Miesystävä on aivan hirveä, kontrolloiva ja itsekeskeinen. Vihani on niin suuri tällä hetkellä.
Ottaa päähän niin paljon, että miehen takia olen edes yrittänyt sovittaa itseäni tulevaisuuteen hänen kanssaan.
Ensinnäkin olen käyttänyt melkein vuoden ajan (juna)matkoihin hänen luokseen tolkuttomasti rahaa, työpaikkani ovat vaihtuneet jotta suhteeseen keskittyminen olisi mahdollisempaa, olen etsinyt töitä hänen läheltään (yhteenmuutto ollut tarkoituksena), siivoan, teen ruokaa ja yritän pitää suhteestamme huolta monin tavoin.
Myöskin minä osallistun tottakai elämisen kustannuksiin, suunnilleen puoliksi menneet ja maksan vielä omat matkani hänen luokseen.
Kaikki oli kivaa alkuun ja mies oli mukana suunnitelmissa täysin, itse ehdotti ja halusi sitoutua kunnes alkoi muuttumaan hiljaa.
Olen mennyt täysin mukavuusalueiden ulkopuolelle, jotta meidän välinen suhde voisi kasvaa ja kehittyä, jotta voisimme elää yhdessä.
Jätin jopa vakituisen työsuhteeni ja aloitin sitten toisenlaiset työt ja tämän koronan tullessa menivät nekin.
Mitä tekee mies, jolla on suuret tulot ja muutenkin talous enemmän kuin kunnossa?
No jatkuvasti vinoilee omasta tilanteestani kun töitä ei ole, kehuskelee kuinka on rahaa ja voisi lähteä heti matkoille jos tilanne ei maailmassa olisi tämä eikä tietenkään ottaisi tällaista rahatonta mukaan. Lisäksi saa raivareita ihan oudoista jutuista(olen kuulemma mitään osaamaton lapsi kun jätin valot päälle huoneeseen vaikka tarkoituksenani olisi ollut mennä pian takaisin sinne huoneeseen) , uhkaa jättämisellä ja sitten taas nauraa, että kunhan vitsaili. Halaa ja sanoo, ettei kiusaa enää minua ja pahoittelee äkkipikaisuuttaan.
Kuitenkin syyttää minua omasta tilanteestani(tämä työtilanne nyt) ja nauttii, että olen aika syvillä.
Sitten sanoo: "Kulta ei tämä tilanne ole sun syysi... kai"
Ja virnistää.
Olen ihan raivoissani.
Jos näytän tunteinani(kun tarpeeksi nälvii) olen hullu ja haluaa minusta eroon koska hänellä ei ole aikaa riitelyyn.
Yleensä näinä hetkinä edellisenä päivänä rakasti minua niin mahdottomasti ja sitten on kuin eri ihminen ja yksi pieni negatiivinen reaktioni laukaisee sen, että emme sovi yhteen koska haastan riitaa.
Joudun siis olemaan hiljaa, itken yksin ja näen painajaisia miehestä.
Kaikki tämä kontrollointi ja paska on alkanut pikkuhiljaa. Mies luvannut muuttua mutta ei todellakaan muutu. Pahenee eikä mitään hyvää tunnu enää olevan jäljellä.
Tässä tilanteessa varsinkin tarvitsisin tukea ja jotain varmuutta, että selviämme yhdessä mutta lähinnä mies vaan nauraa ja on asenteella, että yritä selvitä ja siivoa mun koti kun oon töissä.
Pärjään ihan yhtä hyvin, tai no varmasti paremmin ilman miestäkin.
Hänestä ei ole mitään tukea, ei etenkään henkistä eikä kyllä muutakaan.
Pakko lähteä pois, ei kestä pää tätä nälvimistä ja itsetunnon kohotusta kustannuksellani.
Pakko oli kirjoittaa, olen niin loppu tähän ailahtelevaisuuteen!!!
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on mukavia miehiä täynnä, mutta päätit sitten valkata tuon. Ok.
Ei hän ole tällainen ollut alkuun.
Koko mies muuttunut ja huonolle käytökselle löytynyt syitä.
