Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Meidän talo tärisee afrikkalaisten rytmien tahtiin.

Meillä yläkerran persu kuuntelee täysillä amerikkalaista countryä ja ilmeisesti joraa rivitanssin tapaista jytkettä.

Kuulostaa ihan vihervassareiden mielenosoitukselta, mutta paljon rytmikkäämmältä.

Muistuttaa ihan jotain kyläkokousta.

Kyllä klo 22-07 on oltava hiljaisuus! Asumme luhtitalossa (omistusasunto) ja alakertaan muutti yömelskaaja, jolle ei järkipuhe eikä mikään tunnu tehoavan. Lähes poikkeuksetta klo 23-04 välillä kuuluu tömistelyä ja kolistelua ja tämähän ei muihin asuntoihin kuulu, kun seinät ovat näissä taloissa hyvin äänieristetyt. Harmi vaan ettei katto ja lattia ole. Isännöitsijälle turha varmaan edes laittaa viestiä, kun pihallekaan noita ei omistusasunnosta saa.

No tässä talossa 15 vuotta sitten asui vaan kantasuomalaisia niin tällä metelillä mikä nyt on ,ois puolet saanut häädön!!

Jumalalau....kun pitää juosta kenkä jalassa vissiin aamusta iltaan ,hirvee kolina,

alakerrassa kuunnellaan jotain akrabadabra musiikkia ja huudetaan kun puhutaan,

ruoka haisee ihan kuselle mitä ne tekee ja se tulee eteiseen asti yök,

ei jaksais enää muuttaa pois vaikka kaikki alkuperäiset on häipynyt..

Sitten inhoon näitä jotka alkaa yöllä hakkaamaan patteria jos joku pännii kun sitä

herää sitten koko talo turvaan! On täällä alettu vasaroimaankin keskellä yötä.

Jostain asunnosta kuuluu selkeästi melkein joka päivä pianon pimputusta ja jos ei pianoa niin torvea tai nokkahuilua. Seinät on tietty paperia. Alakertaan muutti pari joka hommasi huutavan kersan ja seinänaapurina perhe joka tappelee ja heittää ovia säännöllisesti. Kouluikäinen poika on yleensä pahantuulisin ja volyymia lähtee kuin örinämetallisolistista. Kuulen riitelyt sanasta sanaan. Kun en jaksa kuunnella laitan musiikkia langattomista kuulokkeista että pääsee edes jotenkin evakkoon siitä mölystä. 

Meillä on useita lapsia, ja asumme kerrostalossa ylimmän kerroksen päätyasunnossa. Alakerrasta kuuluu välillä ääniä meille. Jos meillä on hiljaista, saattaa naapureiden puheresta saada jopa selvää, jos siellä puhutaan kovaan ääneen tai huudetaan. Ei se meitä haittaa, jos eivät yöllä huuda.

Alapuolellamme on asukkaat vaihtuneet monta kertaa. Aika monelta olen kysynyt, kuuluuko meiltä ääniä. "Ei yhtään mitään," on ollut vastaus jokaiselta.

Nykyisiltä naapureiltani en ole kysynyt. Mutta eräänä iltana, kun lapset olivat jo nukkumassa, puolisoni luki minulle hiljaisella äänellä kirjaa ääneen. Naapuri koputti patteriin. Olimme hetken jiljaa, ja puolisoni jatkoi hiljaisemmalla äänellä. Taas kuului koputus. Siihen loppui ääneen lukeminen.

Mietin vain, että jos sellainen vähän kuiskausta kovempi ääni kuuluu alakertaan, niin tavallisella puheäänellä käydystä keskustelusta saa varmaan sanoistakin selvää. Onkohan meidän perheen keskustelut naapureillemme niin hyvää viihdettä, ettei he halua meidän lopettavan niitä?

Liikkukaa ulkona, niin ei haittaa äänet.

Meillä on hiljainen talo. Mekastajien kämpät otetaan vikkelästi taloyhtiön hallintaan. Niitä on nyt 2/41 huoneistosta.

