Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää miksi tk-lääkärit työskentelevät myös yksityisillä firmoilla?
04.03.2020 |
Paikallisessa Terveystalossa ja Mehiläisessä ottaa vastaan lääkäreitä jotka ovat myös tk:ssa tai sairaalassa töissä. Millaiset sopimukset niillä oikein on? Eikö terveyskeskuslääkäri teekään täyttä työviikkoa, vai ottaako vielä sen päälle potilaita yksityisellä puolella? Ja miksi haluavat olla molemmissa? Onko yksityisellä paremmat liksat, enemmän vapautta vai mitä? Miten tämä kaikki vaikuttaa julkisen terveydenhuollon toimintaan joka jo nyt kärsii lääkäripulasta?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Harva terveyskeskuslääkäri tekee sivutyötä yksityispuolella. Eniten on edustettuna sairaalaerikoislääkärit, joista valtaosa pitää vastaanottoa 1-4 päivänä kuukaudessa.
Yksityisvastaanotto on sivutyötä, joko työsuhteessa palveluntuottajaan tai ammatinharjoittajana/yrittäjänä. Privaattityö tehdään normaalin työviikon ja päivystysten päälle. Vakityöaika kaikilla lääkäreillä on nykyään 38,25 h/vko ja tähän päälle tulee yleensä 5-20 tuntia päivystystä, sairaalassa enemmän. Yksityisvastaanottoa pitävät lääkärit tekevät Lääkäriliiton tilastojen mukaan n. 45-50 tuntista työviikkoa.
Yksityispuolella on mahdollista erikoislääkärinä saada kohtuulliset lisätienestit jo yhden illan työrupeamasta. Tyypillisesti sivutyönä tehtävä yksityisvastaanottaja katsoo kuukaudessa 5-15 potilasta, eli ei todellakaan paljoa. Normaali tk-lääkärillä on 15-20 potilasta päivässä.
Suurin syy tehdä privaatissa töitä on mahdollisuus tarjota omaa erikoisosaamista ma
ksavalle asiakkaalle. Monet potilaat on esimerkiksi julkisen puolen kautta kontaktiin tulleita, joiden hoito on päättynyt julkisella, mutta he haluavat käydä esimerkiksi tutulla kardiologilla sitten yksityisvastaanotolla. Lääkäri tarjoaa tähän mahdollisuuden ja potilas siitä maksaa. Lisätienesti toki lämmittää, mutta verojahan siitä menee 40-50%.
Yksityislääkärisysteemi muistuttaa perinteistä lääkärintyötä kaikkein eniten. Lääkärit ovat kautta aikojen olleet laskuttavia ammatinharjoittajia. Julkinen terveydenhuolto ja työsuhteisuus on tullut verrattain myöhään 1900-luvulla. Terveyskeskuslääkäritkin olivat kunnanlääkäreitä vielä ennen vuotta 1972.
Ainakin toistaiseksi lääkäreitä ei rajoiteta tekemästä virkatyön ulkopuolella yksityispraktiikalla töitä. HUS on rajoittanut toimintaa kilpailevissa organisaatioissa, jonka vuoksi osa kokeneimmista lääkäreistä sanoi heippa. Mielestäni aika lyhytnäköistä toimintaa HUS:lta.
Yksityisellä puolella löytyy lääkäreistä parhaat sekä huonoimmat. Myönnettäköön, että osa menee sinne töihin vain helpomman potilasmateriaalin ja paremman palkan vuoksi. Työsuhteinen yksityislääkäri (yleislääkäri) tienaa 38 tunnin työviikolla n. 7000-8000 euroa, kun samasta ajasta saa terveyskeskuksessa n. 6500 euroa kaikkine lisineen. Työ on yksityisellä huomattavasti kiireettömämpää ja työhönvaikutusmahdollisuuksia on paljon enemmän.
Toivottavasti tämä vähän avasi tilannetta.
Terv. M32 yleislääkäri sekä julkisella että yksityispuolella
Kiitos perusteellisesta vastauksesta :) Minua ihmetytti erityisesti se kun oletin että julkisen puolen lääkäreillä on jo täysi työviikko ja työ ilmeisen rankkaa, että miksi haluavat tai miten jaksavat vielä siihen päälle tehdä lisää hommia. Mutta eihän tuo 1-4 krt kuussa ole niin paljon. Jotkut kyllä näyttäisivät ottavan vastaan useamminkin. Ehkä heillä on sitten lyhempi työviikko julkisella tai sitten vain ovat tosi jaksavia. Itse en mitään yli 50 tunnin työviikkoa jaksaisi vaikka saisikin paljon rahaa. Luulisi että siinä kärsii jo työn laatu?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva terveyskeskuslääkäri tekee sivutyötä yksityispuolella. Eniten on edustettuna sairaalaerikoislääkärit, joista valtaosa pitää vastaanottoa 1-4 päivänä kuukaudessa.
