Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Samalainen tilanne, olen aina ollut herkkä melulle, mutta minulla oli käynyt tajuamattani uskomaton tuuri asuntojen kanssa, enkä ollut ymmärtänyt miten huono äänieristys voi olla.

Muuttorumba alkoi, kun jouduin muuttamaan pitkäaikaisesta vuokra-asunnostani (jossa oli superrauhallista) pois, ja on ollut sen jälkeen ihan uskomattoman huonoa tuuria asumisessa samoin kuin sinulla. Alan olla todella loppu tähän, koska vaikuttaa myös nukkumiseeni.

Vierailija kirjoitti:

Olen 3 vuotta putkeen muuttanut mölykämpästä toiseen, ainoastaan muutamia kuukausia nauttinut hiljaisuudesta tuossa välissä ja sitten taas alkaa päivittäinen möly.

Ihan käsittämättömän huono tuuri.

Jossain vaiheessa väsyin täysin henkisesti ja fyysisesti kun jokaista päivää hallitsee möly ja sen aiheuttama ärsyyntyminen joka muuttuu ahdistukseksi ja epätoivoksi.

Onko kellään muulla kokemusta siitä että möly menee lopulta niin ihon alle että siinä menee henkinen ja fyysinen terveys?

Aloin lopulta saada ihan sydänoireita ja lääkärissäkin on käyty. Väitän että näytän ylipäänsä vanhemmalta tämän 3 vuoden mölykuurin jälkeen, kun stressattu on lähes koko tuo aika.

Jos jollain on kokemusta tästä niin tsemppiä, ei se parane kuin muuttamalla. Ja muuttamalla uudestaan.

oli siis tähän vastaus

Vierailija kirjoitti:

Samalainen tilanne, olen aina ollut herkkä melulle, mutta minulla oli käynyt tajuamattani uskomaton tuuri asuntojen kanssa, enkä ollut ymmärtänyt miten huono äänieristys voi olla.

Muuttorumba alkoi, kun jouduin muuttamaan pitkäaikaisesta vuokra-asunnostani (jossa oli superrauhallista) pois, ja on ollut sen jälkeen ihan uskomattoman huonoa tuuria asumisessa samoin kuin sinulla. Alan olla todella loppu tähän, koska vaikuttaa myös nukkumiseeni.

No, mulla on tosiaan kohta 3 vuoden putki takana tätä. Muutama aivan hirveä kerrostalokämppä mahtui tuohon väliin ja viimein kuin löysin sellaisen missä ei oikeasti kuulu yhtään mitään, niin talon viereen rakennettiin lätkäkaukalo. Ihan tuohon 15 metrin päähän ikkunasta. On ollut vaikea uskoa tätä tuuria. Kaupungin ainut lätkäkaukalo sitten just mun naapuriin kun muutin tähän nimenomaan toipumaan edellisistä mölyhelveteistä. Muutaman sekuntin välein kuuluu luja pamahdus aivan kuin kiväärillä ammuttaisiin ikkunan alla. Laukovat siis kiekkoa siihen kaukalon seinään ja sehän on ääni mikä kuuluu hyvällä säällä kilometrin päähän.

Valitettavasti asunto on parvekkeeton yksiö. Lasitettu parveke olisi vaimentanut hyvin ja kaksiossa/kolmiossa olisi varmasti huone mihin tuo ei kuulu. Mutta ei, yhdessä pikku kopissa kuunnellaan tuota pauketta 12 tuntia päivästä joka päivä kunnes lumet sulaa. Ja ei voinut tänä talvena tulla sit lämmin talvi. Juuri nyt tuli joku ennätyskylmä talvi että varmasti pelataan lätkää kesään asti. Jopa räntämyrskyssä tuohon riittää innostuneita pelaajia. No ihan kiva niille, ei ne tätä minun kiusaksi tee (toisin kuin aiemmat mölynaapurit), mutta 3 vuoden naapurihelvetin jälkeen valmiiksi väsyneenä tätä pauketta ei olisi kyllä tarvinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

muutin v. 2008 rakennettuun luhtitaloon. Yläkerran asunto. Kuvittelin että tämän ikäisessä talossa olisi hyvä äänieristys. Noh, kuulen naapurin herätyskellon aamulla makuuhuoneen seinän läpi. Alakerrasta kuuluu kaikki vessassa käynnistä nuoren pojan yynngggh seksiääniin asti tuskallisen selvästi. Ja vessakäynneistä kuuluu siis muukin kuin se vessan vetäminen....Kaappien ovien sulkemiset, kun ei ole hidasteita, yskiminen, puhe, eli ihan kaikki. Naapureita en syytä mistään, normaalia elämistä, mutta miten tässä pitäisi uskaltaa ostaa asunto itselleen??? Muutin tähän vuokralle ajatuksella että katselen seuraavaa omaa ajan kanssa, mutta mistä hitosta sen äänieristyksen näytössä voi tietää. Rivariin nyt joka tapauksessa.