Vain JUNTIT ja MINÄ MINÄ MINÄ ihmiset elävät metelöiden kerrostalossa. Älykäs ja järjen omaava ihminen ei turhaan metelöi ja ottaa naapurit huomioon. Minulla on poikalapsi, olen opettanut hänet pienestä asti siihen että naapurit pitää ottaa huomioon kun asutaan kerrostalossa. Tämähän on ihan normaalia käytöstä. Olen huomannut kuinka paljon nykyaikana on ihan aivottomia ihmisiä, kaikki on sallittua jne......kun lapsiperhe asuu kerrostalossa, leluja ei heitellä lattialle huvikseen, ei juosta sisällä vaan mennään ulos juoksemaan, rappukäytävässä ei huudeta eikä kolistella.....en tiedä miten nämä nykyajan nuoret ihmiset on kasvatettu mutta olen huomannut että paljon on sellaisia joilla ei ole aivoja ollenkaan eikä mitään käytöstapoja.

Oma lukunsa ovat nämä yöllä toistä palaavat jotka paukuttavat lattiaan hissille rämpyttävät ovia ja paukkavat sitten tunnin kotonaan niin että talo heraa ja valvoo pari tuntia

Olen ihmetellyt samaa. Olen asunut Helsingissä kantakaupungin liepeillä samassa asunnossa vuokralla 15 vuotta. Ns. "ennen vanhaan" oli hiljaista, mutta lähes poikkeuksetta uudet nuoret naapurit metelöivät. Enkä nyt edes tarkoita vain bilettämistä, vaan olen esimerkiksi pariin otteeseen herännyt aamu viiden aikaan siihen, kun yläkerran naapurini, nuori nainen, soittaa akustista kitaraa ja laulaa. Sinänsä kauniisti, mutta kuitenkin kuuluvasti ja mieluummin nukkuisin siihen aikaan aamuyöstä. 

Jotenkin tuntuu, että monilla nuorilla elämänrytmi on aika erilainen kuin perus työssäkäyvillä (yläkerran parikymppinen nainen on freelance-valokuvaaja) ja siksi kai sitten elävät ns. normielämää öisin, kun muut haluaisivat nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali asumisesta toisinaan tulee ääniä. Ääniä mitä ei tarkoittanut tapahtuvaksi. Kirja putoo lattialle, imuroidessa paukattaa patteria, vaatenaulakko rysähtää alas. Eli tahattomia kovempia ääniä sattuu kaikille. 

Ei tietenkää saa huudattaa musaa volyymit kaakossa läpi yön. Pitää soittaa sillä volyymillä ettei kuulu naapuriin. Mut ei mua haittaa jos naapurilta putoo vaikka kattila ja kuuluu kolahdus. Sit jos hän joka päivä pudottelis kattiloita se olis ärsyttävää. tai jos joku käy suihkussa keskellä yötä mut jos joka yö laulais vielä ooppera aariat ja löträis vedellä koko yön että läiske vaan mun asuntoon kuuluisia niin sekin ois rasittavaa. Mut normi suihku ei haittaa mua. Jos mä nukun en mä edes kuule jos naapurilla oliskin suihkupäällä. Voi olla että talossa on hyvät äänieristeet kun on aika uus talo. 

Yläkerran naapuri tiputtelee joka päivä ja vähän väliä jotain kahvakuulia lattialle. Siis todellakin, se tiputtelu on jatkuvaa. Töiden jälkeen ilmeisesti tiputtaa korkokengät aina lattialle, siis heittää ne. Kunhan on ensin jokusen tovin ravannut kämppää ympäri korkkarit jalassa. Siitä kuuluu muuten alakertaan jumalaton ääni laminaattilattialla.

Olen miettinyt onkohan sillä se hemmetin hulavanne? Se vois selittää miksi se koliseva ääni jää ihan kuin "pyörimään". Sitten kuuluu uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.. Voin sanoa, että ku tätä on kuunnellut usean kuukauden ajan eikä ole saanut edes YHTÄ päivää ilman sitä jatkuvaa kolistelua, niin alkaa olla hermot aika tiukilla. Sellanen jatkuva häiritsevä ääni alkaa todella käydä mielenterveydelle. Katson tv:tä bluetooth-kuulokkeiden kanssa, mutta eihän sen niin pitäisi mennä, että joku joutuu elämään omassa kodissaan kuulokkeet päässä, kun naapuri on niin idiootti, että jatkuvasti tuottaa jotain kolinaa. Laminaattilattialla kun raahaa huonekaluja, tiputtelee esineitä JATKUVASTI, kolistelee tuolin jalkoja jnejne, niin se ääni kuuluu alakertaan kuin jonkin kaiuttimen kautta. Sata kertaa kovempana, kuin kuuluu siellä itse asunnossa.

