Miten selvisitte talonrakennuksesta?

mies rakensi vieläpä ns. pitkästä tavarasta, töiden ohella. 10kk meni niin että mies oli kokoajan töissä tai tontilla, minä hoidin maha pystyssä kodin ja esikoisen, mutta nyt uudessa kodissa asutaan tyytväisenä koko poppoo.

Pieleen menee jos tilanne on se, että mies rakentaa ja vaimo odottaa rakentamisaikana normaalia perhe-elämää ja parisuhteen hoitamisia. Pitää muistaa että nyt ollaan väliaikaisessa poikkeustilanteessa, ja vaikka " yh" :na on rankkaa, se rakentaminen on vähintään yhtä rankkaa.

vaikka on se rakennuttamisaikakin kuulemma rankkaa, itsellä ei kokemusta.

siitä kyllä selviää kun muistaa ajatella, et rakennusaika on lyhyt!

Me ostettiin pieni tönö ja laajennettiin se isoksi taloksi. Hommaa oli vähintään yhtä paljon kuin jos olisi aloittanut ihan alusta.. tontin ja tunnelman takia vaan haluttiin tehdä näin.



Hermoja raastoi erityisesti se, että käytännössä asuimme raksalla: joka paikassa oli kamalan näköistä ja sahanpurua ym. pölyä ilmestyi jopa vaatekaappeihin kasoittain vaikka joka päivä siivosi. Yhtään ei helpottanut, että 2- ja 5-vuotiaat pojat olivat joka paikassa innokkaasti " apuna" . Mies teki ensin normaalin työpäivän ja sen jälkeen ahersi talon kimpussa. Eli paljon ei seurusteltu :) Budjettikin levisi käsiin, kun alkuperäisen rakennuksen kunnossa ilmeni kivoja ylläreitä..



Projekti kesti 1,5 vuotta ja sen päätteeksi mentiin naimisiin. Joka päivä ollaan edellistä onnellisempia =)



Eli avioliitto ei kaatunut kun sitä ei rakennusvaiheessa vielä ollutkaan ;)



Kun rakennusvaiheessa muistaa sen ettei tilanne ole ikuinen (vaikka usein pitkittyykin!), pysyy järjissään. Itsekkyys ja turha nipotus kannattaa unohtaa.

Vain ja ainoastaan asennoitumis kysymys!

Näillä eväillä meillä mentiin. Hermoja voi lievittää myös sillä, ettei muuta mihinkään yksiöön siksi rakentamisajaksi, vaan ottaa sen elämänvaiheena ja vuokraa inhimillisen kodin. Mieshän käy siellä vain nukkumassa, mutta vaimo ja lapset ovat paljon enemmän kotona.





Nyt kun talo on valmis, ajattelen kuitenkin, ettei talon rakentaminen sovi perheeseen, jossa on pieniä lapsia. Kannattaa tehdä joko ennen lapsia tai vasta sitten kun lapset ovat reippaasti kouluikäisiä. Poikkeustila on aina poikkeustila. Meillä rakentamisen yhteyteen sattui lapsen kuolemanvakava sairaus + leikkaus + kuntoutus ja äidin uusi työpaikka. Mies reissutyössä.

Mutta luottamus toiseen ja yhteiseen meininkiin siivitti eteenpäin. Nyt voi jo nukkua levollisin mielin ja yhteiselo on entisestään hitsautunut paremmaksi! Luovuttaa ei kannata!

ja parisuhde kukoistaa, kymmenen yhteistä vuotta takana ja kolme lasta ja viime viikolla miehen kanssa ihmeteltiin just näitä puheita, että rakentamisen aika ois yhtä helvettiä...



Muista vain, niin kuin joku jo kirjoitti, että elämä muuttuu rakentamisen ajaksi melko lailla (ainakin, jos itse rakentaa pitkästä tavarasta). Miestä ei näy paljon kotona, mutta pienet eleet ja kunnioitus miestä kohtaan, pitääpi pelata. Uskon, että mieskin ois paljon mielummin kotona kuin töiden jälkeen vielä raksalla.

Kuulostaa 11 kivalta teillä:). Meilläkin on rakentaminen edessä ja meillä on kolme pientä lasta. Tosin kaksi vanhempaa ovat luultavasti jo koulussa ennen kuin rakentaminen kunnolla alkaa! Onneksi!



Meille rakentaminen on todlela pitkäaikainen YHTEINEN haave. Eiköhän sen kestä kun tietää että lopussa kiitos seisoo. Tontti on meillä onneksi aivan mahtava. Kunhan sinne vielä talonkin saisi...

uhkailemalla, kiristämällä ja ilkeilemällä, niin kannattaa kyllä miettiä sitä talonrakentamista. Paineet ovat ajoittain silloin moninkertaiset ja sietokykyä ja joustavuutta tarvitaan nykyistä rutkasti enemmän!

Silti tiedän, että vaikka miten etukäteen asioita miettisin, tulen varmasti olemaan " yh:na" aika kireänä ja silloin on vain ajateltava, että tämä todellakin on väliaikaista!

Päätin sinnitellä ja pääsinkin pahan vaiheen yli. Nyt tilanne hyvä, vaikka aika ajoin kipuilen kovastikin, mutta pärjään hienosti kahden pienen lapsen kanssa. Olemme jonkun verran lasten kanssa myös rakentamassa. Mies tekee pitkää päivää, päivät palkkatyössä ja illat rakennushommissa. Itsekin olen päivät töissä ja työnantajani hienosti totesikin, että teemme miehen kanssa molemmat kahta työtä. Hän toisen työn raksalla ja minä yksin hoidan kodin ja olen 99%:sti vastuussa lapsista.