Ammattilaisten asiattomat kommentit työtilanteissa -peukutusketju

Olin synnyttämässä esikoistanin Pohjois-Savossa. En kerennyt saamaan epiduraalia ja olin kovissa tuskissa. Makasin selällään sairaalasängyssä, kun usko omiin voimiin saada lapsi ulos alkoi loppumaan. Voihkaisin tuskissani, ettei lapsi tule, enkä pysty tähän. Kätilö sanoi vihaisesti eikös se ole hyvä, ettet ole mikään horoperse, jolta vaan luiskahtelee lapsia alakerrasta. Järkytyin tästä niin paljon, että menin sanattomaksi, enkä uskaltanut vastata mitään. Myöhemmin kysyin vielä mieheltäni, että sanoiko kätilö oikeasti näin. Mies sanoi, että hänkin kummasteli sitä, mutta kyllä. Tämä siis tapahtui vuonna 2019. Kätilö oli joku 42-45-vuotias. Terveisiä kätilölle, jos tunnistaa. Kiitos lapsen auttamisesta maailmaan, mutta voisi ehkä tilannetajua olla enemmän.

Olin hammaskiven poistossa, ja erikoishammashoitaja, joka poistoa teki, huokaili kovin koko ajan. Ilmeisesti häntä ärsytti, kun poistettavaa oli niin paljon. Tuntui tosi kurjalta, kun minulla nyt vain on tällainen ominaisuus. Tuli syyllinen olo, vaikka hoidan ihan hyvin hampaitani. Asiatonta.

Olin joukkotarkastus papa- näytteessä, ja lab.hoitajalla katkesi näytetikku vahingossa emättimeeni. Sen poisto onnistui kyllä heti, mutta vähän nolotti, kun lab.hoitaja kailotti kovalla äänellä kollegoilleen tapahtuneesta viereisessä huoneessa niin, että kaikki odotustilassa olleet kuuli myös. Tekipä mieli poistua huoneesta ikkunan kautta.

Olin papa-seulonnassa ja näytteenottaja jotain ähki siinä ja vaihteli sitä ankannokkaa pienempään ja pienempään. Oli ihmeissään että miten voi olla näin pienet paikat kun eikös sulla ollut monta lastakin. Kerroin että on joo ja ovat sektiolla tulleet. Siihen näytteenottaja tuhahti että no olisit nyt voinu heti mainita.

Jäin vaan miettimään että miten ajatteli että mun olisi pitänyt toimia? Esitietolomakkeessa ei kysytty synnytystapaa enkä todella ajatellut että papa-kokeen ottotilanteessa tuo on tärkeä lisätieto joka ilmoitetaan jo housuja riisuttaessa.

Olen tehnyt valtavan elämäntapamuutoksen ja laihtunut 25kg vuoden aikana. Kerroin tästä työterveyskäynnillä. Työterveyden naikkonen ei ottanut tätä kuuleviin korviinsa, vaan päivitteli vain, miten minulla on painoa tullut turhan paljon, kannattaisi kyllä jättää herkut pois (jätin jo silloin vuosi sitten). Joo, no onhan se nykyinen normaalipainon yläraja enemmän kuin työterveydessä ennestään ollut lukema, joka otettu joskus 20v sitten. Mutta olisi voinut edes yrittää vähän kannustaa. Hyvä esimerkki siitä, miten tuijottavat vain aiempia kirjauksia eivätkä kuuntele asiakasta.

Pankkivirkailija naurahti epäuskoisena: "onko TUO sinun allekirjoitus?"

Suomalaisessa kirjakaupassa myyjä: "Sun kengät narisee, heh, sun kengät narisee ihan kauheasti".

"siitä henkilöstä ei olisi kuin kaupan kassalle!!!!!" Lähihoitajan sanomana 😊

'Aikamoiset lerput. Etkö ole harkinnut leikkausta?' Sanoi gynekologi hävystäni

Pienenä poikana ollessani lääkärissa silmätulehduksen vuoksi, niin piti käydä jonkin huoneen oven raosta kertomassa tietonsa. Siellä kaksi nuorta hoitajaa kyseli lähinnä painoani (enkä tiedä miksi se oli silmätulehduksessa oleellista) ja kun vastasin (45kg), niin hihittelivät, että sulla taitaa olla aika paljon päällä. Ei ainakaan sillä hetkellä itseäni naurattanut, kun asiasta kiusattiin muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt valtavan elämäntapamuutoksen ja laihtunut 25kg vuoden aikana. Kerroin tästä työterveyskäynnillä. Työterveyden naikkonen ei ottanut tätä kuuleviin korviinsa, vaan päivitteli vain, miten minulla on painoa tullut turhan paljon, kannattaisi kyllä jättää herkut pois (jätin jo silloin vuosi sitten). Joo, no onhan se nykyinen normaalipainon yläraja enemmän kuin työterveydessä ennestään ollut lukema, joka otettu joskus 20v sitten. Mutta olisi voinut edes yrittää vähän kannustaa. Hyvä esimerkki siitä, miten tuijottavat vain aiempia kirjauksia eivätkä kuuntele asiakasta.