Tää olis voinut olla mun kirjoittamaa tekstiä!

Sitä olen pohtinut, että onkohan jotain keinoa mitata tällaista ns runkomelua vai pystyykö vain ilman kautta kantautuvaa mökää mittaamaan (desibelimittarilla)? Yläkerran kantakävelijä tömistelee ympyrää mun makkarini yläpuolella puoliltaöin aamuviiteen ja pudottelee välillä jotain painavaa (käsipainoja?) lattialle. Nukkuu viidestä iltapäiväkahteen, silloin on päivän ainoa rauhallinen aika.

Hiljaisuuden aikana metelöivät pitää saattaa tavalla tai toisella vastuuseen teoistaan, mutta ensin pitäisi keksiä keino jolla tuon runkometelin pystyy todistamaan...

Te jotka ryskytätte hetekkaa ja huudatte kuin sikaa tapettais joka toinen yö klo. 2-3 välillä täällä Oulun Hiirosessa, tiedoksi vaan, että meillä ja suurimmalla osalla talon asukkaista on lapsia. Isännöitsijälle on ilmoitettu, mutta tuskin mitään konkreettista tapahtuu koska asuntonne tarkkaa sijaintia on 3-kerroksisessa luhtitalossa hankala paikallistaa. Ehkä joku tiedote voi tulla mutta tuskin se teitä hiljentää. 

Kun kerta haluatte että koko taloyhtiö kuulee puuhanne, niin minä pistän paremmaksi ja kerron asiasta eteenpäin koko Suomen kansalle :) 

Meiltä lähtee aivan järjetön meteli ja toki sanon lapsille mutta ne muistavat sen ehkä minuutin. Vauva kiljuu riemuissaan milloin mistäkin ja ääni on todella kova eikä sille voi mitään. Hakkaa myös patteria jos sattuu sopivasti osumaan joku lelu kohdalle. Tämän toki lopetan heti kun huomaan.

Keskimmäinen lapsista taas omaa todella kovan äänen ja monen monta kertaa päivässä pyydän häntä puhumaan hiljempaa. Eipä hänkään oikein äänelleen mitään voi eikä tosiaan edes huuda vaan puhuu kovalla äänellä.

Esikoinen taas, noh hän on normaalisti rauhallienn ja hiljainen mutta temperamenttinen ja räjähtelee silloin tällöin niin että ikkunat helisee.

Yöllä meillä sentään onneksi nukutaan, nytkin on jo puoli tuntia ollut hiirenhiljaista ja näin jatkuu sinne noin klo 7 asti.

Meidän talossa ei enää meidän lisäksi asu muita lapsiperheitä. Enkä ihmettele yhtään, täällä on sen verran sairaita kyttääjä naapureita että kerran jopa soittivat päiväsaikaan poliisit ovelle kun 2v kiukkusi eli huuti uhmassaan. En tiedä kumpi osapuoli oli siinä tilanteessa hämmentyneempi, minä vai poliisit :D

Kerran myös (entinen) naapuri jaksoi tehdä valituksia isännöisijälle, jos kävin yöllä vessassa ja vedin vessanpöntön.  Toivottavasti hän muutti omakotitaloon, ihan vain oman mielenterveytensä vuoksi.

Itse olen sitä mieltä että hiljaisuutta klo 22-07 tulee noudattaa, tottakai. Mutta ei päivisin tarvitse kuiskia tai hiipiä villasukat jalassa, ettei vaan naapurit "häiriinny". Kuten moni edellä sanonut, välillä siivotessa imuri kolahtaa ikävästi patteriin tai ote herpaantuu ja tavarat tipahtaa käsistä. Sekin on idioottimaista alkaa itse mielenosoituksellisesti ryskyttämään niitä pattereita jos joku vahingossa kolauttaa :D Btw, aina ei ole kiinni lapsen kasvatuksesta se, että ne vaan välillä sattuu huutamaan. Varsinkin pienimmät jotka eivät vielä pysty hallitsemaan/sanoittamaan tunteitaan. Kyllä muakin välillä vituttaa kun naapurin koirat louskuttaa, mutta en valita ns. normaaleista äänistä koska olen itse tehnyt päätöksen muuttaa kerrostaloon. 

