Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Monien kouluaineiden olemassaoloa vähän vaikea ymmärtää jälkikäteen
09.03.2020 |
Olin aina hyvä oppilas sekä peruskoulussa että lukiossa.
Jälkikäteen en ymmärrä kyllä kuitenkaan monien oppiaineiden opettamista. Esim. maantieto, biologia, kemia, fysiikka.... En vastusta mitenkään noita sinänsä ja varmaan ihan kiinnostavia mutta ei mulle jäänyt noista mitään käteen. Tietysti heille jotka suoraan suuntautuvat johonkin lääkikseen ym. voi olla hyötyä mutta tarvittaessa kaikki oppii kyllä. Ja huom! olen siis itse DI eli olen opiskellut esim. fysiikkaa paljon keskivertoa enemmän.
Kouluaineista mielestäni vain matematiikka, äidinkieli ja muut kielet ovat oikeasti tärkeitä. Nykysin myös ohjelmointi + IT-asiat voisivat olla hyödyllisiä.
Historia+yhteiskuntaoppi on hyvä kyllä ihan yleissivistyksen kannalta.
Lisäksi pitäisi opettaa enemmän hyvään fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä ihmissuhteisiin ja ylipäätänsä hyvään elämään liittyviä asioita. No ehkä uskonnon tai elämänkatsomustiedon asiat jotain tuollaisia asioita sisältääkin mutta niitä voisi olla enemmän. Ja ei-uskonnolliselta pohjalta mielellään.
Esim. geenien toiminnat voi olla sinänsä kiinnnostavia, mutta yhtään mitään hyötyä ei mulle ole ollut niiden opiskelusta. Ja heille jotka oikeasti sitten menevät jollekin tollaiselle alalle, ei noista koulun opetuksista ole mitään hyötyä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin Steiner-koulussa, ja siellä oli eurytmiaa. Se oli aika turha aine. Tiedeaineet eivät varmasti ole turhia. Tieteellinen ja järkeen ja kokemukseen perustuva maailmankuva, jos joku, on yleissivistystä.
Tärkeintä on oppia logiikkaa ja se tulee matematiikassa. Logiikan ja äidinkielen (ja muiden kielten) avulla oppii kyllä tarvittaessa sitten kaikki tietoon perustuvat asiat.
Koulussa rajallinen määrä aikaa ja resursseja, niin ihmettelen vähän näitä priorisointeja kun samaan aikaan nuorilla esim. valtavasti mt-ongelmia ym. Koulu ei siis vastaa näihin tarpeisiin mitenkään opetuksessaan. Terv. Ap
Jos koulussa ei opeteta kemiaa ja fysiikkaa, mistä ne lääkärit, diplomi-insinöörit ja luonnontieteilijät oikein tulee? Yliopistossako pitäisi lähteä kädestä pitäen opettamaan peruskoulun kemiaa ja fysiikkaa, kun suomalaisten koululaisten luonnontieteiden osaaminen on jo nykyisellään puutteellista? Koulu ei ole mikään mielenterveyden hoitolaitos, jossa opiskeltaisiin kaiket päivät vain äidinkieltä ja matematiikkaa (eikä mitään muuta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei esim. amerikkalaisessa peruskoulussa opetetakaan juuri mitään. Kuitenkin USA:sta tulee maailmanluokan tiedemiehiä. He opiskelevat nuo asiat myöhemmässä vaiheessa paljon syvällisemmällä tasolla sitten.
Amerikassa on tosi paljon sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
Toki on myös ärsyttäviä piirteitä sikäläisessä koulumaailmassa. Ja isoja eroja koulujen välillä myöskin.
Tuohan on täyttä pötyä.
Kuvaamataito on kyllä edelleen suuri mysteeri. Mihin sen opettamisella pyritään? Ekaluokalta lukioon vielä piirtämistä, tuhertelua ja askartelua. Oliko sillä joku tarkoituskin?
Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei opeteta myöskään argumentointaitoja suullisesssa vuorovaikutuksessa eli esim. työelämän tilanteita ei harjoitella tietääkseni ollenkaan. Jossain maissahan on paljon suulliseen esiintymiseen liittyviä asioita. Suomessa korkeintaa se, että pidetään joskus joku esitelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Huvittavaa tässä on jo se ihan yleinen näkemys, että historia + yhteiskuntaoppi ovat yleissivistystä, mutta geenien toiminta tai ihan fysiikan perusjutut eivät.
Toki on ikuisuusvääntö on tietenkin aina siitä, mitä koulussa pitäisi oikeasti opettaa, mutta kyllä minä näkisin, että luonnontieteiden perusteet on ihan yleissivistystä.
Ja toisaalta, argumentti "jotka sitten lähtevät opiskelemaan näitä aineita" - miten nuoret sitten tekevät päätöksenä? Jos lukiossa/ peruskoulussa opetellaan vaan yhdessä oloa, niin miten käsitys eri ammateista ja omista kiinnostuksen kohteista syntyy?
Historia+ yhteiskuntaoppi kuitenkin kertovat siitä miten yhteiskunta toimii ja miten yhteiskunnat ovat toimineet. Siinä mielessä selvä ero geenien toimintaa verrattuna.
Toki jonkun mielestä kvanttifysiikkakin voisi kuulua yleissivistykseen.
Kiitos kun kerroit.
Luonnontieteet taas kertovat, miten ympäristö toimii. Joo, ei tietenkään ilmastonmuutos, geenimanipulaatio tai perusymmärrys tautien tarttumisesta liity mitenkään yhteiskunnan toimintaan?
Muuten - tiestikö, että jo nykyisin ala-asteen historian kirjoissa kerrotaan mm. eroosion yms. ympäristötekijöiden merkityksestä esim. korkeakulttuurien nousuun tai kansakuntien erikoistumisesta eri tuotteisiin?
Oletko kuullut, miten geenitutkimus on muuttanut käsitystä siitä, miten ihmiset ovat historian saatossa liikuneet.
Itseasiassa historiaa on aika vaikea ymmärtää, ellei ymmärrä edes perusteita luonnontieteistä.
Ei mua ole esim. eroosiot ja maankuoren liikkeet auttaneet elämässä mitenkään.
Ymmärrän kyllä riittävästi kun mediassa joku asiantuntija selittää asioita. En muista edes koulusta mitään noita juttuja.
Se, mitä sinä kykenit oppimana, ei varmaankaan ole argumentti sille, mitä koulussa kannattaa opettaa.
Vastaukseni kuitenkin kohdistui yleissivistyksen käsitteeseen ja siihen, miksi luonnontieteet nähdään sen ulkopuolisena ja historia taas ei. Jos tälle tielle lähdetään, niin muistatko sitten, mitä historiassa opetettiin ja miten tämä on sinua elämässäsi auttanut.
Kannatan toki myös historian opetusta. Eikä mielipidettäni sinänsä muuta te, jotka joka paikassa kerrotte, ettette mitään opineet ja siitä mitään hyötyä ollut. Lopultahan teillekin on jäänyt käteen ehkä jonkinlainen kyky opetella asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin Steiner-koulussa, ja siellä oli eurytmiaa. Se oli aika turha aine. Tiedeaineet eivät varmasti ole turhia. Tieteellinen ja järkeen ja kokemukseen perustuva maailmankuva, jos joku, on yleissivistystä.
Tärkeintä on oppia logiikkaa ja se tulee matematiikassa. Logiikan ja äidinkielen (ja muiden kielten) avulla oppii kyllä tarvittaessa sitten kaikki tietoon perustuvat asiat.