Samantyylistä tuli kun lopetin tupakoinnin. Osa alkoi saarnaamaan tupakan haitoista ja kuinka tyhmää on ollut polttaa (joo tiedän ja siksi lopetikin lähes vuosi sitten). Ärsytti joskus niin että teki mieli pistää tupakaksi :D

Onneksi oli niitäkin jotka puhuivat positiivisesti, mieleen jäi hoitaja joka sanoi painokkaasti että tupakoinnin lopettaminen on yksi suurempia terveystekoja minkä ihminen voi tehdä. Jäi hyvä mieli :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa nää jengin valitukset lääkäreistä yms. Monesti niillä kysymyksillä ja kommenteilla on ihan hyvät perusteet mutta sitähän ei ihmiset suostu tajuamaan tai ne irroitetaan asiayhteydestä tai paisutellaan asioita, kun takerrutaan yksittäisiin sanoihin. Varsinkin ylipainoon liittyvät kommentit näkyy ottavan koville, mutta eikö lääkäreiden työ ole juurikin pyrkiä edistämään sitä terveyttä? Moni asia liittyy toisiinsa jne...

Niissä kommenteissa pitäisi vaan osata olla erittäin hienotunteinen ja huolellinen, mutta sitä ei moni ammattilainenkaan osaa.

Suomesta löytyy lukemattomia tapauksia, joissa esimerkiksi terkkarin huolimaton painosta huomauttaminen on itse asiassa käynnistänyt ylipainon muodostumisen. Näissä tapauksissa painoindeksi on ollut lähellä normaalin painon ylärajaa, mutta ei kuitenkaan yli, vaikka asiakas ei ole millään tavalla ollut ylipainoinen. Sitten, kun terkkari on huomauttanut, että painoa pitäisi tarkkailla ettei painoindeksi mene yli, niin asiakas on niiden sanojen takia tiedostamattaan identiteetikseen, että olen ylipainon, ja alkanut niin ikään tiedostamattaan toimia tavalla, joka on saanut hänet ylipainoiseksi.

T. mies, jolle on käynyt kuvatulla tavalla

Joo ja ylipäätään se miten usein saat kuulla siitä synnistäsi, oli se sitten ylipaino, tupakka, alkoholi tms, jos joka käynnillä asiasta mainitaan aina hammaslääkäristä fysioterapeuttiin. Kukaan tuskin haluaa tieten tahtoen mitään noista liikaa, ja asialla syyllistäminen saa aikaan vaan hoitovastaisuutta ja juurikin jopa ongelman pahenemisen. Jos potilas ei ole hakemassa apua siihen lihavuuteen tai vaikka päihteiden käyttöön niin pitäisi kuunnella mihin se on sitä apua hakemassa, luultavammin nuokin edellä mainitut pysyisivät sillä metodilla vaan paremmin aisoissa eikä ainakaan tämän vuoksi ainakaan pahenisi.

Elintavoista johtuvat ongelmat kuormittavat terveydenhuoltoa ihan todella paljon, ja kun elintapamuutoksiin usein tarvitaan se, että joku ottaa ne huonot elintavat puheeksi, niistä väestötasolla on kannattavaa myös puhua, vaikka aina siitä joku mielensä pahoittaakin, kun sanottiin väärään aikaan tai väärillä sanoilla. Ei ne lääkärit sitä ilkeyttään tee, vaan kaikki lopulta tähtää siihen, että juuri sinunkin verorahojasi tarvitsisi käyttää vähemmän tämän kansakunnan elintapasairauksien hoitoon.

Monelle kyllä kaikki säästö ja pienemmät verot kelpaisivat, mutta sitten itse uhriudutaan, kun itselle vinkataan, miten omalta osaltaan voisi verorahoja säästää. Sairaanhoito kun maksaa aivan jäätäviä summia, mikä monelta unohtuu, kun omavastuu on todellisia kuluja huomattavasti pienempi.

