Miten maatilojen eläimille käy jos isäntä ja emäntä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varusmies Jani-Petteri ja lähihoitajaopiskelija Jaana-Petra ovat hätätuurauspalveluksessa kahden robotin navetassa. Lauantai-iltapäivällä paskakone hajoaa. 120 lypsävää ja muu karja kuitenkin tuottavat tavaraa tasaiseen tahtiin. Mitä nuoret kaikkitietävät tekevät? Ymmärtävätkö he muutaman minuutin pähkäilyllä, että on käytännössä mahdotonta siivota käsivoimin 120 lypsävän lannat. Paskakoneenkorjaajaa ei ole olemassakaan, tai sellaisen saaminen veisi viikkoja ja maksaa suunnattomasti. Kumpi heistä ryömii paskatunneliin korjaamaan koneen, ja osaako edes käyttää tarvittavia työkaluja? Onko Jaana-Petra koskaan käyttänyt lenkkiavaimia, puhumattakaan hitsauskoneesta? Onko Jani-Petteri koskaan edes haistanut lehmän lantaa? Tietävätkö nuoret, kuinka välttää tappavat ilmaa raskaammat kaasut? Tämä ei ole mikään tosi-tv, kuten Pelkokerroin, jossa voi koska tahansa luovuttaa. Homma on tehtävä. 

Miksi se paskakone hajoaisi just, kun Jani-Petteri ja Jaana-Petra on olleet vasta muutaman minuutin pähkäilemässä mitä tehdä? Siinä tilanteessa Jani-Petteri varmaan jo varusmieskoulutuksen pohjalta tietäisi, että mitään ei kuulu ajatella itse ja soittaisi esimiehelleen joka järjestäisi teknisestä komppaniasta miehen paikalle. Todennäköisesti esimies antaisi ohjeen tyhjentää letkuja ja veden paineella huuhdella paikkoja auki kunnes osaava henkilö on paikalla.

Uskokaa jo, ne koneet ei ole mitään järisyttävän monimutkaisia. Ainoa ongelma on työt joita ei osaa ja silloin kaikkein paras on aina kysyä, kuten Jani-Petteri on alokasaikana opetettu.

Jos tässä esität keskimääräisten Jani-Petterien luku- ja ymmärrystaitoa, niin kusessa ollaan. Ei ole tilapäissatunnaisista maatilojen hoitajiksi. Yksinkertainenkin asia meni täysin harakoille. 

Niin, ja siis maatilalla ei ole esimiestä jolta kysyä, jos se tilan isäntä makaa keuhkokuumeessa sängyssä tai sairaalassa. Luuletko, että joku varuskunnan komppanianpäällikkö on yhtään sen paremmin perillä tilan asioista? 

Olen lomittaja ja henkisesti varautunut nyt siihen, että jos tarve on, voin lähteä lyhyelläkin varoitusajalla vapaapäivältä töihin. Pidän vaatteet ja saappaat puhtaina ja desinfioituna lähtövalmiudessa. Yritän pitää itseni terveenä turvautumalla kotivaraan enkä käy turhaan ihmistenilmoilla.

Ruokahuolto on nyt tärkeää turvata.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä lomittajat sairastavat enemmän kuin maatalojen isännät ja emännät.

Fyysinen ja henkinen kuorma. Onko se kumma, ettei kroppa kestä kun joutuu tilalla tekemään isännän ja emännän työt yksin.

Mielletäänkö karjanhoito todella niin ”raavaiden miesten työksi” että ensimmäisten joukossa ehdotetaan varusmiehiä hätäapuun? Kuulostaa kuin kyseessä olisi joku hikipaja, jossa eläinten hoito on fyysistä voimaa vaativaa liukuhihnatyöskentelyä.

