Äänikirjojen lukijaksi
Onko joku päässyt? Miten tapahtuu?
Kommentit (14)
Kysykää esim. Celia-kirjastosta. Muistaakseni lähetetään lukunäyte ja raati päättää, kelpaako.
Tämä on minunkin haave. Valitettavasti monet (esim. Silencio) vaativat näyttelijäkoulutuksen taustalle lukijoille. Librivoxille käsittääkseni pääsee ilmankin, niitä äänitetään vapaaehtoisina ja jos olen ymmärtänyt oikein, heillä luetaan vain tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Mulla on kuulemma hyvä radioääni. En ole edes ajatellut, olen aina kuvitellut, että pitäisi olla näyttelijä.
Jossain lehtijutussa kerran halveksittiin äänikirjoja. Ne olivat aikoinaan kovasti lukeneen isäni pelastus kun liikuntakyky ja näkö alkoiva hiipua käsi kädessä. Itse olen kuunnellut niitä pitkillä automatkoilla, kivaa vaihtelua iänikuisille radiobiisirenkutuksille.
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ovat näyttelijöitä.
Eiköhän ne niitä kokolailla pääasiassa olekin ja hyvä niin. Ei kyllä kiinnostaisi pätkääkään kuunnella jonkun innokkaan amatöörin lukemia kirjoja, kun ne ammattilaistenkin lukemat ovat melko puuduttavia. Kirjat kirjoina itse lukien. Kuunnelmat taas ovat vallan mainioita, mutta ne onkin ihan oma juttunsa.
Äänikirjoja ei ole mitään syytä väheksyä, niillekin on oma käyttäjäkuntansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ovat näyttelijöitä.
Eiköhän ne niitä kokolailla pääasiassa olekin ja hyvä niin. Ei kyllä kiinnostaisi pätkääkään kuunnella jonkun innokkaan amatöörin lukemia kirjoja, kun ne ammattilaistenkin lukemat ovat melko puuduttavia. Kirjat kirjoina itse lukien. Kuunnelmat taas ovat vallan mainioita, mutta ne onkin ihan oma juttunsa.
Sulla on vääriä kirjoja! Yle areenalla ainakin on huippuja kirjoja.
Lasse Pöysti lukee Janssonia ja monia muitakin,Tytti Paavolainen jne. Älä yhtään väheksy! Tai jos väheksyt niin pyrippä itse samaan niin sitte jos olet parempi nii...
Lukijoita haetaan ja koulutetaan mm. Näkövammaisten keskusliitossa. Se on hyvää vapaaehtoistyötä. Sitten on erikseen ammattinäyttelijät jotka lukevat kaikille tarkoitettuja äänikirjoja ja saavat siitä korvauksen.
Isäni ei juurikaan noita näkövammaisten äänikirjoja lainaillut, vaan hänelle ostettiin niitä ihan tavallisia: Mielensäpahoittajaa - Litja on yksi parhaista kyllä, Täällä Pohjantähden alla by Veikko Sinisalo, sekin tosi hyvin luettu, olen kuunnellut sen itsekin, ja monia Enni Mustosen äänikirjoja vain muutamia mainitakseni. Niitä Enni Mustosia en ole itse kunnellut, sillä isä kuunteli ne levyt puhki.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kuulemma hyvä radioääni. En ole edes ajatellut, olen aina kuvitellut, että pitäisi olla näyttelijä.
Jossain lehtijutussa kerran halveksittiin äänikirjoja. Ne olivat aikoinaan kovasti lukeneen isäni pelastus kun liikuntakyky ja näkö alkoiva hiipua käsi kädessä. Itse olen kuunnellut niitä pitkillä automatkoilla, kivaa vaihtelua iänikuisille radiobiisirenkutuksille.
Kaikissa harrastuksissa on aina se porukka jotka on muita parempia harrastajia, jotka tekee asiat oikein kun muut tekee väärin ja joiden mielestä on yksi ainoa oikea tapa harrastaa. Kirjallisuus ei poikkea muista harrastuksista siinä. Nuo tosikkoharrastajat ovat kaikissa harrastuksissa sellaisia ilonpilaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ovat näyttelijöitä.