Rivarista päätyhuoneisto, mahdollisimman kaukana tiestä, roska- ja autokatoksesta. Asunto mieluummin yksikerroksinen, ei kuulu kahden kerroksen möykät. Makuuhuoneet päädyn puolella. Auttaisiko tuo?

Haaveissa tuollainen.

Auttaisi, kun vaan löytyisi!

Pelkään vaan että tätä menoa tulen hulluksi tässä nykyisessä "yhteisasunnossa" naapureiden kanssa ja päädyn ostamaan mitä tahansa kaukana kaikesta :D

Välittäjälle toimeksianto, paha vaan kun itse joutuu sen välityspalkkion (min. 2800 €) maksamaan. .

Noista häiriköivistä muksuista, jotka ovat kirjaimellisesti "kotihoidossa" neljän seinän sisällä, näitä riittää joka kerrostaloon. Päivärytmi sekaisin, yläkerran "kotihoidossa" oleva muksu ( 4.v.) jytisteli eilen klo 23:00 jälkeen. Pihalla näkynyt vain matkalla autoon/autosta..Mamma saa nukkua aamuisi pitkään, kun iskä mennyt töihin. Koska vanhemmilla yhteistä aikaa? Vanhemmuus hukassa?

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään muulla kokemusta siitä että möly menee lopulta niin ihon alle että siinä menee henkinen ja fyysinen terveys?

Aloin lopulta saada ihan sydänoireita ja lääkärissäkin on käyty. Väitän että näytän ylipäänsä vanhemmalta tämän 3 vuoden mölykuurin jälkeen, kun stressattu on lähes koko tuo aika.

Jos jollain on kokemusta tästä niin tsemppiä, ei se parane kuin muuttamalla. Ja muuttamalla uudestaan.

Sain burnout-oireita 6 kk:n helvetin jälkeen, kunnes häirikkö lopulta sai häädön. Nyt ajoittaisia PTSD oireita, mutta lääkäri sanoi että ne häipyvät kyllä pikkuhiljaa.

Maksaisitteko muuten ekstraa asunnon yleiseen kuntoon ja sijaintiin mähden siitä että tiedätte asunnon olevan hiljainen (esim rivarin pääty)?

Kyllä tämä tilanne syö hermoja ja mielenterveyttä, kun ei voi nukkua silloin kun itsellä on siihen tarve. Joutuu elämään yläkerran naapurien elämänrytmin mukaan, joka on kovin muuttuvainen. Milloin meteli loppuu klo 23, milloin klo 01, koskaan ei tiedä etukäteen. Mutta se on varmaa ettei hiljaista ole ikinä klo 22.

Pahinta on se kun asiasta on koitettu nätisti sanoa, niin tilanne muuttui huonompaan suuntaan. Heillä on kuulema oikeus elää miten haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Itkekää ny vähän lisää kirjoitti:

Pienestäpä nillitätte. Jos ei lapsiperheen touhuja kestä päiväsaikaan, suosittelen muuttamaan keskelle erämaata niin saatte elellä rauhassa. Asumme luhtitalossa ja yläpuolella asuu joku kunnon elämänsankari jolle maistunee alkoholin lisäksi kaikki muukin. Ambulanssi käy niiden asunnossa n. 4krt/viikko ja muutamilla kerroilla niistä poliisit mukana. Tämä kys. Herra tykkää myöskin porata betoniseinää keskellä yötä ja subbarin pauke loppuu siinä aamu 5 maissa mikäli virkavalta ei ole ehtinyt käydä hakemassa Herraa putkanpahnoille ennen sitä. En tajua miten jaksatte itkeä siitä kun joidenkin asunnosta kuuluu päiväsaikaan jonkinlaista melua.

Mikä on normaalia lapsiperhetouhua? Kun puhutaan taloyhtiöstä, jossa huonon eristykseen takia sisällä KÄVELEMINEN kengät jalassa on kielletty, miksi hyppiminen ja juokseminen ja lattian hakkaaminen olisivat ok? Eikö lapsille voi opettaa että kerrostalossa asuu muitakin eikä siksi saa sisällä juosta/ hyppiä? Tai jos vaikka veisi mukulat ulos purkamaan energiansa, ettei tarvitse hajottaa asuntoa sisältäkäsin ylienergiapäissään. Ainiin, lapsille tulee paha mieli kun niitä kieltää ja jos vanhemmat eivät itsekään ulkoile, niin miten lapsetkaan sitten .