Ja sitten kun keskitytään siihen väärään asiaan toistuvasti, se alkuperäinen usein jää hoitamatta ja ongelmat vaan kasaantuu. Esim. jos olisi keskitytty potilaan valittamaan unettomuuteen/ levottomuuteen ja ohjattu neuropsykiatrille elintavoista syyttelyn sijaan, olisi lopputulos parempi ja helpompi. Sama ylipainoisilla, jostainhan se on lähtenyt, harva varmaan itse sitäkään valitsee jne vaan tarvitsisi jotain terapiaa ennemmin kuin kuittailua painosta joka ei varmaan itseltäkään ole jäänyt huomaamatta

Viisaita sanoja. Olen itsekin ylipainoinen ja tässä jotain kymmenisen vuotta yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja syömään vähemmän. Aina välillä onnistuukin, mutta väsymys, stressi, sairaudet ja mitä näitä nyt ihmiselämässä tuleekin keikauttavat takaisin vanhoihin huonoihin tapoihin.

Ei minulle tarvitse kertoa että ylipaino on epäterveellistä eikä sitäkään miten pitäisi syödä oikein, tiedän sen kyllä tasan tarkkaan. Eikä tarvitse hokea mantraa "syö vähemmän kuin kulutat". Kaikki tietää tuon itsestäänselvyyden, se ei ole ongelma. Ongelma on siinä miten päästään tilanteeseen jossa syödään vähemmän kuin kulutetaan ja pidetään se loppuelämän.  Selvästi tarvisin ulkopuolista apua tunnesyömiseeni tai mitä ikinä tämä onkin mikä vie minut yhä uudelleen jääkaapille, mutta eipä sitä ole tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Selkärangaton Petteri-rotta kirjoitti:

Muista tappaa itsesi tänään

Tää on kyllä paha tuli sitten minkä tahansa ammattilaisen suusta.

Ihan sama fiilis tuli rivien välistä sanottuna . Suljetulla osastolta päästyäsi saat pussillisen kotilääkkeitä ja hoitaja sanoo "otat vaan yhden päivässä, jos otat kaikki niin et enään ole täällä "

Kuinka vastuullista on antaa itsem yrittäneelle pussillinen lääkkeitä ja korostaa että noilla sitten lähtee henki .

- Viemässä rikkoontunutta kirjoitinta takuuhuoltoon. Kerroin aspalle ongelman, eli paperin lokerosta poimiva koneisto on silminähden rikki ja samassa tilassa istunut   naistyöntekijä alkoi neuvomaan:" ne paperit kannattaa laittaa sinne koteloon huolella".

- Jouduin käymään tk:ssa 28 kertaa peräkkäisinä päivinä. Siivoja tuli kysymään." mitä sinä täällä joka päivä norkoilet?".

- Tein reissutöitä ja oli sovittu että saamme aamupalan paikallisessa hotellissa. Erääna aamuna hotellin ulko-ovi oli lukossa ja kerroimme paikalla olleelle talonmiehelle olevamme sopimusasiakkaita ja tulevamme syömään ja josko hän avaisi oven. Alkoi huutaa ja haukkua ja oli sitä mieltä että täällä ei hampit norkoile, ettekä käy missään töissä. Ja uhkasi lyödä harjalla jos emme häivy.

-Miten näin on päässyt käymään? Kysyi nuorin nirppanokkka työhaastattelija kertoessani nykyisen sopimukseni olevan nollatunti ja hakevani täysaikaista työtä.

- Menetkö tänään töihin? Käytkö missään töissä? Nämä upeat vakiokysymykset esim. aamuisen terveydenhuoltokäynnin aikana ovat aika tyhmiä. En tiedä näytänkö syrjäytyneeltä tms. mutta joskus olen sanonut meneväni kaljoille heti kun tästä pääsen.. En olisi aamuaikaa erikseen varannut jos olisi aikaa tulla kesken päivän.

Vierailija kirjoitti:

"Olet söpö potilas!"

Ensimmäisen lapsen synnyttyä (80-luvulla) sai rintatulehduksen ja kuume oli korkealla .Menin lääkäriin, niin tämä vanhempi mies riisutti yläkroppani paljaaksi ja laittoi lavitsalle makaamaan ja tuumasi, että rintani ovat kuin kukkaan puhjenneet ruusut. Olen saanut muidenkin synnytysten jälkeen rintatulehduksen, niin ei koskaan ole lääkäri pyytänyt riisumaan rintoja paljaaksi, saati kommentoitu noin epäsopivasti. Ei muuta ko antibioottiresepti käteen. En tiedä miten nykyään menetelläänkö, määrätäänkö edes antib rintatulehduksen.