Työssä tarvitaan mm. lääketieteellistä osaamista (eläinten lääkintä, poikima-apu, sairauksien tunnistaminen, siemennykset), teknologian ja koneiden huoltotaitoja (kompressori, apevaunu, lypsykone/robotti yms.), hygienian erinomaista hallintaa, hyvää kuntoa, eläinten rauhallista ja loogista käsittelytaitoa... Tätä kaikkea löytyisi ehkä 2% varusmiehistä. Millä he saavat neuvontaa, kun isäntä makaa karanteenissa sairaana? Olisi hyvin nopeasti navetassa sekasorto käsillä ja vasikoita putkahtelisi lypsävien joukkoon, taudit alkaisivat nopeasti jylläämään myös eläinten keskuudessa (joka ei muuten paljoa vaadi) ja koneet halvaantuisivat sijoilleen.

Toki, jos maakunnasta kaikki maataloustyöntekijät, sukulaiset ja muu kokoon haalittava työväki uupuisi, niin kai armeija olisi siinä kohtaa vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varusmies Jani-Petteri ja lähihoitajaopiskelija Jaana-Petra ovat hätätuurauspalveluksessa kahden robotin navetassa. Lauantai-iltapäivällä paskakone hajoaa. 120 lypsävää ja muu karja kuitenkin tuottavat tavaraa tasaiseen tahtiin. Mitä nuoret kaikkitietävät tekevät? Ymmärtävätkö he muutaman minuutin pähkäilyllä, että on käytännössä mahdotonta siivota käsivoimin 120 lypsävän lannat. Paskakoneenkorjaajaa ei ole olemassakaan, tai sellaisen saaminen veisi viikkoja ja maksaa suunnattomasti. Kumpi heistä ryömii paskatunneliin korjaamaan koneen, ja osaako edes käyttää tarvittavia työkaluja? Onko Jaana-Petra koskaan käyttänyt lenkkiavaimia, puhumattakaan hitsauskoneesta? Onko Jani-Petteri koskaan edes haistanut lehmän lantaa? Tietävätkö nuoret, kuinka välttää tappavat ilmaa raskaammat kaasut? Tämä ei ole mikään tosi-tv, kuten Pelkokerroin, jossa voi koska tahansa luovuttaa. Homma on tehtävä. 

Miksi se paskakone hajoaisi just, kun Jani-Petteri ja Jaana-Petra on olleet vasta muutaman minuutin pähkäilemässä mitä tehdä? Siinä tilanteessa Jani-Petteri varmaan jo varusmieskoulutuksen pohjalta tietäisi, että mitään ei kuulu ajatella itse ja soittaisi esimiehelleen joka järjestäisi teknisestä komppaniasta miehen paikalle. Todennäköisesti esimies antaisi ohjeen tyhjentää letkuja ja veden paineella huuhdella paikkoja auki kunnes osaava henkilö on paikalla.

Uskokaa jo, ne koneet ei ole mitään järisyttävän monimutkaisia. Ainoa ongelma on työt joita ei osaa ja silloin kaikkein paras on aina kysyä, kuten Jani-Petteri on alokasaikana opetettu.

Jos tässä esität keskimääräisten Jani-Petterien luku- ja ymmärrystaitoa, niin kusessa ollaan. Ei ole tilapäissatunnaisista maatilojen hoitajiksi. Yksinkertainenkin asia meni täysin harakoille. 

Niin, ja siis maatilalla ei ole esimiestä jolta kysyä, jos se tilan isäntä makaa keuhkokuumeessa sängyssä tai sairaalassa. Luuletko, että joku varuskunnan komppanianpäällikkö on yhtään sen paremmin perillä tilan asioista? 

Jos et itse tunne varusmiespalvelua tai maatiloja, on ihan turha yrittää tehdä asiasta monimutkaisempaa.

Jos varusmies lähetetään valmiuslain nojalla maatilalle, hänellä on aina lähiesimies ja päivystävä upseeri joihin olla yhteydessä. Sotatilassa viestin saaminen voi joskus olla työläämpää, mutta juuri tiedon kulkua varten on viestikomppaniat, jotka vetävät kriittisimpien yhteyksien päähän yhteydet.

Lähiesimies tietää jo todennäköisesti jonkun komppaniassa joka on tullut maatilalta. Joka tapauksessa hän tietää, että konerikot kuuluu teknisen komppanian tehtäviksi.