Koulussa rajallinen määrä aikaa ja resursseja, niin ihmettelen vähän näitä priorisointeja kun samaan aikaan nuorilla esim. valtavasti mt-ongelmia ym. Koulu ei siis vastaa näihin tarpeisiin mitenkään opetuksessaan. Terv. Ap
Jos koulussa ei opeteta kemiaa ja fysiikkaa, mistä ne lääkärit, diplomi-insinöörit ja luonnontieteilijät oikein tulee? Yliopistossako pitäisi lähteä kädestä pitäen opettamaan peruskoulun kemiaa ja fysiikkaa, kun suomalaisten koululaisten luonnontieteiden osaaminen on jo nykyisellään puutteellista? Koulu ei ole mikään mielenterveyden hoitolaitos, jossa opiskeltaisiin kaiket päivät vain äidinkieltä ja matematiikkaa (eikä mitään muuta).
No kyse ei ollut siitä etteikö tarvitsisi ollenkaan opettaa, vaan enemmänkin siitä, että kuinka paljon aikaa ja resursseja käytetään mihinkin asiaan.
Lukiossa varmaan pitääkin olla enemmän kemia ja fysiikkaa esimerkiksi tai ainakin valinnan perusteella, jos haluaa noita painottaa.
Minusta peruskoulussa on aika hyvä valikoima eri aineita. Uskonnon vaihtaisin kaikille johonkin vakauksettomaan oppiaineeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi matematiikkaa pitäisi opettaa, mutta fysiikkaa ei? Tai historia on yleissivistävää, mutta biologia tai maantieto ei? Tuossa ei ole mitään logiikkaa. Kaikkeahan voi opiskella myöhemmin, mutta perukoulun pitää antaa perusta kaikille.
Yhteiskuntaoppi ja politiikan tuntemus on selkeän yleissivistävää verrattuna suurin piirtein mihinkään muuhun. No historia toki jonkin verran yleissivistävää myöskin.
"Mikä toi Steiner-koulu on?"
Eikö niillä ole joku oma mystinen maailmankatsomus? Ainakin ko. koulun perustajalla oli.
Wikipedia:
Steinerkoulujen opetussuunnitelma rakentuu antroposofiselle käsitykselle elämän seitsenvuotiskausista.
En omaa lastani päästäisi tuonne aivopestäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulkaas, kun sitä Taloustietoa on lisätty yhteiskuntaoppiin ihan kokonaisen vuosiviikkotunnin verran ja niitä mielenterveystaitoja opetellaan ainakin yläkoulun terveystiedossa. Arjentaitoja pyykinpesusta lähtien opetellaan kotitaloudessa.
Ei se nykyajan koulu opeta vain sitä samaa, mitä nykyajan aikuisten kouluaikoina opeteltiin. OPS:t ja tuntijaot muuttuvat n. 10:vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei opeteta myöskään argumentointaitoja suullisesssa vuorovaikutuksessa eli esim. työelämän tilanteita ei harjoitella tietääkseni ollenkaan. Jossain maissahan on paljon suulliseen esiintymiseen liittyviä asioita. Suomessa korkeintaa se, että pidetään joskus joku esitelmä.
Argumentaatiota voisi varmasti opettaa enemmän, integroituna muihin aineisiin. Tämä toki on vähän opettajariippuvaista esim. jossain äidinkielessä on aika paljonkin erilaisia puhetilanteita eli debatteja yms. esitelmien lisäksi.
Työelämätiltanteet taas ehkä on just niitä asioita, joita voi jättää sitten niihin ammatillisiin opintoihin. Kun pohja on tehty peruskoulussa/ lukiossa, sen päälle sitten voi rakentaa ammatillisen osaamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko tosissasi?
Siis ihan oikeasti?
Nyt ota käyttöösi se tieto, jota sinulle on opetettu ja ajattele! Ilmeisesti kohdallasi yksilölliseen, omaan ajatteluun ei riittävästi ohjattu, tai et ymmärtänyt, että opiskelit elämää - et koulua varten.
Mutta vielä ei ole liian myöhäistä, pystyt ratkaisemaan tämänkin ja ymmärtämään, miksi esimerkiksi maantieto on erittäin tärkeä oppiaine kaikille maailman kansalaisille.
Uskonnoista riittäisi yksi kurssi osana historiaa ja yhteiskuntaoppia.