Tiedätkö onko tuo kengät jalassa kävelemisen kielto tullut jonkun yksittäisen asukkaan valittaessa kenkien kopinasta? Kerrankin on puututtu ongelman ytimeen eikä haettu korjauskeinoa valitusten, turhien keskusteluyritysten tai jopa lattiaremonttien kautta. Kunpa tänne saisi saman kiellon. Kuinkahan helppo tuollainen pykälä on järjestyssääntöihin saada.

Te joilla on ongelma yläkerran asukkaiden kolistelun ja metelöinnin kanssa, niin oletteko löytäneet mitään ratkaisua ongelmaan?

Laki kieltää mm. paukuttamasta kattoa harjan varrella, mutta ei kiellä lattiaa vasten kolistelua. Ei mene tasan sen suhteen kuka saa kolistella ja kuka ei. Yläkerralla täysi oikeus möykätä, alakerta joutuu tyytymään kohtaloonsa.

Jännä juttu että aina samoille tyypeille osuu näitä hirviönaapureita. Oletteko koskaan miettineet, että ehkä vika voikin olla teidän sietokyvyssänne.

Mulla on parikin kaveria jotka ovat melun takia muuttaneet ja sitten uudessakin kodissa on sama ongelma. Toiselle oli jopa tämä meluava naapuri sanonut, että kukaan muu ei ole koskaan valittanut melusta.

Täysin rajattomat lapsiperheet jotka meluavat ympäri vuorokauden, ovat kuitenkin suht harvinaisia. Samoin ne lapsiperheet joissa vielä klo 22 lapset juoksevat ympäri kämppää.

Minulla kävi komaton tuuri muuttaessani vuosi sitten upouuteen kerrostaloon. Talossa on joka kerroksessa 6 asuntoa ja pikkasen pelkäsin käytävästä kuuluvia ääniä etukäteen. Talo on kuitenkin aivan erinomaisesti rakennettu. Mistään ei kuulu mitään. Ei porraskäytävä sitä eikä naapureista. Mainostankin nyt tässä talon rakentaneesta Lujatalosta, että erinomaista työtä ovat tehneet. Äänineuroottiselle tämä talo on parempi kuin lottovoitto!

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset ovat aina "elämisen ääniä", jopa isännöitsijän ja vuokranantajan mielestä? Jos minä nousen joka aamu klo 7 juoksemaan ympäri kämppää, niin siihen kyllä puuttuu aivan varmasti koko kerrostalo, poliisi ja lääkäri jo toisena aamuna. Mutta lasten kohdalla sitä pitää vain sietää.

On eri asia, ravaako siellä yläkerrassa joku 15-20 kg painoinen tenava vai 80-100 kiloinen äijän jurrikka.

Vierailija kirjoitti:

Te joilla on ongelma yläkerran asukkaiden kolistelun ja metelöinnin kanssa, niin oletteko löytäneet mitään ratkaisua ongelmaan?

Laki kieltää mm. paukuttamasta kattoa harjan varrella, mutta ei kiellä lattiaa vasten kolistelua. Ei mene tasan sen suhteen kuka saa kolistella ja kuka ei. Yläkerralla täysi oikeus möykätä, alakerta joutuu tyytymään kohtaloonsa.

Normaalit asumisen ja elämisen äänet ovat sallittuja, mutta ei ole sallittua tehdä niitä niin kovaäänisesti, että naapurit häiriintyvät.

Esim. yölläkin saa elää eli olla valveilla ja liikkua asunnossa. Mutta tämä kuuluu s. hiljaiseen aikaan, jolloin elämisensä aiheuttamiin ääniin tule kiinnittää enemmn huomiota. Ei paiskota ovia, ei juoksennella ja hypitä, ei raahata huonekaluja, ei huudateta musiikkia/tv/peliäniä.

Normaali aikuinen ihminen ymmärtää tämän.

Keskenkasvuisia pitää opettaa eli neuvoa napakasti.

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu että aina samoille tyypeille osuu näitä hirviönaapureita. Oletteko koskaan miettineet, että ehkä vika voikin olla teidän sietokyvyssänne.

Mulla on parikin kaveria jotka ovat melun takia muuttaneet ja sitten uudessakin kodissa on sama ongelma. Toiselle oli jopa tämä meluava naapuri sanonut, että kukaan muu ei ole koskaan valittanut melusta.

Täysin rajattomat lapsiperheet jotka meluavat ympäri vuorokauden, ovat kuitenkin suht harvinaisia. Samoin ne lapsiperheet joissa vielä klo 22 lapset juoksevat ympäri kämppää.