Aivan luonnollisin asia hoitaa jäteongelmaa on käyttää vettä. Vedellä huuhdotaan sisävessatkin. Se neuvo tulee luultavasti viimeistään lähiesimieheltäkin. Jos ei häneltä, päivystävä upseeri tietää ainakin jonkun jolta antaa neuvot varusmiehelle.

Jos haluaa keksiä ongelmia ongelmien päälle voihan samalla sattua sähkökatkos ja putkirikko vesilaitokselle menevään putkeen. Ne kaikki kolme päällekkäin on kuitenkin ongelmia joihin armeijan päivystysyksiköillä on paremmat valmiudet kuin maanviljelijällä usein itsellään. Tekninen komppania saa aggregaatit käyntiin ja päivystysyksikkö voi pyytää pioneerikomppanialta paikalle säiliöauton ja vaikka kaivurin auttamaan vesilaitosta korjaamaan putkirikkoa, jotta saadaan jätteiden huolto hoidettua sillä aikaa, kun koneita korjataan.

Vierailija kirjoitti:

Mielletäänkö karjanhoito todella niin ”raavaiden miesten työksi” että ensimmäisten joukossa ehdotetaan varusmiehiä hätäapuun? Kuulostaa kuin kyseessä olisi joku hikipaja, jossa eläinten hoito on fyysistä voimaa vaativaa liukuhihnatyöskentelyä.

Työssä tarvitaan mm. lääketieteellistä osaamista (eläinten lääkintä, poikima-apu, sairauksien tunnistaminen, siemennykset), teknologian ja koneiden huoltotaitoja (kompressori, apevaunu, lypsykone/robotti yms.), hygienian erinomaista hallintaa, hyvää kuntoa, eläinten rauhallista ja loogista käsittelytaitoa... Tätä kaikkea löytyisi ehkä 2% varusmiehistä. Millä he saavat neuvontaa, kun isäntä makaa karanteenissa sairaana? Olisi hyvin nopeasti navetassa sekasorto käsillä ja vasikoita putkahtelisi lypsävien joukkoon, taudit alkaisivat nopeasti jylläämään myös eläinten keskuudessa (joka ei muuten paljoa vaadi) ja koneet halvaantuisivat sijoilleen.

Toki, jos maakunnasta kaikki maataloustyöntekijät, sukulaiset ja muu kokoon haalittava työväki uupuisi, niin kai armeija olisi siinä kohtaa vaihtoehto.

Ainakin meidän komppaniassa oli aika paljon väkeä maalta. Moni haki vapaata heinäntekoon ja lehmätilallisten vesoja oli joukossa. Ei sieltä osaaminen täysin puutu, vaan vaikka ei juuri samaa tilaa tunne, maaseudun väessä palvelushaluttomuus taitaa olla sen verran vähäisempää, että heitä löytyy porukasta suhteellista määräänsä suurempi osuus. Joka tapauksessa jokaisen palvelukseen astunut maanviljelijä tidetään, koska tiedot osaamisesta ja koulutuksista kerätään kutsunnoissa ja aivan alokasajan alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varusmies Jani-Petteri ja lähihoitajaopiskelija Jaana-Petra ovat hätätuurauspalveluksessa kahden robotin navetassa. Lauantai-iltapäivällä paskakone hajoaa. 120 lypsävää ja muu karja kuitenkin tuottavat tavaraa tasaiseen tahtiin. Mitä nuoret kaikkitietävät tekevät? Ymmärtävätkö he muutaman minuutin pähkäilyllä, että on käytännössä mahdotonta siivota käsivoimin 120 lypsävän lannat. Paskakoneenkorjaajaa ei ole olemassakaan, tai sellaisen saaminen veisi viikkoja ja maksaa suunnattomasti. Kumpi heistä ryömii paskatunneliin korjaamaan koneen, ja osaako edes käyttää tarvittavia työkaluja? Onko Jaana-Petra koskaan käyttänyt lenkkiavaimia, puhumattakaan hitsauskoneesta? Onko Jani-Petteri koskaan edes haistanut lehmän lantaa? Tietävätkö nuoret, kuinka välttää tappavat ilmaa raskaammat kaasut? Tämä ei ole mikään tosi-tv, kuten Pelkokerroin, jossa voi koska tahansa luovuttaa. Homma on tehtävä. 