Asun Korsossa eräässä kerrostalossa, mukavan hiljaista on ollut jo kohta vuoden verran kun metelöitsijät saivat häädön. Naapurit tuntuvat lähtevän samoihin aikoihin töihin aikaisin aamusta. Eläkeläiset ei pidä meteliä, välillä tuntuu ettei täällä asu ketään vaikka seinät päästää jonkin verran ääntä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Meiltä lähtee aivan järjetön meteli ja toki sanon lapsille mutta ne muistavat sen ehkä minuutin. Vauva kiljuu riemuissaan milloin mistäkin ja ääni on todella kova eikä sille voi mitään. Hakkaa myös patteria jos sattuu sopivasti osumaan joku lelu kohdalle. Tämän toki lopetan heti kun huomaan.

Keskimmäinen lapsista taas omaa todella kovan äänen ja monen monta kertaa päivässä pyydän häntä puhumaan hiljempaa. Eipä hänkään oikein äänelleen mitään voi eikä tosiaan edes huuda vaan puhuu kovalla äänellä.

Esikoinen taas, noh hän on normaalisti rauhallienn ja hiljainen mutta temperamenttinen ja räjähtelee silloin tällöin niin että ikkunat helisee.

Yöllä meillä sentään onneksi nukutaan, nytkin on jo puoli tuntia ollut hiirenhiljaista ja näin jatkuu sinne noin klo 7 asti.

Onneksi en asu naapurissanne.

Meidän alapuolelle muutti naapuri joka soittaa viikonloppuöisin technoa aamuviiteen asti. Yläpuolella koirat haukkuvat päivisin, joskus myös öisin.

Asuin aikanaan 2 vuotta erityislapsen alakerrassa. Lapsi huusi joka yö äitiä. En ymmärrä miksi he eivät nukkuneet lapsen kanssa vaan huudattivat 3 vuotta. Pois muuttaessani lapsi oli n. 3-4v. Ongelmaani vähäteltiin ja kuulemma tulisin ymmärtänään, kun saan itse lapsia. Heräsin siis joka yö huutoon. No nyt on oma 2v lapsi ja perhepedillä mennään. En ymmärrä vieläkään vanhempien ratkaisua. Toki erityislapsista minulla ei ole kokemusta. Mutta tuo oli itselle raskasta aikaa. Olin 19-vuotias.

Asuin siis 2 vuotta asunnossa, jotta voisin sen myydä verotta pois.

Kaiken tämän välttäisi sillä, että rakentaminen keskittyisi saamaan erilleen ne betonineliöt eikä samaan kasaan. Ja rakentamisen laatu päälle. Kerrostaloissa on paljon ongelmia. Riippuu toki alueesta, mutta maapinta-alan luulisi riittävän, ettei tarvitse tehorakentaa joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Meiltä lähtee aivan järjetön meteli ja toki sanon lapsille mutta ne muistavat sen ehkä minuutin. Vauva kiljuu riemuissaan milloin mistäkin ja ääni on todella kova eikä sille voi mitään. Hakkaa myös patteria jos sattuu sopivasti osumaan joku lelu kohdalle. Tämän toki lopetan heti kun huomaan.

Keskimmäinen lapsista taas omaa todella kovan äänen ja monen monta kertaa päivässä pyydän häntä puhumaan hiljempaa. Eipä hänkään oikein äänelleen mitään voi eikä tosiaan edes huuda vaan puhuu kovalla äänellä.

Esikoinen taas, noh hän on normaalisti rauhallienn ja hiljainen mutta temperamenttinen ja räjähtelee silloin tällöin niin että ikkunat helisee.

Yöllä meillä sentään onneksi nukutaan, nytkin on jo puoli tuntia ollut hiirenhiljaista ja näin jatkuu sinne noin klo 7 asti.

Muuttakaa maalle, niin teidän perhettä ei vihata eikä lapsia katsota pahasti pihalla, ja lapsenne saavat metelöidä niin paljon kuin jaksavat. Stressittömämpää teille kaikille.