LIIMAKORVA-kokemuksia? Paraneeko itsestään?

Poikamme 5v. sairasti muutaman vuoden tauon jälkeen yllättäen korvatulehduksen toukokuussa. Tulehdus uusi saman tien antibiootin (Amorion) loputtua. Toinen kuuri (Zithromax) ilmeisesti paransi tulehduksen.



Jälkitarkastuksessa tuli ihan puun takaa tieto, että pojallamme on liimakorva! Olimme aivan ihmeissämme, koska mitään korvakierrettä ei ole ollut, pojalla on elämänsä aikana ollut ehkä 3 korvatulehdusta yhteensä eikä ole muutenkaan taipuvainen sairasteluun. Nielu- ja kitarisat on leikattu aikanaan kuorsaamisen takia.



Korvalääkäri testasi tärykalvon liikkuvuutta tympanometrillä, jonka mukaan tärykalvo ei liiku lainkaan. Lisäksi hän totesi ääniraudan avulla lievän kuulonaleneman tässä liimakorvassa.



Lekuri kysyi odotetaanko kuukausi vai puhkaistaanko korva heti. Menin ihan tolaltani yllätyksestä! Siis puhkaistaanko korva aina liimakorvatapauksessa? Onko tuo kuukauden odotus ihan turha vai voiko korva oikeasti parantua itsestään?



Päätimme odottaa nyt kuitenkin, koska lääkäri sanoi että puhkaisu sattuu oikeasti todella paljon. Siitäkin yllätyin että eikö tosiaan ole olemassa tehokasta puudutetta korvan puhkaisuun?



Olen ihan ihmeissäni ja näissä korva-asioissa kokematon. Osaisiko joku auttaa tai antaa kysymyksiin vastauksia?



Kiitos!

Meillä 3-v. tytöllä korvatulehdukset useimmiten olleet kivuttomia; ts. korvatulehdusepäilyä on tullut silloin, kun tytölle ilmaantuu sitkeä nuha ja yskä, joka ei lähde itsekseen. -> Lääkäriin tutkituttamaan korvat ja antibiootti korvatulehdukseen.



Viimeksi viime joulun tienoissa oli taas tuota yskää ja nuhaaa, käytiin lääkärissä ja tällä kertaa lääkäri ei löytänyt tulehdusta. Seurailtiin viikko, pari ja alettiin ihmetellä, kun karkkipusseja yms. sai rapistella keittiössä ihan rauhassa (norm. tyttö olisi juossut sekunnin sadasosassa paikalle). Todettiin "kotitestein", että tyttö ei oikein kuule. Mentiin taas lääkärille, joka totesi juuri tuon liimakorvan. Ei kyllä edes ehdottanut korvan puhkaisua, vaan totesi, että katsotaan pureeko antibiootti (zithromax). Kuukauden päästä sitten taas mentiin ja kas; tulehdus oli parantunut, onneksi! Kuulokin alkoi palautumaan muutaman päivän kuluessa antibiootin aloituksesta, joten meillä meni kaikki tosi hyvin!



Toivottavasti teilläkin nyt menossa uusi kuuri, joka auttaisi!



Tsemppiä!

että miksi kivulias puhkaisu, kun oikeasti voisi tehdä kevytnarkoosissa sen putkituksen... En osannut kyseenalaistaa yhtään mitään siellä lääkärissä, koska olin vaan niin yllättynyt koko jutusta. Vasta jälkeenpäin googlaamalla olen huomannut että yleensä hoitona heti putket.



Tämä lääkärimme (yksityinen korvalääkäri) sanoi että ensin puhkaisu, sitten jos vielä kk päästä liimakorva, niin sitten putket.



t. ap

puhkaisu ei ratkaise kuin hetkellisesti... Putkituksen kannalla minäkin, meillä poika nyt 6-v ja vuosi sitten korvat putkitettu toisen korvan liimakorvan vuoksi... hyvin on putket pysyneet eikä olla sairasteltu korvia :)

käytävään kerääntyy kudosnestettä, limaa yms "liimaa". Putkitus ja pika-apuna puhkaisu ilmastoi korvaa. Yleensä ongelma ratkeaa lapsen kasvaessa ja usein kouluikään mennessä vaiva on kadonnut.

Itselläni putkitettiin viimeisen kerran lapsena ollessani 8v enkä sen koommin ole tuubeja tarvinnut.



t. nyt jo aikuinen entinen liimakorva

koska hän on päässyt lähestulkoon ilman korvatulehduksia koko elämänsä ja tämä liimakorvatapaus on nyt ensimmäinen 5-vuotiaana. Ehkä huonoa onnea vaan? Voiko olla, että joku bakteeri aiheuttaa liimakorvan herkemmin kuin joku toinen?



Ai niin, mitään antibioottikuuria meillä ei nyt ole, koska lääkärin mukaan ei ole tulehdustakaan. Ainoastaan sitkeää limaa korvassa ja sen katoamista nyt toivotaan.



t. ap

liimakorva, mutta liimakorva voi syntyä myös täysin oireettomana ilman ainuttakaan korvatulehdusta.

ja usein sitä potevilla on ahtaat korvakäytävät (meidänkin lapsista korvalääkäri on tämän maininnut)



niin kuin joku tuossa edella jo totesi, korvatulehduksia voi lapsilla olla jopa huomaamatta, koska 80% niistä paranee ilman lääkitystä ja aina niihin ei liity dramaattista kipua jne. (joskus isommat lapset välttelevät lääkärin pelossa sanomastakin että korva tuntuu oudolta)

on kapea, ahdas. Siis yhteys nenänielusta korvaan on kapea.

että kunnollista puudutusta ei ole olemassa, joka auttaisi korvan puhkaisussa?



Kannattaisiko mennä toiselle lääkärille, kun tämä ensimmäinen oli sitä mieltä että ei putkiteta ainakaan heti vaan puhkaistaan ensin?



t. ap

jos puhkaisu ei auta, sinne joudutaan kuitenkin, ja näin on tehty ylimääräistä kipua



enkä usko siis, että liimakorva parantuisi yhdellä puhkomisella

että vaihda lääkäriä. Tärykalvon puhkaisu on auttamattomasti vanhanaikaista ja siitä saattaa seurata vuosien lääkärikammo tuon ikäiselle. Putkitus on ainoa oikea tapa hoitaa liimakorva ja turvata lapsen kuulo.

Varasin saman tien ajan toiselle korvalääkärille Tampereen Mehiläiseen parin viikon päähän. Toivotaan että korva on siihen mennessä terve tai ainakin että lääkärillä on erilainen näkemys hoidosta kuin edellisellä.

syksyllä mentiin siis Korvasairaalan putkitustarkastukseen ja minä selitin lääkärille, että liimakorva on varmaan parantunut, kun mitään oireita ei ole kesällä ollut. Korvalääkäri kertoi, että liima ei juuri koskaan lähde itsestään ja siellä olikin tosi liimaiset korat molemmin puolin. Putket laitettiin ja vaiva korjaantui, pieni kuulonalenema jäi toiseen korvaan =(. Korvatulehduksia tytöllä oli ennen putkia ehkä kaks ja sen jälkeen ei ole ollut yhtään. Mistään puhkaisusta ei kumpikaan lääkäri puhunut, ei tk:n lähettävä eikä korvalääkäri.

Meillä Duodecimin kustantama lasten lääkärikirja ja siinä sanottiin, että suurin osa keväällä-kesällä alkaneista liimakorvista paranee syksyyn mennessä. Ehdin jo tuudittautua siihen uskoon... :-(



No, parin viikon päästä selviää mikä tilanne meillä on.