Opettajat tehoilee ja lapset hukkuvat etätehtäviin

No kyllä se koko päivä nyt vaan on koulua. Jos lapsella olisi ollut 6 tuntia koulua lähiopetuksesta ja kotiläksyt päälle, niin nyt kotona tehdään ne kuuden oppitunnin työt ja läksyt. Eli ihan tarkoituskin on, että nyt ei mennä jollain 30 % työteholla, vaan pyritään pitämään huolta, että kaikki opetussuunnitelmassa olleet asiat tulee käytyä läpi ja toivottavasti opittuakin.

Toivottavasti viestitte näistä näkökulmista myös opelle. On tosi vaikea arvioida kotien ajankäyttöä ja tehtävämääriä. Tavoitteena on räätälöidä tehtäviä kaikille omien resurssien (aikuisen läsnäoloajan, laitteiden, lapsen taitotason jne.) mukaan, mutta alkuun oikean suunnan löytäminen vaatii vanhemmiltakin aika paljon kommunikaatiota opeen päin. 

Siinä missä toisessa kodissa odotetaan ja oletetaan, että tehtävät auttavat lasta saamaan ajan kulumaan, kun vanhempi vaikka tekee etätöitä, toisessa kodissa taas kaikilla on kiire, homma koetaan vaikeaksi ja kouluhommat kuormittavat aikuista ja lasta.

Oppilaiden edistymisestä olisi noin niinkun työnkuvan myötä pidettävä huolta. Ja kyllähän sen kokee tärkeäksi ihan henkilökohtaisestikin omien oppilaiden ollessa kyseessä. Ja on se niinkin, että jos ei edes opettaja arvota opiskelua, opetusta ja oppimista korkealle, ei sitä voi vaatia kyllä muiltakaan. 

Itse lähden siitä, että oppilaalta kuluisi koulutyöhön ainakin n. 4 tuntia päivässä (ja joustan tästä perheen tilanteen mukaan). Tehtävät pyrin laatimaan niin, että ne saisi vähitellen suoritettua mahdollisimman omatoimisesti. Alkuopetuksen oppilaiden kanssa tämä on tosin aika mahdotonta varsinkin nyt aluksi, kun mm. kaikki digiympäristöt otetaan uutena käyttöön. 

Meillä nelosluokkalaisella on ollut aika sopivasti tehtäviä ja ope on videoyhteyden päässä osan päivästä, eli ihan opettaa, ei vain jaa tehtäviä. Lapseni on tunnollinen ja kunnollinen, eikä erityisesti haikaile pelien ja kaverien perään.

Silti tänään purskahti jo kaksi kertaa hillittömään itkuun, ensin minun kanssa tehtäviä tehdessä ja toisen kerran illalla muutama tunti "koulun" päättymisen jälkeen. Tilanne on niin outo ja uusi, että opettelua tämä on kaikilla. Samoin ulkoilu ja liikunta on jäänyt vähemmälle, kun ei tule päivittäistä koulumatkaa kävellen. Välitunteja käsketään pitää. Lapseni on pitänyt eilen ja tänään tasan yhden "ulkovälkän". Muuten pyörii sisällä.

Selvästi lapsi ahdistuu siitäkin, että ollaan kaikki tiiviisti kotona, kun on tottunut, että saa koulupäivän jälkeen tehdä läksyt ja olla itsekseen kotona muutaman tunnin, ennen kuin me vanhemmat normaalisti tultaisiin töistä kotiin.

Kuulostaa ihan normaalilta määrältä tehtäviä, mitä tunnillakin tehtäisiin.

Ikävä kyllä vain opettajana toimiessa olen huomannut, että monien oppilaiden luetunymmärtäminen, itseohjautuvuus, ja motivaatio on nollassa ja osalle tekee todella hankalaa tehdä ja keskittyä tunnillakin ihan perustehtäviin. 

Luojan kiitos olen nyt opintovapaalla, niin ei tarvitse kuunnella oppilaiden ja vanhempien nilitystä aiheesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kauankos äipät teidän pikku lapsukaiset viettää siellä koulussa, pätevien ammattilaisten ohjauksessa?

Nyt teidän pitää saada sama määrä tietoa niiden päähän, helppoa eikö?

Ei opettajia ole lomautettu. Kenen tehtävänä on siis opetus?

Nyt tuntuu tulevan vain jäätävä määrä tehtäviä. Lapsi on luokkansa parhaita ja hermo tuntuu olevan kireällä, tekee tehtäviä itsenäisesti. Miten mahtaa pärjätä he, joilla on vaikeuksia ihan normiopetuksessakin.