Elämänkatsomustieto käy myös toissijaisena, mutta on se jossain määrin jo liioittelua. Vähempikin riittää satuolennoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taideaineet voisi sikäli lopettaa, että niitä ei opeteta kunnolla. Laulukoe ilman, että on koskaan opetettu laulamista ym. Kuinka moni oppii nuotit tai piirtämään koulussa?
Kuvaamataidon tunnilla kyllä ihan opetettiin, oli väriympyrää ja perspektiiviä ja kultaista leikkausta ym. Musiikkiakin ylemmillä luokilla, mutta alaluokilla se oli kieltämättä lähinnä sitä vain että laulatettiin, mitään opettamatta. Liikuntatunneilla ainoa mitä opetettiin oli tanssi. Esim. pallopelien sääntöjä ei koskaan opetettu kunnolla, saati että mitään taktiikkaa.
Biologiassa, maantiedossa, kemiassa ja fysiikassa on opetettu paljon sellaista tietoa mitä pitää itsestään selvyytenä eli yleissivistävänä esim. mistä vuodenaikojen vaihtelu johtuu, maiden/jokien/maanosien nimet, kartan tulkinta, jokamiehenoikeudet, sääilmiöt, kasvien ja eläinten tunnistus, SI-yksiköt ja mitä sähkö oikeasti on. Ei TKK:ssa ainakaan aloitettu fysiikka opiskelua perusteista, vaan oletettiin että ne perusteet on hallussa.
No, ainakin sinä tiedät esimerkiksi sen, mitä geenit suurin piirtein ovat ja missä Ameriikka sijaitsee. Minun ei tarvinne antaa dippainssille enempää esimerkkejä, vai mitä?
Jos koulussa opetettaisiin vain kaikkein tärkeimmät perusasiat, oppivelvollisuus olisi ohi jo kymmenvuotiailta. Vaikkei koulun tarkoitus olekaan olla kakaravarasto, sen tehtävä on ujuttaa oppilaille tietoa vuosien mittaan sitä mukaa, kun he osaavat sitä ainakin teoriassa omaksua.
Jos minulle annettaisiin valta ja voima, poistaisin taideaineista, käsitöistä ja liikunnasta arvostelun aivan kokonaan. Niiden alojen oppilaitokset valitsevat opiskelijansa joka tapauksessa muiden kuin noiden aineiden kouluarvosanojen perusteella. Uskonnot siirtäisin pieneksi osaksi yhteiskuntaoppia ja historiaa, jotka olisivat kaikille pakollisia aineita ja huomattavasti laajempia kuin nyt. Äidinkielen opetuksen tavoitteisiin liittäisin sujuvan luku- ja kirjoitustaidon, vaikka sitten ne pitäisi saattaa oppilaiden kalloihin väkisin ja rangaistusten uhalla; äidinkielestä poistaisin kaikki leikkaaliimaa- ja ryhmähömpötykset, jotka ovat syöneet oppilaiden perustaitoja koko peruskoulun ajan. Suomi, ruotsi ja saame ovat ainoat kielet, joita on syytä tukea yhteiskunnan varoilla. Muut aineet saisivat jäädä silkan yleistiedon vuoksi, ja joidenkin tuntimääriä olisi nostettava.
Vierailija kirjoitti:
Taideaineet voisi sikäli lopettaa, että niitä ei opeteta kunnolla. Laulukoe ilman, että on koskaan opetettu laulamista ym. Kuinka moni oppii nuotit tai piirtämään koulussa?
Ei kai nykykoulussa enää mitään laulukoetta ole, eihän???
