Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Asuu varmaan sitten naapurissani, kuulostaa vähän samalta touhulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meiltä lähtee aivan järjetön meteli ja toki sanon lapsille mutta ne muistavat sen ehkä minuutin. Vauva kiljuu riemuissaan milloin mistäkin ja ääni on todella kova eikä sille voi mitään. Hakkaa myös patteria jos sattuu sopivasti osumaan joku lelu kohdalle. Tämän toki lopetan heti kun huomaan.
Keskimmäinen lapsista taas omaa todella kovan äänen ja monen monta kertaa päivässä pyydän häntä puhumaan hiljempaa. Eipä hänkään oikein äänelleen mitään voi eikä tosiaan edes huuda vaan puhuu kovalla äänellä.
Esikoinen taas, noh hän on normaalisti rauhallienn ja hiljainen mutta temperamenttinen ja räjähtelee silloin tällöin niin että ikkunat helisee.
Yöllä meillä sentään onneksi nukutaan, nytkin on jo puoli tuntia ollut hiirenhiljaista ja näin jatkuu sinne noin klo 7 asti.
Tähän piti vastata...
T: 145
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat käsittämättömiä mulkkuja ja "minulla on oikeus"-tyyppejä, jotka eivät usko nykyään ystävällista sanaa eivätkä ota toisia huomioon lainkaan, isännöitsijöitä tai poliiseja taas ei asia kiinnosta. Kerrostalo on täten äärimmäisen epäonnistunut asumisen konsepti. Vain olosuhteiden äärimmäisestä pakosta sellaiseen tyytyisin ikinä.
Olosuhteiden pakosta joudun tässä helvetin kerrostalossa asumaan :/ se päivä, kun pääsen muuttamaan omakotitaloon, tulee olemaan elämäni paras päivä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat käsittämättömiä mulkkuja ja "minulla on oikeus"-tyyppejä, jotka eivät usko nykyään ystävällista sanaa eivätkä ota toisia huomioon lainkaan, isännöitsijöitä tai poliiseja taas ei asia kiinnosta. Kerrostalo on täten äärimmäisen epäonnistunut asumisen konsepti. Vain olosuhteiden äärimmäisestä pakosta sellaiseen tyytyisin ikinä.
Olosuhteiden pakosta joudun tässä helvetin kerrostalossa asumaan :/ se päivä, kun pääsen muuttamaan omakotitaloon, tulee olemaan elämäni paras päivä <3
Uskon se helposti. Kun kusipäiden keskeltä pääsee omaan rauhaan on olo vähintään 80% parempi. Helvetti on toiset ihmiset.
Mie meen nyt suihkuun. Ei ole ennen ainakaan kukaan valittanut, tosin asun ylimmässä, 9:nessä kerroksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yritetä ei. Tässä pari päivää sitten keskellä yötä naapurit hölöttivät juuri kovaan ääneen, varmaan ajattelivat että viimeistään nyt koronan takia ei tarvitse välittää mistään hiljaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän yläkerrassa ei ainakaan yritetäkään olla hiljaa. Lapsi juoksee edestakaisin ja pianoa pimputetaan.
Meille sanottiin lapsena omakotitalossa asuessakin, että sisällä ei juosta. Ei ollut naapureita häiriintymässä, mutta ihan jo turvallisuuden vuoksi ettei liukastuta ja kaaduta pää edellä sohvapöytään päin...
Minun naapurissa yritetään olla hiljaa, mutta ei onnistuta. Siis lapsen kanssa. Nimittäin kerran sieltä täti kyseli häiritseekö töminä iltaisin johon vastasin, että no kyllähän se aika hyvin asuntooni kuuluu. Vastaus oli "joo, kun meillä on vähän vaikeuksia saada lapsi nukkumaan kun hän ei malttaisi, on niin energinen" ja naureskeli päälle.
Mitä ihmettä, lapsiko siellä päättää koska mennään nukkumaan?!
Jälkimmäinen jatkaa. Unohdin mainita tämän perheen pikkukoirasta. Chihuahua, joka räksyttää aina ulos mennessä niin että rappukäytävä raikaa. Saati jos joku muu on rapussa samaan aikaan, silloin piski vasta huutaakin. Ja ulkoiluttaja "komentaa" koiraa ihan tavallisella äänellä "hei, ole hiljaa, hei nyt riittää" eikä otus korviaan lotkauta. Jos sama meininki on lapsen kanssa, niin ei ihme jos mukula juoksee illat eikä vanhemmat saa sitä nukkumaan. Ei koira tai lapsi rikki mene jos joskus ääntä korottaa!
Koiralle ei kannata korottaa ääntään. Se luulee, että omistaja yhtyy vain haukkumiseen. Koira haukkuu, koska on jännittynyt tilanteesta, stressaa. Sitten kun omistaja korottaa ääntää, omistajan lihakset ovat jännittyneitä ja koira huomaa tämän. Koira luulee, että tilanne on vaarallinen, kun omistajakin on niin jännittynyt. Ja näin vahvistetaan koiran käytöstä ja se haukkuu vain koko ajan enemmän rapussa.