Meillä on kolme ihmistä etänä kotona ja nettiverkko on kestokyvyn rajoilla, valokuitu on vasta tulossa.

12-vuotiaani tekee päivän tehtävät alle tunnissa. Koulussa menisi keskimäärin noin viisi tuntia, joten ei ole kyllä meillä uuvuttavaa. Ammattikoululaisen etäopinnoista tuli viestiä, että tulee verkko-opetusta, jossa on läsnäolopakko ja lisäksi muita tehtäviä, mutta wilmaan ei ole vielä tullut yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä se koko päivä nyt vaan on koulua. Jos lapsella olisi ollut 6 tuntia koulua lähiopetuksesta ja kotiläksyt päälle, niin nyt kotona tehdään ne kuuden oppitunnin työt ja läksyt. Eli ihan tarkoituskin on, että nyt ei mennä jollain 30 % työteholla, vaan pyritään pitämään huolta, että kaikki opetussuunnitelmassa olleet asiat tulee käytyä läpi ja toivottavasti opittuakin.

Lapsi ehtii yleensä tehdä läksyt jo koulussa, oppitunnin pituus on 45 min. Eikä niitä tehtäviä tehdä kokonaista oppituntia. Koulussa on välitunteja ja ruokatunteja.

Nyt tuntuu, että opettajat vain suoltavat tehtäviä. Opetusta ei ole.

Ne tehtävätkin ovat osa oppimisprosessia. Mitä tapahtuu vedelle, kun se laitetaan pakastimeen? Hyvä ja konkreettinen tehtävä veden olomuotojen opetteluun. Ei koulu ole mitään luennointia vaan nimenomaan oppilaan kannustamista omien havaintojen tekoon. Koulussa oppilasta ohjataan oppimaan, ei kaadeta saavilla opetusta päähän.

Kun valitetaan kuvayhteyden puutteesta, kuvitellaan, että se ope voisi todellakin omalla äänellään pakottaa tiedon oppilaiden päähän. Ei voi. Helpointa on olla kuuntelematta, sitä ei kukaan huomaa. Sen sijaan jos joutuu itse tuottamaan jotain asiaan liittyvää, joutuu siinä sivussa väkisinkin oppimaan. Erityislapset tietysti eri asia. Nämä tarvitsevatin lähiopetusta ja ymmärtääkseni myös saavat sitä.

Olen itsekin luokanopettaja ja olen huomannut, että monella opettajalla on paniikki päällä. Meiltä vaaditaan työnantajataholta paljon, jokainen oppitunti tulee hoitaa, kirjata niiden sisällöt viestinä vanhemmille ja vielä tehdä tuntipäiväkirja Wilmaan. Jokaiseen oppilaaseen pitäisi olla päivittäinen yhteys ja jokaisen suoriutumista pitäisi seurata päivittäin. Näihin äkisti esitettyihin vaatimuksiin kun yhdistetään opettajien suorittajaluonne, niin saadaan helposti ylilyöntejä aikaan.

Pyydän kodeilta kärsivällisyyttä. Kotien puolesta toivon tämän hullunmyllyn ja tehtävävyöryn tasaantuvan. Jättäkää jotain tekemättä, jos vaatimukset ovat mahdottomat. Ei ole ainakaan tarkoitus, että tehtäviin menee yhtään sen enempää aikaa kuin koulupäivä kestää. Jos liian kovat vaatimukset jatkuvat, niin olkaa ensi viikolla yhteyksissä opettajaan.

Koittakaa jaksaa!

Meidän naperolla ei ole mitään tehtäviä. Tietokoneella pelaa jotain räiskintäpeliä.

Opettajat ei todellakaan tehoile. Hyvä kun saavat tietokoneensa yhdistettyä internetiin kotona.

Saapa nähdä miten tilanne etenee ja tuleeko jotain yleisiä linjauksia. Nythän joka kunta sooloilee omiaan.

Ei ne tehoile vaan opetussuunnitelmassa nyt vaan on tietyt asiat jotka on opetettava / opittava eikä ole poikkeusta koronalle. 

Omat lapset jo aikuisia tai lähes, mutta kuuntelin eilen radiosta tästä aiheesta. Tuli mieleen, että nyt olis oiva tilaisuus opettaa lapset lukemaan kirjoja ja aikuiset lukemaan kirjoja lapsilleen. Ei mitään muita tehtäviä, lukeminen ja ulkoilu.

Huono puoli on tietty se, että kirjastot taidettiin juuri sulkea.