossa olisin joutunut miettimään, onko johonkin varaa, tai ollut todella lirissä. Toisaalta en käytä juuri yhtään rahaa muuhun kuin pakolliseen, ehkä juuri siksi, että tiedän, että se on minulle mahdollista kyllä, jos haluan.

Omaan ja lasteni elämään (vuodeksi) riittäisi hyvin säästöni.

Valitettavasti taas oma äitini on pienyrittäjä ja hänen yritys kärsii mittavat tappiot tämän Koronan takia ja haluan auttaa häntä (muita sisaruksiani ei kiinnosta). Tämä tarkoittaa sitten sitä, että joudun käymään töissä (paljon asiakaskohtaamisia), jotta saan ylimääräistä auttaakseni äitiäni taloudellisia ahdingossa.

Otan tässä siis melko suuren riskin oman (ja lasteni) hengen kustannuksella, mutta kun sydän käskee auttaa niin minkäs teet. Muuten muuttaisimme vuodeksi-kahdeksi vuokramökkiin (korpeen) turvaan.

Itsellä ja miehellä vakityöt, mutta myös asuntovelka. Asunto onneksi sellainen että arvo säilyy. Miehen työt ei lopu jos koko valtio ei mene konkurssiin, ja hän on hyväpalkkainen.

Minun työt ei myöskään lopu mutta pomo ei arvosta näitä etätöitä, ja firma voi kärsiä lamasta. Eli saattaa pahimmillaan tulla lähtö. Minulla omat 20 000e säästöt. Mies voi kyllä minut elättää tarvittaessa.

Eli ei huoleta oma mutta kyllä monien muiden talous huolettaa!

Vierailija kirjoitti:

Puskuria on noin 50 000 euroa, mutta 30 000 on rahastoina, joita ei nyt luonnollisesti kannata myydä.

Tuskin menetän 100% tuloista, koska opiskelen, mutta toisalta en saa kuin opintotuen, koska asun toisen omistamassa omistusasunnossa. Lisäksi pystyn saamaan kukausittaiset elämiskuluni alle tuon opintotuen määrän.

Todellinen hätä olisi vasta kun asunto lähtisi alta, ja koska asunto ei kuulu minulle, niin se on realistinen uhka. Myönnän, että olen syntynyt kultalusikka siellä, minne aurinko ei paista, enkä ole oikein joutunut ikinä tilanteeseen, jossa olisin joutunut miettimään, onko johonkin varaa, tai ollut todella lirissä. Toisaalta en käytä juuri yhtään rahaa muuhun kuin pakolliseen, ehkä juuri siksi, että tiedän, että se on minulle mahdollista kyllä, jos haluan.

Voi muru, sanonta sanoo "syntynyt kultalusikka suussa". Jos olet syntynyt lusikka siellä mihin ei päivä paista ja kämppäkin saattaa mennä alta en lähtis kehumaan!

On ihan hyvin puskuria, oisko 23 000 tilillä. Viihdyn hyvin kotona eikä lomautus olisi katastrofi, kun muutenkin perusmenot pienet.

Mulla on vakituinen pienehkösti palkattu työ. Säästänyt olen 30 tuhatta pahan päivän varalle. Enemmänkin olisi mutta matkat ja kaikki ylimääräinen on ostettava säästöistä, koska säästöön saa vain jos ei osta ylimääräistä juuri.

Riittää. Emme ole eläneet ääriään myöten velaksi niin kuin suurimmalla osalla kotitalouksista on tupannut olemaan tapana. Jos kaikki on velkarahalla ostettua, on tällaisissa tilanteissa helpostikin hätä kädessä! Ei yhtään ihmettele näitä ongelmiin joutuneiden määrää, mutta toisaalta nämä tilanteet ovat loistava keino nähdä, mikä kaikki on pielessä. Ehkäpä tämän jälkeen osataan sitten elää toisella tavalla. Ehkä.

Mulla ihan sama kuin aiempi N32(olen vielä saman ikäinenkin, ikuista lama.sukupolvea nääs...), että joutaisin puolestani varsin hyvin kuolla vaikka tähän koronaan tai mihin tahansa. Olen jo sairas ja työttömyydelle ei näy loppua enkä jaksaa enää kitua iki-köyhänä ja työttömänä kuleränä ja muiden halveksimana ja potkittavana. KUkaan ei edes huomaisi, jos kuolen kotiini. Ikävää olis kyllä tukehtua hengiltä, suunnilleen pahin painajaiseni, mutta sama kai tuo, kivaa kuolemaa vatmaan harva saa, kunhan tämä hel*etti olisi vihdoinkin osaltani vain ohi:(