Minä esim. olen ääniyliherkkä. Nykyisessä(kin) asunnossani kärsin tästä. Muusta kuin alakerran jantterin basson säädöistä en syytä naapureita. Sopivan asunnon etsiminen on todella vaikeaa ja harmittaa itseänikin että joudun tämän "vaivan" kanssa elämään .

edellinen jatkaa....ja tosiaan olen asunut elämäni aikana tämän yliherkkyyden kanssa onnellisesti myös sekä kerros-, rivi-, että luhtitalossa eli jos äänieristykset ovat kunnossa ja naapurit elävät suht hiljaisesti niin kaikki on ok.

Vierailija kirjoitti:

edellinen jatkaa....ja tosiaan olen asunut elämäni aikana tämän yliherkkyyden kanssa onnellisesti myös sekä kerros-, rivi-, että luhtitalossa eli jos äänieristykset ovat kunnossa ja naapurit elävät suht hiljaisesti niin kaikki on ok.

Niinpä. Pitäisihän rakentajallakin olla oma vastuunsa eli pitäisi olla kiellettyä rakentaa "pahvitaloja", mistä riittävät äänieristeet puuttuvat. Mutta kun kaikessa säästetään ja tehdään nopeeta ja mahd. halvalla, niin lopputulos on mikä on. :(

Ragettavasta pelaajasta täälläkin kokemusta, aivan helvettiä! Kaikki yöt huusi läpeensä. Loppui siihen, kun toisen rapun isokoinen mies kävi puhumassa pelaajamiehelle vähän fyysisisemmin. Eikä mitä, tilalle muutti juoppoja, älämölö alkoi aina kymmenen aikaan. Sitten muutin pois itse. Uudessa talossa myös surkea äänieristys, mutta hiljaisemmat naapurit, saa nukkua yönsä rauhassa, ainakin suurimman osan niistä. Pelkään kuitenkin, jos taloon muuttaa uusia, mölyäviå naapureita.

Kyllå sitä saa elää ja olla, mutta öisin voisi miettiä omaa käytöstään ja toimintaansa. Lapsuudessa talonmies puuttui moiseen toimintaan heti, ainakin meillä Helsingin kantakaupungin kerrostalossa.

Aluksi pitää mainita että asun ulkomailla. Aikaisemman asunnon vuokrasin halvan hinnan ja sijainnin perusteella, talossa ei juurikaan ollut normaaleja naapureja. Yläkerran ukko siirteli ja pudotteli huonekaluja joskus läpi yön aamuun asti ja viikottain tuli poliisit selvittelemään tappeluja. Lisäksi sain pelätä että tullaan parvekkeen kautta sisään ja tunsin oloni turvattomaksi. Sen jälkeen päätin etsiä turvallisemman asunnon ja löytyi talosta jossa on korkea aita piikkilangalla, lukossa oleva portti pihalle, uko-ovi aina lukossa ja naapurit hipihiljaisia. Sain pian valitusta alakerrasta että lasten äänet ja juokseminen häiritsee, vaikka sitä oli vain parina aamuna eikä koskaan hiljaisuusaikaan. Olen nyt kieltänyt lapsia puhumasta kovaan ääneen, usein kuiskataan ja juokseminen tai mitä tahansa muu äänekkäämpi on kielletty. Itse olen kärsinyt mölyävistä naapureista ja kun sain hyvän asunnon joita on vaikeampi löytää ja tunnen oloni turvalliseksi, niin en myöskään halua häiritä muita naapureja jotka ovat hiljaisia. Huomaa niin selvästi että paremmilla alueilla ja kalliimmissa taloissa asutaan sääntöjä noudattaen ja hiljaa, muualla taas eletään kuin pellossa. Niin toivon etten joudu asumaan viimeksi mainituissa enää.

onko normaalia että kuulee aamulla seinänaapurin herätyskellonkin läpi omaan asuntoon....

No täällä kuuluu ja yläkerrasta kuuluu myös jos kännykkä soi siellä. Minua ei tosin häiritse. Ääniyliherkät, miksette käytä korvatulppia? Itse käytän aina öisin vaikka olisikin hiljaista koska en halua herätä pienimpiinkin ääniin. Päivällä käytin lasten kanssa jolloin kuulin kyllä kaiken tarpeellisen mutta silloin huomaamatta volyymit nousi ja naapurit valitti niin päivisin olen käyttämättä. Ihan pieniä lapsia on vaikea saada hiljaisiksi, meillä 6v ja 8v osaavat kyllä kuiskata ja hipsiä hiljaa vaikka pitääkin vähän väliä muistuttaa. Niitä en ymmärrä jotka eivät edes yritä kieltää lapsia ja sano niille että hiljaa.