Lue keskustelun säännöt.
Eivätkö meal preppailijat kyllästy samoihin ruokiin?
Meal preppailusta oli tänään Iltalehdessä juttua ja siitä on ollut puhetta muutenkin. Ideana siis tehdä yhtenä päivänä urakalla ruokaa useammaksi päiväksi arjen kiireitä helpottamaan.
Sitä minä tuossa touhussa ihmettelen, että eikö sitä kyllästy, kun monta päivää syö samaa ruokaa? Näin jonkun Youtube videon jossa tehtiin viideksi päiväksi ruokaa, lounaille oli kanaa ja päivällisille jauhelihaa. Samat lisukkeet vielä joka kana-annokseen ja omansa joka jauheliha-annokseen.
En tiedä olenko jotenkin erityisen helposti kyllästyvä, mutta syön samaa ruokaa korkeintaan sen kaksi päivää ja sitten on saatava jotain muuta.
Kommentit (103)
Joo en kans tajua ku itellä tarvii olla vaihtelua niin ruuassa kuin naisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kauhistus. Armeijassa saattoi olla 3-4 kertaa kanaa/riisiä viikossa. Kanankoipia jopa maastoruokailussa ja ei ollut lautasia käytössä.
Nyt narraat. Lounastin yli 30 vuotta varuskunnan ruokalassa, eikä taatusti ollut samaa ruokaa monta kertaa viikossa. Kuuden viikon kiertävä lista oli ainakin Savon Prikaatissa ja hyvät ruuat.
Ruuanlaitto on se suomenkielinen termi, jota ette millään saa mieleenne.
On toki fiksua jakaa sapuska kerta-annoksiksi, jos on tarkoitus pudottaa painoa tai välttää lihomista. Ja ne ylimääräiset annokset tungetaan pakkaseen, josta voi sitten ottaa, kun ei viitsi alkaa ruokaa laittamaan. Minulla on usein tuollaisia hetiä.
Noin minäkin olen tehnyt tajuamatta, että se onkin USKONTO.
Preppailen kyllä viikottain, mutta syön vaan pari päivää peräkkäin samaa ruokaa.
Pakkasessa on sitten valmiita annoksia myös treenaaville lapsille, jotka ei ns ruoka-aikaan ole paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ruuanlaitto on se suomenkielinen termi, jota ette millään saa mieleenne.
On toki fiksua jakaa sapuska kerta-annoksiksi, jos on tarkoitus pudottaa painoa tai välttää lihomista. Ja ne ylimääräiset annokset tungetaan pakkaseen, josta voi sitten ottaa, kun ei viitsi alkaa ruokaa laittamaan. Minulla on usein tuollaisia hetiä.
Noin minäkin olen tehnyt tajuamatta, että se onkin USKONTO.
Kyllähän tätä on tehty maailmasivu. Esimammst jo aloittaneet. Nyt se on joku hienojuttu ollakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä keitetyt potut tai makaroni säilyy hyvänä monta päivää. Hyi hitto.
Oon preppaillut ruokani monta vuotta. Syön elääkseni, ei kiinnosta onko ruoka erityisen hyvää. Kunhan makrot on kohdallaan ja palaudun treeneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä ajatellaan että ruokailun pitäisi olla aina nautinto. Jos esimerkiksi harrastaa jonkinlaista tavoitteellista kuntoilua tms. niin tarkka ruokavalio on hyvinkin olennainen. Silloin ei vain voi laittaa suuhunsa sitä mitä haluaa tai mikä sattuu maistuun hyvältä. On helpompaa ja ajan sekä rahan säästämisen kannalta tehdä useamman päivän safkat kerralla.
Toki kaikkeen kyllästyy, vaihtelua on hyvä harrastaa silloin tällöin mutta perusruokavalio on hyvä pitää suht samana.
Suomalaiset liittää ruokailuun liikaa nautintoa. Herkuttelu on ok mutta ei ruokailun tarvitse olla aina nautinto. Tästä syystä suomalaiset lihovat.
Minä alotin preppailun pari vuotta sitten kun laihdutin. Ruoka piti punnita ja preppaamalla omiin rasioihin sai kätevästi valmiit, punnitut annokset. Teen aina arkiviikoksi lounaaksi yhtä ruokaa ja päivälliseksi toista niin ei kyllästytä. Preppaamalla tulee syötyä monipuolisemmin kun ei väsyneenä sorru skippaamaan ruokaa leipää syömällä tai tekemällä jotain makaroonisörsseliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jeesusonherra kirjoitti:
Jostain syystä ajatellaan että ruokailun pitäisi olla aina nautinto. Jos esimerkiksi harrastaa jonkinlaista tavoitteellista kuntoilua tms. niin tarkka ruokavalio on hyvinkin olennainen. Silloin ei vain voi laittaa suuhunsa sitä mitä haluaa tai mikä sattuu maistuun hyvältä. On helpompaa ja ajan sekä rahan säästämisen kannalta tehdä useamman päivän safkat kerralla.
Toki kaikkeen kyllästyy, vaihtelua on hyvä harrastaa silloin tällöin mutta perusruokavalio on hyvä pitää suht samana.
Suomalaiset liittää ruokailuun liikaa nautintoa. Herkuttelu on ok mutta ei ruokailun tarvitse olla aina nautinto. Tästä syystä suomalaiset lihovat.
