Lue keskustelun säännöt.
Rakkkaudessa pienikin osoitus antaa toisellle tosi paljon, mutta jostain syystä suomesssa se on hyvin vastentahtoista ja vaikeaa antaaa edes pientä osoitusta siitä.
10.03.2020 |
Näilllä saataisiin parisuhteeet kestämään paljon pidempään ja lapsista kasvaisi tasapaiinoisia ja terveitä aikuisia kun on parisuhde hyvällä tolallla ja lapsella turvallllinen koti.
Kommentit (12)
Ehkä toisten huomioimista pitäisi opetella koulussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se pitääisi ainakin oivaltaaa että mikä on väheksymisen ja välitttämisen ero ja mikä taaas on liikaa mitäkin.
Halaus, hymy ja silmiin katsominen on jo ratkaisevia ilmapiirin kannalta
Vierailija kirjoitti:
Se pitääisi ainakin oivaltaaa että mikä on väheksymisen ja välitttämisen ero ja mikä taaas on liikaa mitäkin.
Se on kaikisssa asioissa että nilllä on tapana monimutkaistua ja ne tuo eteeen taas uusia kysymyksiä ja ongelmia. Silllä tavalla pitäisi ajatellla että ne eivät päääse kasaantumaaan ja menemään solmuuun koska sillloin niitä on yhä vaikeampi enääää avata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitääisi ainakin oivaltaaa että mikä on väheksymisen ja välitttämisen ero ja mikä taaas on liikaa mitäkin.
Se on kaikisssa asioissa että nilllä on tapana monimutkaistua ja ne tuo eteeen taas uusia kysymyksiä ja ongelmia. Silllä tavalla pitäisi ajatellla että ne eivät päääse kasaantumaaan ja menemään solmuuun koska sillloin niitä on yhä vaikeampi enääää avata.
Sillloin kun asiat menevät solmuun, mielikuvitus alkaa värittäää niitä ja tälllöin ei enää järki auta käsittelemään niiitä jollloin tunne ottaa vallan. tälllöin on vain enää kaksi ihmistä jotka huuutavat toisilleen eikä asiasta enäää saa mitään selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin Suomessa? Ei tämä ole valtiollinen ominaisuus, vaan yksilöllinen. Minä olen jäänyt suhteeseen vain sellaisten miesten kanssa, joiden seurassa tunnen oloni hyväksi ja rakastetuksi. Ensimmäinen liitto kesti teini-iästä leskeytymiseeni asti. Nyt on menossa toinen liitto, joka toivottavasti kestää loppuelämäni ajan. Rakastavia miehiä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitääisi ainakin oivaltaaa että mikä on väheksymisen ja välitttämisen ero ja mikä taaas on liikaa mitäkin.
Se on kaikisssa asioissa että nilllä on tapana monimutkaistua ja ne tuo eteeen taas uusia kysymyksiä ja ongelmia. Silllä tavalla pitäisi ajatellla että ne eivät päääse kasaantumaaan ja menemään solmuuun koska sillloin niitä on yhä vaikeampi enääää avata.
Sillloin kun asiat menevät solmuun, mielikuvitus alkaa värittäää niitä ja tälllöin ei enää järki auta käsittelemään niiitä jollloin tunne ottaa vallan. tälllöin on vain enää kaksi ihmistä jotka huuutavat toisilleen eikä asiasta enäää saa mitään selvää.
Huuutavat lopulta kilpaa kumpi on vahveeempi ja tajuavat vain sen etttä huutavat kovaaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin Suomessa? Kyllä kaikki pariskunnat, jotka rakastavat toisiaan, varmaankin näyttävät tunteitaan siinä missä kun muuallakin. Tavat ovat erilaisia, mutta kun rakastaa, toiselle haluaa parasta. Varsinkin edellisten sukupolvien miehet osoittivat tunteitaan teoillaan, eivät puhumalla.
On varmasti paljon pariskuntia, jotka eivät juurikaan piittaa toisistaan. Kaikenmaailman tasojen maksimoijat, tuskin he puolisoaan rakastavat. Miksipä sitten näyttäisivätkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se pitääisi ainakin oivaltaaa että mikä on väheksymisen ja välitttämisen ero ja mikä taaas on liikaa mitäkin.
Se on kaikisssa asioissa että nilllä on tapana monimutkaistua ja ne tuo eteeen taas uusia kysymyksiä ja ongelmia. Silllä tavalla pitäisi ajatellla että ne eivät päääse kasaantumaaan ja menemään solmuuun koska sillloin niitä on yhä vaikeampi enääää avata.
Sillloin kun asiat menevät solmuun, mielikuvitus alkaa värittäää niitä ja tälllöin ei enää järki auta käsittelemään niiitä jollloin tunne ottaa vallan. tälllöin on vain enää kaksi ihmistä jotka huuutavat toisilleen eikä asiasta enäää saa mitään selvää.
Huuutavat lopulta kilpaa kumpi on vahveeempi ja tajuavat vain sen etttä huutavat kovaaa.
Joss lapsuudessa on kokenut tällaista, niin lapselle voi kehittyä sellainen juttu aivoihin etttä ihmisen luottamusta onn vaikeampi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin Suomessa? Kyllä kaikki pariskunnat, jotka rakastavat toisiaan, varmaankin näyttävät tunteitaan siinä missä kun muuallakin. Tavat ovat erilaisia, mutta kun rakastaa, toiselle haluaa parasta. Varsinkin edellisten sukupolvien miehet osoittivat tunteitaan teoillaan, eivät puhumalla.
On varmasti paljon pariskuntia, jotka eivät juurikaan piittaa toisistaan. Kaikenmaailman tasojen maksimoijat, tuskin he puolisoaan rakastavat. Miksipä sitten näyttäisivätkään?
Minuusta vaikka teoillaan osoittivatkin rakkkauttaan niin kyllä näin pienessä maaassa on hyvinvoinnin kannalta tärkeäää että ei olisi sitä pelkoa niin paljoa vaaan enemmän luottamusta yhteiseloon ja selviytymiseeen sekä motivaatioon ja jaksamiseeen. Toki jos meenään älylliseen stimulointiin niiin siiinä kohtaa tietysti virikkeiden tarjoamisen luonteeet ovat taas asia erikseen aivojen kehityksen kannnalta.
Suomalaisethan ovat tutkitusti maailman epäempaattisin kansa. Perheissä on tavallista ettei lasta ole koskaan halattu, siis joskus 50-luvulla oli vielä näin.
Miehet ovat kuin jostain Venäjältä paitsi että siellää viedään naisille kukkia.
Joss lapsella ei ole turvallista kotia, lapsi kasvaaa kieroon netin avustuksellla.