Miksi se paskakone hajoaisi just, kun Jani-Petteri ja Jaana-Petra on olleet vasta muutaman minuutin pähkäilemässä mitä tehdä? Siinä tilanteessa Jani-Petteri varmaan jo varusmieskoulutuksen pohjalta tietäisi, että mitään ei kuulu ajatella itse ja soittaisi esimiehelleen joka järjestäisi teknisestä komppaniasta miehen paikalle. Todennäköisesti esimies antaisi ohjeen tyhjentää letkuja ja veden paineella huuhdella paikkoja auki kunnes osaava henkilö on paikalla.

Uskokaa jo, ne koneet ei ole mitään järisyttävän monimutkaisia. Ainoa ongelma on työt joita ei osaa ja silloin kaikkein paras on aina kysyä, kuten Jani-Petteri on alokasaikana opetettu.

Jos tässä esität keskimääräisten Jani-Petterien luku- ja ymmärrystaitoa, niin kusessa ollaan. Ei ole tilapäissatunnaisista maatilojen hoitajiksi. Yksinkertainenkin asia meni täysin harakoille. 

Niin, ja siis maatilalla ei ole esimiestä jolta kysyä, jos se tilan isäntä makaa keuhkokuumeessa sängyssä tai sairaalassa. Luuletko, että joku varuskunnan komppanianpäällikkö on yhtään sen paremmin perillä tilan asioista? 

Armeijassa ei ole mitään osaamista, jos tilapäissatunnaiset lasketaan. Siellä on kuitenkin organisaatio jossa tehtävät jaetaan tarkkaan osaamisen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varusmies Jani-Petteri ja lähihoitajaopiskelija Jaana-Petra ovat hätätuurauspalveluksessa kahden robotin navetassa. Lauantai-iltapäivällä paskakone hajoaa. 120 lypsävää ja muu karja kuitenkin tuottavat tavaraa tasaiseen tahtiin. Mitä nuoret kaikkitietävät tekevät? Ymmärtävätkö he muutaman minuutin pähkäilyllä, että on käytännössä mahdotonta siivota käsivoimin 120 lypsävän lannat. Paskakoneenkorjaajaa ei ole olemassakaan, tai sellaisen saaminen veisi viikkoja ja maksaa suunnattomasti. Kumpi heistä ryömii paskatunneliin korjaamaan koneen, ja osaako edes käyttää tarvittavia työkaluja? Onko Jaana-Petra koskaan käyttänyt lenkkiavaimia, puhumattakaan hitsauskoneesta? Onko Jani-Petteri koskaan edes haistanut lehmän lantaa? Tietävätkö nuoret, kuinka välttää tappavat ilmaa raskaammat kaasut? Tämä ei ole mikään tosi-tv, kuten Pelkokerroin, jossa voi koska tahansa luovuttaa. Homma on tehtävä. 

Miksi se paskakone hajoaisi just, kun Jani-Petteri ja Jaana-Petra on olleet vasta muutaman minuutin pähkäilemässä mitä tehdä? Siinä tilanteessa Jani-Petteri varmaan jo varusmieskoulutuksen pohjalta tietäisi, että mitään ei kuulu ajatella itse ja soittaisi esimiehelleen joka järjestäisi teknisestä komppaniasta miehen paikalle. Todennäköisesti esimies antaisi ohjeen tyhjentää letkuja ja veden paineella huuhdella paikkoja auki kunnes osaava henkilö on paikalla.

Uskokaa jo, ne koneet ei ole mitään järisyttävän monimutkaisia. Ainoa ongelma on työt joita ei osaa ja silloin kaikkein paras on aina kysyä, kuten Jani-Petteri on alokasaikana opetettu.