Ai - minä laihduin kun aloin panostaa ruoan elämäykselliseen puoleen. Olin ennen vain kaloritankkaaja, vedin nälkääni vaan jotain mitä helpolla sai: kasan voileipiä, valmis-mikroruokaa, jogurtin ja keksejä tms. Jossain vaiheessa opettelin laittamaan herkullista kasvispainotteista ruokaa joka päivä ja syömään sitä. Nautin joka mausta ja söin hitaasti nautiskellen. Ei tullut syötyä läheskään niin paljon kaloreita enää kuin silloin kun esim. päivällinen saattoi olla voileipiä.
Paino-ongelmien lähde tuntuu usein olevan juuri tuo asenne, että ruoasta pitää nauttia. "Hyvät raaka-aineet", eli voita, kermaa, paria juustoa ja smetanaa ihan kaikkeen. Minulle ruoka on polttoainetta, eikä joku riisi ja maustamaton jauheliha aiheuta irvistelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se ruuan valmistaminen sen verran työlästä että samalla vaivalla tekee pariksi päiväksi ruuat.
Se lisäke salaatti tai joku vastaava tehdään tietenkin vasta ruokailussa.
Tämä on ihan järkevää ainakin yhden- kahden hengen talouksissa.
Yhden hengen annoksen tekeminen olisi monessa ruokalajissa suorastaan ty peryyttä. Ja jopa mahdotonta.
Monet ruuat lisäksi paranevat seuraavaksi päiväksi kun maustuvat.
Tässä muuten se linkki joka aloitusviestistä puuttuu: https://www.iltalehti.fi/ravinto/a/f345163d-7e3e-41b8-8711-4de0204fc29c
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paino-ongelmien lähde tuntuu usein olevan juuri tuo asenne, että ruoasta pitää nauttia. "Hyvät raaka-aineet", eli voita, kermaa, paria juustoa ja smetanaa ihan kaikkeen. Minulle ruoka on polttoainetta, eikä joku riisi ja maustamaton jauheliha aiheuta irvistelyä.
Teemme molemmat ihan törkeän hyvää ruokaa mutta kermaa käytämme ehkä kerran kuukaudessa. Voilla ruskistetaan lihat pataan, n 2rkl lihakiloa kohti. Smetanaa vain flammkuchenissa ja mädin kanssa, ei edes kerran kuukaudessa. Juusto on täysrasvaista ja sitä laitetaan 1 siivu leivälle (syön max 1 leivän/pvä)
En voisi ikinä syödä pelkkää lihaa ja riisiä!
Olemme kaikki normaalipainoisia/hoikkia vaikka loistava ruoka onkin isossa roolissa elämässämme. Meillä käy päivällisvieraita vähintään kerran kk
Minä valmistelen vain osasia, mutta en valmiita aterioita. Pilkon rehuja, teen paistoa vaille valmiita jauhelihapihvejä pakastimeen, raastan juustoa, keitän munia.
Syksyllä säilön puutarhan satoa; kuivaan, pakastan, teen säilykkeitä. Kuivatuista rehuista teen omia valmiiksi mitattuja sekoituksia esim pikariisin tai pastan sekä mausteiden kanssa. Näistä on sitten helppo tehdä ruokaa tyyliin "lisää vain vesi ja liha".
Puistattaa ajatuskin, että pitäisi viisi päivää vetää samoilla safkoilla.
Oliko tässä perusideana ne astiat? Eli alakulmassa piti olla merkintä 'kaupallinen ilmoitus '.
Onhan muuten iät ajat tehty isoja annoksia. Eräät syövät niitä monta päivää peräkkäin, toiset pakastavat tai säilövät muuten pitempään.
Mummoni teki tuota jo viime vuosisadalla. Ei vaan ollut niin hienoa nimeä, mutta suunnitelmallista, terveellistä, vähän hukkaan menevää ja isoja eriä oli.
Kämppäkokin käsikirja tai emäntäkoulun oppikirja sisälsivät samat periaatteet.
Siis se ruokahan pilaantuu jo tuossa ajassa! Kuka syö päiväkausia jääkaapissa muhinutta pa*kaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse miettisin paria asiaa:
– keitettyä riisiä voi syödä vain kaksi päivää keittämisen jälkeen, ja silloinkin VAIN jos se on jäähdytetty todella nopeasti. Muuten kasvavat vaaralliset bakteerit.
– syömisen monipuolisuus kärsii. Oma viikon ruokavalioni on paljon värikkäämpi ja sisältää moninkertaisesti erilaisia ruoka-aineita. Tosi paljon helpompi varmistaa, että saa kaikki tarpeelliset hivenaineet ja vitamiinit.
– vitamiinit saattavat haihtua valmiiksi pilkotuista kasviksista, kun ne eivät ole suojakaasussa.
Miksi tätä on alapeukutettu? Huomaa kyllä, ettei palstamammoja paljon terveys kiinnosta. Ei oma eikä varsinkaan toisten (vrt. korona).
Itse miettisin paria asiaa:
– keitettyä riisiä voi syödä vain kaksi päivää keittämisen jälkeen, ja silloinkin VAIN jos se on jäähdytetty todella nopeasti. Muuten kasvavat vaaralliset bakteerit.
– syömisen monipuolisuus kärsii. Oma viikon ruokavalioni on paljon värikkäämpi ja sisältää moninkertaisesti erilaisia ruoka-aineita. Tosi paljon helpompi varmistaa, että saa kaikki tarpeelliset hivenaineet ja vitamiinit.
– vitamiinit saattavat haihtua valmiiksi pilkotuista kasviksista, kun ne eivät ole suojakaasussa.