Muistan ikuisesti, kun kansakoulun alaluokalla erään nykyisen kansanedustajan tiukka kansankynttilä äiti pakotti luokan edessä erään alemman sosiaaliluokan perheestä (alkoholistivanhemmat) tulleen tytön laulamaan kaikkien edessä, vaikka tyttö ei olisi millään halunnut, koska hän oli täysin epämusikaalinen. Tyttö lauloi ja itki ja se oli aivan hirveätä kuunneltavaa, koska hän veteli aivan totaalisesti nuotin vierestä ja itki ja veti ja jos vähänkään yritti lopettaa, niin opettaja painoi tiukasti päälle, että loppuun asti on laulettava, eikä antanut yhtään armoa, vaan tuntui jopa nauttivan, kun pääsi koulukiusaamaan köyhälistön kakaraa.
Sitten toisaalta hänen ehdoton suosikkinsa oli kauppiaan tytär, joka soitti huilua ja vaikka ei ollut siinä edes kovinkaan lahjakas, niin tunki häntä aina soittamaan aamuhartauksiin ja tietenkin antoi hänelle musiikista kympin. Ei kai liene yllätys, että tämä kansanedustaja on kokoomuslainen.
Toivon siis todella hartaasti, että mitään lapsia kyykyttävää laulukoetta ei enää nykykouluissa ole, koska se ei todellakaan kuulu enään tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Jälkikäteen en ymmärrä kyllä kuitenkaan monien oppiaineiden opettamista. Esim. maantieto, biologia, kemia, fysiikka.... En vastusta mitenkään noita sinänsä ja varmaan ihan kiinnostavia mutta ei mulle jäänyt noista mitään käteen.
Loistin juuri noissa aineissa. Ja samaa mieltä, ei oikein mitään jäänyt käteen kuitenkaan. Menin lukion jälkeen yliopistoon opsielemaan fysiikkaa, ja huomasin, että olin koulussa oppinut lähinnä vääriä käsityksiä.
Maantiedosta ja biologiasta mitä osaan, osaan siksi että lueskelin itsekseni paljon tietokirjallisuutta. Se mitä koulussa pänttäsin kokeisiin, ei ole päähän jäänyt. Kemiasta nyt sentään tarttui jotain yleissivistystä, mutta ei mitään sellaista mitä varsinaisesti tarvitsisin.
Historiaa ja yhteiskuntaoppia on vaikea arvioida, sillä en osaa sanoa, minkä opin koulussa ja minkä muuten vain lukemalla. Ehkä yhteiskuntaoppia tuli koulussa opittua enemmän, historiaa muuallakin. Yleisesti ottaen pidän kyllä historian opiskelua tärkeämpänä kuin luonnotieteiden. Historia on ymmärrettävämpää, siitä jää jotakin mieleenkin. On siinäkin silti vaikeat asiansa; luulisin että moni ei koulun jälkeen ymmärrä esim. sitä että kansallisvaltion ajatus on melko nuori.
Hyödyllisin aine minulle ollut englannin kieli. Matematiikka ehkä myös, ja erityisesti joukko-oppi, jota minun kouluaikoinani vielä opetettiin, on ollut minulle hyödyksi, mutta se johtuu ehkä siitä että työskentelen koodarina. Eivät kaikki sitä tarvitse.
Ongelma vaikka jossain kotitaloudessa ja yhteiskuntaopissa on, että ne tulevat liian aikaisin. Ne varmaan voisivat kiinnostaa enemmän, jos opetettaisiin siinä vaiheessa kun itsenäistyminen, omilleen muutto ja ensimmäiset työpaikat ovat ajankohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on esim. professori joka repi koulussa todistuksensa rehtorin edessä ja teki kaikkea muuta jännää... Eipä estänyt hänen menestymistään.
No osaako hän edelleenkään käyttäytyä ihmisten ilmoilla?
Alue: Aihe vapaa
Ei esim. amerikkalaisessa peruskoulussa opetetakaan juuri mitään. Kuitenkin USA:sta tulee maailmanluokan tiedemiehiä. He opiskelevat nuo asiat myöhemmässä vaiheessa paljon syvällisemmällä tasolla sitten.
Amerikassa on tosi paljon sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
Toki on myös ärsyttäviä piirteitä sikäläisessä koulumaailmassa. Ja isoja eroja koulujen välillä myöskin.