Koiraa vain ei ole koulutettu, jotta sen kanssa pärjättäisiin tilanteessa, jossa se tuntee olonsa epävarmaksi tai että omistaja ei handlaa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös sellaisia asukkaita, jotka ärsyyntyvät naapurin äänistä, niin että "kostavat" kolistelemalla tai vinguttamalla huonekaluja. Heitä ärsyttää siivoamisen äänet tai jopa vähän kovempiääninen puhe. Itse melskaavat olan takaa. Tällaiset naapurit saisivat muuttaa metsään asumaan!
Me vietetään ihan normaalia perheen elämää, johon kuuluu lasten äänet ja leikit. Silti on alakerran naapurit käyneet kertomassa, että kuuluu liikaa ääntä. Yritettiin hillitä lasten suurimpia hepuleita, mutta muuten eletään ihan normaalisti. Meillä on myös koira, joka saattaa haukahtaa pari kertaa kun ovikello soi tai kun näkee parvekkeella tutun koiran. Se on minusta myös ok.
Etenkin nyt koronan aikaan, eikö tämä yhdessä jaettu tilanne voisi ennemminkin yhdistää meitä ihmisiä kuin saada taistelemaan toisia vastaan?
Kun ei missään voi käydä, kun ulkoilukin on jo vähän rajattua (täytyy vältellä muita ihmisiä), niin en enää tasan tarkkaan rajoita lapsiani KOTONA. Meillä saa jumpata, rakentaa majoja, tanssia, soittaa kitaraa, nauraa ja hepuloida. Välillä pikkuautot kiitää sohvan alle. Kukaan ei karju kurkku suorana tai kolisuta pattereita. Mutta me jatketaan elämistä, meidän kotona. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kahlannut koko ketjua. Muuttaessani omakotitalosta käväisin lähiasuvilla sanomassa päivää ja kertomassa, että en osaa arvioida kämpästäni ehkäkantautuvia häiriöääniä ja pyysin ilmoittamaan. Eipä ole valiteltu suihkuista tai yskimisistä.
Kerrostalossa äänet muuten voivat kantautua yllättävästi. Luulin, että yläkerrassa porataan ym., mutta lähde olikin naapurirapun kylppäremontti.
Ihan rauhallinen juttelu saattaisi joskus auttaa, asujat eivät välttämättä tiedä askeläänistään. Itkevä vauva taas kuuluu normaaleihin elämisen ääniin siinä kuin putoilevat esineetkin. Möykkäbiletykset ovat tietysti eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Me vietetään ihan normaalia perheen elämää, johon kuuluu lasten äänet ja leikit. Silti on alakerran naapurit käyneet kertomassa, että kuuluu liikaa ääntä. Yritettiin hillitä lasten suurimpia hepuleita, mutta muuten eletään ihan normaalisti. Meillä on myös koira, joka saattaa haukahtaa pari kertaa kun ovikello soi tai kun näkee parvekkeella tutun koiran. Se on minusta myös ok.
Etenkin nyt koronan aikaan, eikö tämä yhdessä jaettu tilanne voisi ennemminkin yhdistää meitä ihmisiä kuin saada taistelemaan toisia vastaan?
Kun ei missään voi käydä, kun ulkoilukin on jo vähän rajattua (täytyy vältellä muita ihmisiä), niin en enää tasan tarkkaan rajoita lapsiani KOTONA. Meillä saa jumpata, rakentaa majoja, tanssia, soittaa kitaraa, nauraa ja hepuloida. Välillä pikkuautot kiitää sohvan alle. Kukaan ei karju kurkku suorana tai kolisuta pattereita. Mutta me jatketaan elämistä, meidän kotona. :)
Sinä taidat olla noita kauhunaapureita. Mulla oli (luojan kiitos menneestä aikamuodosta!) naapuri jonka koirista tein valituksen kun haukkuivat jatkuvasti ja ulisivat tunteja kun olivat yksikseen. Naapuri ilmoitti että "muutama haukahdus silloin tällöin". Juupa juu. Sinun kotisi on sinun kotisi mutta et saa seurauksena rikkoa toisen KOTIRAUHAA mekkaloinnillasi. Eli sinunkin on rajoitettava sitä melua, ainakin lopulta. Häätökin voi tulla. Jos solidaarisuutta ja hyvää henkeä kaipaat niin jospa aloittaisit vaikka ottamalla huomioon naapurisi asumisessasi ja metelin tasossa. Siitä se lähtee, kanssa--asujien ja kanssaeläjien huomioimisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää hyvät ihmiset asuko kerrostalossa jos se on noin kamalaa ja äänet menee tunteisiin :'D
T. yksitoista vuotta keskustassa kerrostaloasujana, ihanaa ja helppoa
Vierailija kirjoitti:
On varmaan hirveää asua kerrostalossa, nyt kun kaikki on lukittuina sisälle. Sitä kaaoksen määrää.