Tekninen kommania😂😂😂😂Korjaamassa lietekonetta. Tämä ketju on parasta huumoria pitkään aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varusmies Jani-Petteri ja lähihoitajaopiskelija Jaana-Petra ovat hätätuurauspalveluksessa kahden robotin navetassa. Lauantai-iltapäivällä paskakone hajoaa. 120 lypsävää ja muu karja kuitenkin tuottavat tavaraa tasaiseen tahtiin. Mitä nuoret kaikkitietävät tekevät? Ymmärtävätkö he muutaman minuutin pähkäilyllä, että on käytännössä mahdotonta siivota käsivoimin 120 lypsävän lannat. Paskakoneenkorjaajaa ei ole olemassakaan, tai sellaisen saaminen veisi viikkoja ja maksaa suunnattomasti. Kumpi heistä ryömii paskatunneliin korjaamaan koneen, ja osaako edes käyttää tarvittavia työkaluja? Onko Jaana-Petra koskaan käyttänyt lenkkiavaimia, puhumattakaan hitsauskoneesta? Onko Jani-Petteri koskaan edes haistanut lehmän lantaa? Tietävätkö nuoret, kuinka välttää tappavat ilmaa raskaammat kaasut? Tämä ei ole mikään tosi-tv, kuten Pelkokerroin, jossa voi koska tahansa luovuttaa. Homma on tehtävä. 

Miksi se paskakone hajoaisi just, kun Jani-Petteri ja Jaana-Petra on olleet vasta muutaman minuutin pähkäilemässä mitä tehdä? Siinä tilanteessa Jani-Petteri varmaan jo varusmieskoulutuksen pohjalta tietäisi, että mitään ei kuulu ajatella itse ja soittaisi esimiehelleen joka järjestäisi teknisestä komppaniasta miehen paikalle. Todennäköisesti esimies antaisi ohjeen tyhjentää letkuja ja veden paineella huuhdella paikkoja auki kunnes osaava henkilö on paikalla.

Uskokaa jo, ne koneet ei ole mitään järisyttävän monimutkaisia. Ainoa ongelma on työt joita ei osaa ja silloin kaikkein paras on aina kysyä, kuten Jani-Petteri on alokasaikana opetettu.

Jos tässä esität keskimääräisten Jani-Petterien luku- ja ymmärrystaitoa, niin kusessa ollaan. Ei ole tilapäissatunnaisista maatilojen hoitajiksi. Yksinkertainenkin asia meni täysin harakoille. 

Niin, ja siis maatilalla ei ole esimiestä jolta kysyä, jos se tilan isäntä makaa keuhkokuumeessa sängyssä tai sairaalassa. Luuletko, että joku varuskunnan komppanianpäällikkö on yhtään sen paremmin perillä tilan asioista? 

Jos et itse tunne varusmiespalvelua tai maatiloja, on ihan turha yrittää tehdä asiasta monimutkaisempaa.

...päläpälä...

Jetsulleen näin. Sattumalta mulla on rutkasti kokemusta sekä yleistä syvempää tietoa molemmista, joten mu on helppo todeta sun puhuvan puhdasta paskaa. Maatilalla antisi olisi seisoa pellon laidassa ja tuottaa ravinteita viljelyksille, ei mikään muu.

Armeijasta voisi saada jotain pioneereja tai kuljettajia tekemään lumityöt talvella ja ajelemaan traktorilla kärrykuormia edestakaisin kesällä, mutta muuta relevanttia osaamista ja apua sieltä ei juurikaan saisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielletäänkö karjanhoito todella niin ”raavaiden miesten työksi” että ensimmäisten joukossa ehdotetaan varusmiehiä hätäapuun? Kuulostaa kuin kyseessä olisi joku hikipaja, jossa eläinten hoito on fyysistä voimaa vaativaa liukuhihnatyöskentelyä.

Työssä tarvitaan mm. lääketieteellistä osaamista (eläinten lääkintä, poikima-apu, sairauksien tunnistaminen, siemennykset), teknologian ja koneiden huoltotaitoja (kompressori, apevaunu, lypsykone/robotti yms.), hygienian erinomaista hallintaa, hyvää kuntoa, eläinten rauhallista ja loogista käsittelytaitoa... Tätä kaikkea löytyisi ehkä 2% varusmiehistä. Millä he saavat neuvontaa, kun isäntä makaa karanteenissa sairaana? Olisi hyvin nopeasti navetassa sekasorto käsillä ja vasikoita putkahtelisi lypsävien joukkoon, taudit alkaisivat nopeasti jylläämään myös eläinten keskuudessa (joka ei muuten paljoa vaadi) ja koneet halvaantuisivat sijoilleen.