Lähden pois.
ap
Anteeksi mutta oletko hieman yksinkertainen, ei tietenkään alkuun näyttänyt todellista luonnettaan muutenhan olisit juossut lujaa karkuun mutta nyt kun luulee sinun olevan nalkissa alkaa todellinen luonne paljastua, en jäisi katselemaan.. Lähde hyvä nainen äläkä jää narsistisen pellen rikottavaksi.. Tulee vaan pahenemaan tuo käytös..
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt narsisteja. Minusta he näyttävät ikäänkuin halveksivan sitä että joku laittaa heidän puolestaan asioita likoon, näkevät sen heikkoutena.
Tämä on niin totta! Selvensi paljon ajatuksiani, olen ollut suhteessa narsistiseen mieheen. Ja en ole ymmärtänyt, että näinhän se on.
En ole siis aloittaja.
Mutta kiitos tästä, auttaa ehkä muitakin oivaltamaan miksi ei millään pysy narsistin ajatusten perässä.
Ei, koska ne ovat niin outoja, ettei vaan pysty.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt narsisteja. Minusta he näyttävät ikäänkuin halveksivan sitä että joku laittaa heidän puolestaan asioita likoon, näkevät sen heikkoutena.
Tämä on totta. On yksi narsistien piirre. Vaativat uhrautumista ja kun uhri tekee sen, halveksuvat. Itse he ei tekisi ikinä mitään uhrin hyväksi ellei itse siitä hyötyisi. Narsistit pitää kaikkea pyyteettömyyttä heikkoutena.
Ap, varoituksen sana.
Laita kaikki valmiiksi lähtöäsi varten ja lähde, kun hän on poissa. Muuten voit olla aivan varma siitä, että hän laittaa kaikkensa peliin murtaaksesi sinut henkisesti. Jokin sinussa ärsyttää häntä, mutta toisaalta olet nyt hänen omaisuuttaan josta hän ei todennäköisesti suostu luopumaan aikuismaisesti. Olet jättäytynyt hänen varaansa, ja olet alakynnessä, jos jäät asiasta vänkäämään.
Juttele hänen kanssaan vasta sen jälkeen, kun olet lähtenyt. Ja älä jol odottamaan mitään negatiivista vain siksi että tuntuu, että hänellä olisi sinjlle vielä "jotain". Keskity muuttoon.
Olet juuri siinä, mihin narsistimiehesi sinut halusikin. Täysin hänen vallassaan, kiusattavana ja pompoteltavana.
On täysin sinusta kiinni, millaista elämää haluat viettää.
Osta säkillinen omenoita, irroita niistä siemenet ja jauha siemenistä jauhoa. Leivo jauhoista kakku ja syötä miehellesi ja jatka sen jälkeen elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on mukavia miehiä täynnä, mutta päätit sitten valkata tuon. Ok.
Ei hän ole tällainen ollut alkuun.
Koko mies muuttunut ja huonolle käytökselle löytynyt syitä.
Lähden pois.
ap
Suhteessa tottuu huonoon käytökseen. Se pahuus hiipii mukaan salakavalasti. Aluksi ei usko. Ei vaan usko. Se tulee niin vähitellen, että paha saa liikaa valtaa. Ketään "uhria" saa tuosta syyllistää.
Nyt vaan keskityt poistumaan ja täys no-contact. Tunteita ehtii setviä sitten myöhemmin.
Ota ap huomioon että seuraavaksi mies tulee muuttumaan totaalisen hurmaavaksi kun teet eroa. Hän kelaa sinut sillä takaisin ja sen jälkeen olet taas astetta heikompi ja lannistetumpi. Lähde ja ota oikeasti täysi pesäero mieheen niin ettet edes kuule sitä seireenin kutsua.
Ajattele että hänellä on kaukosäädin, controller, sinuun. Voit mielessäsi ottaa sen näkymättömän "kaukosäätimen" itsellesi. Pääset omalle taajuudellesi, johon hän ei voi enää vaikuttaa.
