Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nuoret äidit - kadutteko koskaan lapsianne?
18.03.2020 |
Olen 20v ja haluaisin vauvan. Pelkään kuitenkin jatkuvasti, että en osaa hoitaa sitä tai en rakastakaan sitä tai että vihaan sitä. Oletteko muut koskaan katunut nuorena tehtyjä lapsia? Minulla on 2 koiraa, joten tietynlainen rajoittuneisuus on tuttua ja omasta mielestäni lapsi ei estä mitään kun en muutenkaan hyppäile baareissa tms. Kaikkein eniten vaan pelkään sitä, että entä jos en tykkääkään omasta lapsesta. Onko teillä ollut tällaisia tuntemuksia?
Kommentit (3)
Olen saanut lapsen ikäisenäsi. Jäin myös yksinhuoltajaksi mieheni kuoltua, ja olen tehnyt pienipalkkaista työtä. lapseni ei ole siis päässyt kauheasti materiasta nauttimaan. Harrastuksiin on kuitenkin saanut osallistua ja niihin olen panostanut rahani ja vapaa-aikani.
Olen myös onnekas siitä, että vaikka sainkin lapsen nuorena, eivät ystäväni minua jättäneet erilaisista elämäntilanteistamme huolimatta.
Tiukkoja paikkoja on ollut, mutta kertaakaan en ole katunut ratkaisuani. Minulla on läheiset välit lapseeni, ja tapaamme usein. Hän on nyt samanikäinen, kuin itse olin hänet saadessani.
Mutta mielestäni osoitat vastuuta ja velvollisuudentuntoa, kun pohdit asioita. Onko sinulla jo ammatti? toki opiskelu lapsenkin kanssa onnistuu. vaatii suunnittelua toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut lapsen ikäisenäsi. Jäin myös yksinhuoltajaksi mieheni kuoltua, ja olen tehnyt pienipalkkaista työtä. lapseni ei ole siis päässyt kauheasti materiasta nauttimaan. Harrastuksiin on kuitenkin saanut osallistua ja niihin olen panostanut rahani ja vapaa-aikani.
Olen myös onnekas siitä, että vaikka sainkin lapsen nuorena, eivät ystäväni minua jättäneet erilaisista elämäntilanteistamme huolimatta.
Tiukkoja paikkoja on ollut, mutta kertaakaan en ole katunut ratkaisuani. Minulla on läheiset välit lapseeni, ja tapaamme usein. Hän on nyt samanikäinen, kuin itse olin hänet saadessani.
Mutta mielestäni osoitat vastuuta ja velvollisuudentuntoa, kun pohdit asioita. Onko sinulla jo ammatti? toki opiskelu lapsenkin kanssa onnistuu. vaatii suunnittelua toki.
Lisään vielä, että jos lapseni nyt tulisi isäksi olisin heidän tukenaan ja apunaan jos sitä toivoisivat. Mutta ainakin tällä hetkellä lapseni mielestä perhe on hyvin kaukainen ajatus ja tällä hetkellä opiskelu, ystävät jne ovat ne tärkeimmät asiat.
Alue: Aihe vapaa
Itse sain lapseni 20 ja 21 vuotiaana ja vuosi vuodelta olen tyytyväisempi, että hankin lapset nuorena. Nyt kun oma ikäluokkani on alkanut saada lapsia hykertelen tyytyväisyydestä, että omani ovat jo teinejä ja elämä on helppoa :)
Omille lapsilleni olenkin sanonut, että mitä nuorempana lapsen hankitte, sen parempi, sen verran sanoen, että kunhan on toisen asteen tutkinto hoidettu alta pois.
Opiskelu ja pienet lapset on huomattavan paljon helpompi yhdistelmä kuin työssäkäynti ja pienet lapset ja lisäksi työmarkkinoilla on aika kova juttu, kun valmistuessa lapset on isoja eikä ta:lla ole pelkoa siitä, että jäisi äitiyslomalle.
Lapsen teon lykkääminen on vain typerää.