Toki, jos maakunnasta kaikki maataloustyöntekijät, sukulaiset ja muu kokoon haalittava työväki uupuisi, niin kai armeija olisi siinä kohtaa vaihtoehto.

Ainakin meidän komppaniassa oli aika paljon väkeä maalta. Moni haki vapaata heinäntekoon ja lehmätilallisten vesoja oli joukossa. Ei sieltä osaaminen täysin puutu, vaan vaikka ei juuri samaa tilaa tunne, maaseudun väessä palvelushaluttomuus taitaa olla sen verran vähäisempää, että heitä löytyy porukasta suhteellista määräänsä suurempi osuus. Joka tapauksessa jokaisen palvelukseen astunut maanviljelijä tidetään, koska tiedot osaamisesta ja koulutuksista kerätään kutsunnoissa ja aivan alokasajan alussa.

Taas kultaisia muistoja jostain yli kahden sukupolven takaa, huomaan. Mitään heinäntekovapaita ei ole enää ainakaan tällä vuosituhannella ollut. Armeija on kehittynyt ihan siinä missä maatalouskin, kummassakaan ei juuri enää ole hanttihommia, joihin perehtyy minuutin opetuksella ja riittää että on fyysisesti kunnossa vaikkei sähkötys niin korvien välissä pelaisikaan. Armeijalaiset osaavat sotia ja maanviljelijät hoitaa eläimensä ja koneensa. Maanviljelijä tietysti osaa myös sotia, kun on armeijansa yleensä käynyt, mutta ei päinvastoin. Sotiminen on helppoa, viljely vaikeaa. 

Olen itse maatalon emäntä, kolmen lapsen yksinhuoltaja (nyt jo juuri aikuisia) ja teen töitä setäni kanssa. Kiitos huolenpidosta! Yleensä maanviljelijät saavat vain lokaa niskaansa tälläkin palstalla, joten olen positiivisesti yllättynyt.

Olen huomannut saman, eli isäntä ja emäntä sairastelevat harvinaisen vähän, vaikka taloudessa onkin kouluikäisiä lapsia, jotka saavat koulusta taudin ja sairastelevat siinä missä muidenkin lapset. Minulla on muutama ikäiseni emäntä ystävänä, vertaistuki on tässä ammatissa todella tärkeä. Itse olen ajatellut, että olen niin paljon selvän lannan kanssa tekemisissä, että olen ikäänkuin kyllästetty bakteereilla :-)

Olen tehnyt tätä työtä nyt 25 vuotta ja yhden kerran olen joutunut soittamaan lomatoimistoon ja pyytämään lomittajaa kuumeen vuoksi (tästä on vuosia aikaa ja silloin lomitustilanne oli huomattavasti parempi ja sainkin tutun lomittajan heti).

Lasten ollessa oksennustaudissa itse sairastin sen taudin yöllä :-) Aamulla normaalisti navettaan hieman huterassa kunnossa. Olen ollut navetassa 39 asteen kuumeessa, lasten ollessa koulussa nukuin koko päivän ja laskin kuumetta lääkkeillä, lisää lääkettä että kykeni iltanavettaan. En silloin edes kysynyt lomittajaa, koska ystäväni ei ollut sairastuttuaan myöskään saanut.

Tämähän on hyvin tuttua kaikille yrittäjille, ammatista riippumatta.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme ja eläimistämme. Pyydetään apua ja autetaan vastavuoroisesti.

Kyllä on taas lantavarpaat niin marttyyria että. Tietysti se harmittaa kun ei pääse tukirahoilla nyt matkustelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse maatalon emäntä, kolmen lapsen yksinhuoltaja (nyt jo juuri aikuisia) ja teen töitä setäni kanssa. Kiitos huolenpidosta! Yleensä maanviljelijät saavat vain lokaa niskaansa tälläkin palstalla, joten olen positiivisesti yllättynyt.