Päätät itse itsestäsi. Jos kerrot lähtöaikeistasi, hän yrittää murtaa tahtosi varmasti. Mutta jos hän ei tiedä aikeistasi, ei murra.
Älä kerro mitään aikeistasi. Kuvittele itsellesi suojakupoli, ja kaikki sen sanat, katseet ja teot singahtaa takaisin häneen itseensä.
Olet arvokas, eikä kukaan saa vahingoittaa sinua.
Jos joku narsistimies lukee tätä, tietäköön että on mitättömistä mitättömin. Voit olla fyysisesti vahvempi, mutta henkisesti mitätön ja siksi jäät.
Tähän sopii, kuten monen muunkin vuodatukseen, että lue oma tekstisi ulkopuolisen silmin ja tee oikeat johtopäätökset! Mitä itse suosittelisit jollekin toiselle vastaavassa tilanteessa?
Mitä ihmettä teet tuollaisessa suhteessa? Lopeta se heti ja jatka elämääsi hyvä tavaton.
Hyviä miehiä on olemassa, tuo kertomasu ei ole edes nähnyt sellaista.
Usko mitä täällä sinulle sanotaan!
Ihan valtavasti voimia sinulle ap. Hyvä että soitit läheisesi hakemaan sinut pois. Kuten jo itsekin totesit, sinun on todella paljon parempi olla tuon miehen henkisen väkivallan ulottumattomissa.
Itselleni tässä koronatilanteessa on ollut suunnaton helpotus että elämä ennen tätä on vienyt erilleen niistä ihmisistä jotka henkisesti käyttää hyväkseen, en jaksaisi heistä yhtäkään nyt. Ilman on jopa rauhallinen olo vaikkakin yksi näistä pesäeroista töiden lähtemiseen johtikin vähän kuten sinullakin. Silti on parempi näin.
Vierailija kirjoitti:
Osta säkillinen omenoita, irroita niistä siemenet ja jauha siemenistä jauhoa. Leivo jauhoista kakku ja syötä miehellesi ja jatka sen jälkeen elämääsi.
Aika paha 🤣
Jokainen tarvii hoivaa ja huomiota joskus, mutta terveissä suhteissa se on vastavuoroista. Jos huomiontarve on yksipuolista, suhde on lähtökohtaisesti vääristynyt.
Luovu sellaisesta joka vain ottaa.
Päätä ja lukitse päätös. Mikään lirkuttelu ei saa sinua palaamaan.
En voi ymmärtää hänen käytöstään. Se on käsittämätöntä ja aavistamatonta.
En saa kiinni mistään, en saa kiinni riidoissamme siitä syystä miksi se alkoi ja miten se loppui. Mies päättää kaiken sen kulun, mies päättää milloin kaikki on huonosti ja milloin kaikki on hyvin. Hän vie minut tilanteisiin joissa en voi puolustautua tai tehdä oikein.
Koska jos niin teen, hän kuitenkin pystyy syyttelemään jonkin asian tähden. Tai sitten hiljentää minut koska minä riitelen, eikä hänellä ole sellaiseen aikaan.
Nämä tilanteet tulevat puskista. Juuri äskön kaikki saattoi olla hyvin, hän oli rakastavainen minua kohtaan ja yhdessä hetkessä haluaa minusta eroon tai ei sittenkään.
Hän ei jaksa kiukuttelevaa ja masentavaa naista.
Ei ymmärrä, että siihen on syynsä välillä.
Tämä on ihan mahdotonta.
Miksi olen alistunut, miksi en ole voinut puolustautua. Mietin sitä eilen, se johtuu puhtaasti syyllisyyden tunteesta jonka mies on työntänyt harteilleni.
Mies myös oudosti yrittänyt saada minuun katsekontaktia jatkuvasti silloin kun olemme samassa tilassa, seurailee mielentilaani kritisoiden ja yrittää jotenkin jatkuvasti saada minut hallintaansa, kuin näkymätön talutushihna. Sitä on vaikea selittää.