Tarkoitatko suuremmissa perheissä? Itse en tunne oloani lukituksi enkä kaoottiseksi, sen kun kävelen asuntoni terassille katselemaan merta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät ihmiset asuko kerrostalossa jos se on noin kamalaa ja äänet menee tunteisiin :'D
T. yksitoista vuotta keskustassa kerrostaloasujana, ihanaa ja helppoa
Uskallan väittää, että ihan kaikkea ei tarvitse sietää. Esimerkiksi omassa talossani naapurista kantautuu melkolailla yötäpäivää bassonjumputus - ei lasten ääniä, ei öisiä suihkussakäyntejä, ei putoavia esineitä - vaan ihan puhtaasti popit pauhaa. Mielestäni sellainen ei enää mene normaalin elämisen ääniin ja saa häiritä (ja kyllä, asia on jo hoidossa ja saadaan toivottavasti mekkala pian loppumaan).
T. Vauvasta asti kerrostalossa asunut :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on useita lapsia, ja asumme kerrostalossa ylimmän kerroksen päätyasunnossa. Alakerrasta kuuluu välillä ääniä meille. Jos meillä on hiljaista, saattaa naapureiden puheresta saada jopa selvää, jos siellä puhutaan kovaan ääneen tai huudetaan. Ei se meitä haittaa, jos eivät yöllä huuda.
Alapuolellamme on asukkaat vaihtuneet monta kertaa. Aika monelta olen kysynyt, kuuluuko meiltä ääniä. "Ei yhtään mitään," on ollut vastaus jokaiselta.
Nykyisiltä naapureiltani en ole kysynyt. Mutta eräänä iltana, kun lapset olivat jo nukkumassa, puolisoni luki minulle hiljaisella äänellä kirjaa ääneen. Naapuri koputti patteriin. Olimme hetken jiljaa, ja puolisoni jatkoi hiljaisemmalla äänellä. Taas kuului koputus. Siihen loppui ääneen lukeminen.
Mietin vain, että jos sellainen vähän kuiskausta kovempi ääni kuuluu alakertaan, niin tavallisella puheäänellä käydystä keskustelusta saa varmaan sanoistakin selvää. Onkohan meidän perheen keskustelut naapureillemme niin hyvää viihdettä, ettei he halua meidän lopettavan niitä?
Veikkaan että teidän sänky oli patterin vieressä ja ääni kantautui sieltä patterin putkia pitkin suoraan naapurille jolla on alakerrassa oma sänky samassa kohdassa.
Meillä alakerran teini kävelee sen verran kanta-astuen että kyllä kuuluu joka tömähdys, oon miettinyt monesti miltä se kuulostaa heidän alakerran naapureilla. Mutta eipä tuo meitä haittaa. Elämän ääniä kuuluu (muitakin) ja niin pitääkin, kunhan hiljaisuusaikaa kunnioitetaan niin asia ok. Itse mm. kuuntelen musiikkia täysillä jos huvittaa ja röyhtäilen parvekkeella avoimesti. Rappukäytävässä nyt sentään yritän käyttäytyä ja ohjaan lapsiakin siihen, samoin kuin siihen ettei seiniä/pattereita saa potkia.
Siis mistä näitä kerrostalon soittoniekkoja tulee?! Moni on tässä ketjussa maininnut pianon, kitaran ja jopa rummut.
Pitäisi kieltää mokomat kerrostalossa, ihan oikeasti. Sellaiset soittimet sallittaisi, joita voi soittaa kuulokkeilla.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä näitä kerrostalon soittoniekkoja tulee?! Moni on tässä ketjussa maininnut pianon, kitaran ja jopa rummut.
Pitäisi kieltää mokomat kerrostalossa, ihan oikeasti. Sellaiset soittimet sallittaisi, joita voi soittaa kuulokkeilla.
Ja kun ei noista soittamisista oikein viitsi valittaakaan, kun mikään järjestyssääntö ei sitä kiellä ja onhan ihmisellä oikeus harrastaa... Mutta nyt kun mies on etätöissä, niin joku päivä hän käy kyllä sanomassa että täällä yritetään tehdä töitä joihin kuuluu välillä etäpalaverit, että olisko mahdollista soittaa johonkin tiettyyn aikaan eikä pitkin päivää.
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä näitä kerrostalon soittoniekkoja tulee?! Moni on tässä ketjussa maininnut pianon, kitaran ja jopa rummut.
Pitäisi kieltää mokomat kerrostalossa, ihan oikeasti. Sellaiset soittimet sallittaisi, joita voi soittaa kuulokkeilla.
ja miksi juuri ne ihmiset harjoittelee laukua kotonaan joiden `lauluääni´ kuulostaa ihan kamalalta korkealta epävireiseltä vinkumiselta?
matala-äänisten laulu ehkei kanna niin kauas?
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset ovat käsittämättömiä mulkkuja ja "minulla on oikeus"-tyyppejä, jotka eivät usko nykyään ystävällista sanaa eivätkä ota toisia huomioon lainkaan, isännöitsijöitä tai poliiseja taas ei asia kiinnosta. Kerrostalo on täten äärimmäisen epäonnistunut asumisen konsepti. Vain olosuhteiden äärimmäisestä pakosta sellaiseen tyytyisin ikinä.