Olen huomannut saman, eli isäntä ja emäntä sairastelevat harvinaisen vähän, vaikka taloudessa onkin kouluikäisiä lapsia, jotka saavat koulusta taudin ja sairastelevat siinä missä muidenkin lapset. Minulla on muutama ikäiseni emäntä ystävänä, vertaistuki on tässä ammatissa todella tärkeä. Itse olen ajatellut, että olen niin paljon selvän lannan kanssa tekemisissä, että olen ikäänkuin kyllästetty bakteereilla :-)

Olen tehnyt tätä työtä nyt 25 vuotta ja yhden kerran olen joutunut soittamaan lomatoimistoon ja pyytämään lomittajaa kuumeen vuoksi (tästä on vuosia aikaa ja silloin lomitustilanne oli huomattavasti parempi ja sainkin tutun lomittajan heti).

Lasten ollessa oksennustaudissa itse sairastin sen taudin yöllä :-) Aamulla normaalisti navettaan hieman huterassa kunnossa. Olen ollut navetassa 39 asteen kuumeessa, lasten ollessa koulussa nukuin koko päivän ja laskin kuumetta lääkkeillä, lisää lääkettä että kykeni iltanavettaan. En silloin edes kysynyt lomittajaa, koska ystäväni ei ollut sairastuttuaan myöskään saanut.

Tämähän on hyvin tuttua kaikille yrittäjille, ammatista riippumatta.

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme ja eläimistämme. Pyydetään apua ja autetaan vastavuoroisesti.

Ai maailma millaisia sitkeitä ihmisiä on Suomessa vielä! Aivan hurjaa. Juu pitäkää puolenne ei Suomi saa teidän selkänahoista repiä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on taas lantavarpaat niin marttyyria että. Tietysti se harmittaa kun ei pääse tukirahoilla nyt matkustelemaan.

Kuule ne matkat ovat kaikkein eniten maailmassa tarpeen maatilan väell joka painaa pitkää päivää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on taas lantavarpaat niin marttyyria että. Tietysti se harmittaa kun ei pääse tukirahoilla nyt matkustelemaan.

Olen tuo kolmen lapsen yksinhuoltajaemäntä. Viimeisin reissumme lasten kanssa tapahtui 5 vuotta sitten Kanarialle (siihenkin säästettiin 2v). Sen jälkeen en ole matkustellut edes Suomessa, kaikki raha menee elämiseen. Jos jtn saan säästöön, ne menevät seuraavana kesänä koneiden ja traktoreiden huoltoon ja korjaukseen, ne kun tuppaavat hajoamaan silloin, kun niitä eniten käytetään. Meillä on nykymittapuulla pieni parsinavettatila, mutta minä rakastan työtäni ja teen sitä ilolla niin kauan kuin se suodaan. Tunnen emäntiä ja isäntiä, jotka tulevat paljon paremmin toimeen ja matkustelevat paljon, mutta en heitä kadehdi. Minä rakastan olla kotona. Ja nämäkin matkustelevat ovat varmasti lomansa ansainneet!

Tämä kaikki on täysin koronakeskustelusta sivussa, mutta en tule ikinä ymmärtämään tätä suomalaisten (ei onneksi koske kaikkia) valtavaa kateutta maanviljelijöitä kohtaan. Kun me kuitenkin tuotamme ruokaa kaikille maitotuotteina, lihana ja viljana. Jos joku meistä pääsee siinä vähänkin vaurastumaan, miksi sitä ei suoda..? Ihmiset rikastuvat pelaamalla jääkiekkoa, pokeria, ajamalla formulaa jne. Mutta heitä ei ristiinnaulita samalla tavalla. Eikö voitaisi suoda kaikille se oma tapansa elää? Itsekin seuraan jääkiekkoa ja formulaa ja suon heille onnistumisensa ja vaurautensa, se ei ole minulta millään tavalla pois. Eivätkä varmasti helpolla elantoaan tienaa. Joten rauhaa ja rakkautta :-)

Meidän naapurissa on yli 1000 nautaa. Jos heidän väki työntekijöineen sairastuisi en osaisi tehdä siellä yhtään mitään, vaikka olen navettatöitä tehnyt.