Kerran lukioiässä vaatekaupan myyjä tuli sanomaan minulle ollessani kaverini kanssa katselemassa jotain vaatteita, että niitä löytyy sitten isossa koossa lisää varastosta. Olin siis aivan normaalipainoinen nuori nainen ja käytin kokoa 38. Ehkä tässä ikävintä oli tulla haukutuksi läskiksi kaverin kuullen, kun muutenkin oli heikko itseluottamus.

Nimeni on Tuuli.

Jostain syystä terveyskeskuksen ajanvarauksen hoitaja kuuli "Tuutti" ja tirskui tälle.

Itseäni ei naurattanut rintatulehduksen ja koliikkivauvan kanssa.

Kaupan kassa arvosteli ostostani "minun lapseni leikkii noilla lattialla..." olin ostamassa muro pakettia....aika mauttomia olivatkin....

Älä sano naiselle kadulla/työhuoneessa mitään, mitä et haluaisi toisen miehen sanovan sinulle samassa vankisellissä.

Olin huonossa ja alistavassa parisuhteessa ja kävin mm. sen vuoksi psykoterapiassa. 

Mies oli suuttuessaan tyrkännyt minut oven edestä seinää päin niin että satutin käteni. Kertoessani tästä terapeutti totesi, että ei tuo ole oikeaa väkivaltaa. 

Kerran olimme menossa miehen kanssa yhteisten ystäviemme kihlajaisiin ja pukeuduin mielestäni nätisti tummansiniseen kotelomekkoon. Mies sanoi, että ihmiset katsovat ja häntä hävettää kulkea kanssani. Kerroin tästäkin terapiassa, koska se oli tuntunut todella pahalta.  Terapeutti kysyi enkö koskaan puhu kaksimielisiä mieheni kanssa ja mies varmaan tarkoitti että häntä hävettää hyvällä tavalla? 

Vointini paheni ja halusin aloittaa masennuslääkityksen. Terapeutti nauroi päin naamaa että mihin sinä tarvitsen mitään lääkitystä ja sinähän voit hyvin. Sinusta vaan tuntuu tänään tuolta. Ei mennyt kauaa niin olin päiväsairaalassa. 

Kuulin häneltä lukuisia muitakin käsittämättömiä kommentteja ja muutenkin käytti kiltteyttäni hyväkseen perumalla ja siirtelemällä aikoja jatkuvasti ihan lyhyellä varoitusajalla. Nykyään osaan pitää puoleni. 

Terapeutti jatkaa nykyäänkin toimintaansa Tampereella ja toivon että moni muu tajuaa lähteä aiemmin jos saa samanlaista kohtelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensiapukoulutuksessa ohjaaja arvosteli ryhmän kuullen, kuinka yksi osallistuja syö paljon sokeria ja tajuaako hän, kuinka paljon kaloreita karkeissa on. Mielestäni toisten elämäntapojen arvostelu ei kuulu ensiaputaitoihin.

Meillä vastaavassa tilanteessa kouluttaja paheksui muutaman työkaverini tupakointia, ehkä meillä oli sama kouluttaja. :D Eiköhän aikuinen ihminen osaa itse päättää, mitä terveydellään tekee. Ja onko sillä hätäensiavun kannalta merkitystä, nassuttaako auttaja paljon karkkia tai polttaako aamuisin kahvin kanssa?

Siinä saattaa elvytettävältä tulla vaikka oksennus, kun tupakoitsija alkaa elvyttämään. Sen verran paha haju tupakasta ja tupakoitsijasta tulee.

Välilevyn pullistuman (magneettikuvat otettu) takia kävin lääkärillä hakemassa särkylääkettä leikkausaikaa odotellessani. En pystynyt seisomaan suorassa, vaan jouduin kulkemaan selkä eteen taipuneena.

Lääkäri mietti kannattaakohan hänen särkylääkereseptiä kirjoittaa tai minun edes leikkaukseen mennä sillä "Kipu loppuu kuitenkin kuollessa".

Seitsämän vuotta tuosta on kulunut ja leikkauksen jälkeen olen jo ollut kivuton ja kunnossa. Lääkärikäynnin aikaan olin 32 vuotias, eli teoreettisesti 50-60 vuotta olisin lääkärin mielestä ihan hyvin pärjännyt kivuissa ja ilman leikkausta.