Eiköhän ne niitä kokolailla pääasiassa olekin ja hyvä niin. Ei kyllä kiinnostaisi pätkääkään kuunnella jonkun innokkaan amatöörin lukemia kirjoja, kun ne ammattilaistenkin lukemat ovat melko puuduttavia. Kirjat kirjoina itse lukien. Kuunnelmat taas ovat vallan mainioita, mutta ne onkin ihan oma juttunsa.
Äänikirjat esimerkiksi mahdollistavat tuhansien koululaisten ja opiskelijoiden opiskelun. Erilaiset lukemisen esteet ovat viime vuosiin asti tehneet monien opintaipaleesta helvettiä, kun tätä mahdollisuutta ei ole ollut kuin rahan takana.
Se sinun mielestäsi "puuduttava" luenta antaa monille ihmisille mahdollisuuden tasa-arvoisempaan elämään, kun voi nauttia kirjallisuudesta ja opiskelusta äänikirjojen avulla.
Itse kuuntelen mielelläni kiinnostavia äänikirjoja vaikkapa automatkan viihteeksi, koska se radion pakollinen musiikkitarjonta helposti käy puuduttavaksi, eikä todellakaan edistä hereillä pysymistä ratin takana.
Kukin siis omalla tavallaan viihtyy ja hyvä niin.
vokotella kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että ovat näyttelijöitä.
Eiköhän ne niitä kokolailla pääasiassa olekin ja hyvä niin. Ei kyllä kiinnostaisi pätkääkään kuunnella jonkun innokkaan amatöörin lukemia kirjoja, kun ne ammattilaistenkin lukemat ovat melko puuduttavia. Kirjat kirjoina itse lukien. Kuunnelmat taas ovat vallan mainioita, mutta ne onkin ihan oma juttunsa.
Sulla on vääriä kirjoja! Yle areenalla ainakin on huippuja kirjoja.
Lasse Pöysti lukee Janssonia ja monia muitakin,Tytti Paavolainen jne. Älä yhtään väheksy! Tai jos väheksyt niin pyrippä itse samaan niin sitte jos olet parempi nii...
Mitä ihmettä sinä huudat hyvä ihminen? Minähän kerroin vain oman mielipiteeni äänikirjoista. Olen sitäpaitsi varsin tietoinen siitä, että ovat joillekin erikoisryhmille erittäin tärkeitä ja hyviä tuotoksia, esim näkövammaisille. Äänikirjahan ei todellakaan ole mikään kovin uusi keksintö. Kirajastoissakin niitä on ollut jo vuosikymmeniä, mutta vasta aivan viime vuosina myös tavan kansalaiset ovat ne löytäneet.
Itse olen Yle areenan suurkuluttaja ja etenkin sen radiopuolta tulee kuunneltua todella paljon (sen sijaan varsinaista radiota en kuuntele enää ollenkaan, koska haluan itse valita ohjelmani, mitään taustahölinää saatika musiikkia en tarvitse) ja kyllä, olen todellakin Janssoneita Pöystin äänellä kuunnellut ja monia muitakin äänikirjoja. Minä vaan luen kirjat mieluummin itse, koska en tarvi muita niitä lukemaan. Korostan siis edelleenkin sitä, että olen varsin tietoinen erityisryhmistä, jotka niitä tarvitsevat.
Sen sijaan kuuntelen todella monipuolisesti kaikkia mahdollisia puheohjelmia aivan laidasta laitaan, paitsi niitä jonninjoutavia ylex:n teineille tarkoitettuja jorinoita. Erityisesti rakastan kuunnelmia. Musiikkiohjelmia en kuuntele lainkaan. Jos joskus todella todella harvoin musiikkia kuuntelen, niin silloin kuuntelen youtubesta jotain menneiden vuosikymmenten nostalgiapläjäyksiä. Nykymusiikki ei kiinnosta lainkaan.
En tiedä yhtään, mutta itsekin haluaisin lukea äänikirjoja. En usko, että ääneni olisi kuitenkaan sopiva.