Riidan jälkeen kun vain olen murtunut, olen hiljaa ja henkisesti loppu sekä etääntynyt niin mies pahoittelee, kertoo olevansa todella stressaantunut ja väsynyt. Lisäksi varmistelee etten halua erota ja kertoo rakastavansa eikä mikään ole minun syytäni.
Tämä on oikeasti jotain todella häiriintynyttä?
Tämän oudon vastakkainasettelun ja mielialavaihtelujen takia minä tunnen olevani jossain ansassa, ihan oman päänikin sisällä. Joudun arvioimaan omaa käyttäytymistä ja miettimään kuvittelenko asiat kohtuuttomiksi. Olen käyttänyt paljon energiaa syyllisyydentuntoon, vihaan ja sitten taas uskomiseen siitä, että kaikki on hyvin.
Miten edes olen ajautunut tähän ja hakkaan päätä seinään. Vähän tekisi mieli nauraakin ihan vain oman tyhmyyden ja hämmästyksen tähden.
ap
Olet läheisriippuvainen ja pahasti. Kerrot että olet mennyt oman mukavuusalueesi ulkopuolelle ja esim. jättänyt vakituisen työsi miehen takia. Ei mieskään kunnioita tuollaista kynnysmattoa, ihan oikeasti. Sinuna menisin terapiaan ja opettelisin rajoja ja itsekunnioitusta. Tietysti miehessä on vika, mutta ei itseään saa antaa kohdella miten vaan.
Hyvä neuvo seurustelusuhteissa: älä milloinkaan osoita tarvitsevasi häntä enempää kuin hän sinua.
Älä ole saatavilla, älä kiirehdi vastaamaan viesteihin, älä suunnittele tulevaisuutta yhtään pidemmälle kuin hänkään.
Tunne arvosi. Jos jätät hänet, sata miestä on valmis tappelemaan sinusta. Sen sijaan hänelle jäisi jäljelle vain yksinäisyys, ja sinun arvosi alentaminen on hänelle strategia pitää sinut hänen luonaan.
On ihan sama kuka teki mitä ja onko joku narsisti tai ei. Selvästi ap voi suhteessa hirveän huonosti. Ei ole kuin yksi vaihtoehto. Ottakaa ihmiset meidän tukevasti keski-ikäisten viesti vakavasti. Elämä on oikeasti lyhyt, sitä ei ole varaa tuhlata hetkeäkään. Muistan itsekin miten nuorempana ajattelin että edessä on ikuisten valintojen ihmemaa. Voin katsoa jotain huonoa tilannetta ja valita myöhemmin uudelleen paremman. Jotenkin sitä ei ymmärtänyt että tulee päivä kun valinnat alkaa vähenemään tai loppuvat kokonaan. Älkää tuhlatko elämäänne surkeisiin miehiin. Niitä vuosia ei saa takaisin. Älkää tuhlatko edes päivää tuollaiseen.
Miksi ihmeessä osallistut " yhteisiin" kuluihin jos asut omillasi? Mitä kuluja maksat miehelle?
Junamatkan maksamisen ymmärrän, mutta ei sinun kuulu miehen asumis- tms. kuluihin osallistua.
Muutenkaan ei sinun tarvitse yksipuolisesti matkustaa miehen luokse. Miksi mies ei tule sinun luoksesi?
Jos on niin, että pelkäät suhteen loppuvan jos et itse mene miehen luokse niin ei ole todellista rakkautta miehen puolelta.
Tuntuu, että mies pitää sinua itsestäänselvänä ja tietää, ettet tästä suhteesta mihinkään lähde. Koska teet kaikki asiat miehen mieliksi. Varaudu myös siihen, että mies itse jossain vaiheessa lopettaa suhteen. Jos siis et itse pysty lopettamaan niin mies saattaa kuitenkin suhteenne lopettaa yksipuolisesti.
Tuo, että muutat työpaikkaa miehen vuoksi ja olet nyt ilman työtä sopii miehelle hyvin. Olet nyt entistä enemmän hänestä riippuvainen.
Kaikenkaikkiaan tuo ei tunnu hyvältä suhteelta. Älä riko enempää itseäsi jos vain suinkin pystyt itsenäistymään.