Yksityisvastaanotto on sivutyötä, joko työsuhteessa palveluntuottajaan tai ammatinharjoittajana/yrittäjänä. Privaattityö tehdään normaalin työviikon ja päivystysten päälle. Vakityöaika kaikilla lääkäreillä on nykyään 38,25 h/vko ja tähän päälle tulee yleensä 5-20 tuntia päivystystä, sairaalassa enemmän. Yksityisvastaanottoa pitävät lääkärit tekevät Lääkäriliiton tilastojen mukaan n. 45-50 tuntista työviikkoa.
Yksityispuolella on mahdollista erikoislääkärinä saada kohtuulliset lisätienestit jo yhden illan työrupeamasta. Tyypillisesti sivutyönä tehtävä yksityisvastaanottaja katsoo kuukaudessa 5-15 potilasta, eli ei todellakaan paljoa. Normaali tk-lääkärillä on 15-20 potilasta päivässä.
Suurin syy tehdä privaatissa töitä on mahdollisuus tarjota omaa erikoisosaamista maksavalle asiakkaalle. Monet potilaat on esimerkiksi julkisen puolen kautta kontaktiin tulleita, joiden hoito on päättynyt julkisella, mutta he haluavat käydä esimerkiksi tutulla kardiologilla sitten yksityisvastaanotolla. Lääkäri tarjoaa tähän mahdollisuuden ja potilas siitä maksaa. Lisätienesti toki lämmittää, mutta verojahan siitä menee 40-50%.
Yksityislääkärisysteemi muistuttaa perinteistä lääkärintyötä kaikkein eniten. Lääkärit ovat kautta aikojen olleet laskuttavia ammatinharjoittajia. Julkinen terveydenhuolto ja työsuhteisuus on tullut verrattain myöhään 1900-luvulla. Terveyskeskuslääkäritkin olivat kunnanlääkäreitä vielä ennen vuotta 1972.
Ainakin toistaiseksi lääkäreitä ei rajoiteta tekemästä virkatyön ulkopuolella yksityispraktiikalla töitä. HUS on rajoittanut toimintaa kilpailevissa organisaatioissa, jonka vuoksi osa kokeneimmista lääkäreistä sanoi heippa. Mielestäni aika lyhytnäköistä toimintaa HUS:lta.
Yksityisellä puolella löytyy lääkäreistä parhaat sekä huonoimmat. Myönnettäköön, että osa menee sinne töihin vain helpomman potilasmateriaalin ja paremman palkan vuoksi. Työsuhteinen yksityislääkäri (yleislääkäri) tienaa 38 tunnin työviikolla n. 7000-8000 euroa, kun samasta ajasta saa terveyskeskuksessa n. 6500 euroa kaikkine lisineen. Työ on yksityisellä huomattavasti kiireettömämpää ja työhönvaikutusmahdollisuuksia on paljon enemmän.
Toivottavasti tämä vähän avasi tilannetta.
Terv. M32 yleislääkäri sekä julkisella että yksityispuolella
Täällä Mehiläisessa ja Terveystalossa on yleislääkäreitä, jotka eivät ole sairaalatyössä samanaikaisesti.
Kuten sanoin, on ihan mahdollista, että lääkäri tekee kokonaan töitä yksityisellä puolella joko työsuhteisena tai ammatinharjoittajana/yrittäjänä. Lääkäreillä on yhtäläinen oikeus valita työnantajansa kuin muillakin ammattiryhmillä. Voihan vaikkapa lakimies olla käräjäoikeudessa tai pitää omaa toimistoa. Tilanne ei eroa siitä mitenkään.
Julkisella puolella työpaikka ja palkka on varma. Yksityisellä täytyy ottaa yrittäjäriski, ettei vastaanottoajat täytykään eikä palkkaa silloin saa. Sekin tilanne on tavanomaista, jos liian monta lääkäriä haluaa tehdä leppoisaa 9-15 päivää yksityisellä. Potilaita ei ole silloin kaikille tarpeeksi. Itse teen lähinnä "jämävuoroja" yksityisellä, lauantaita ja arkipyhiä, jolloin saatan olla talon ainoa vastaanottaja. Minulle tietysti kiva, mutta kiire tahtoo tulla.
M32
Vierailija kirjoitti:
Ainoa todella huono asia tässä on, että monesti lääkäri on muka julkisessa työpaikassa nostamassa palkkaa, mutta oikeasti onkin yksityisellä samaan aikaan. Tämä on mielestäni petos.
Kokeileppa itse olla kahdessa paikassa ”SAMAAN AIKAAN” , eikö onnistu. Johan on kumma . Harjoittele ihmeessä. Eikö se olisi kiva olla samaan aikaan vaikka Suomessa kotona ja vaikka Thaimaassa.
Niin, tai töissä kaupan kassalla ja kotona lapsia hoitamassa SAMAAN AIKAAN😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva terveyskeskuslääkäri tekee sivutyötä yksityispuolella. Eniten on edustettuna sairaalaerikoislääkärit, joista valtaosa pitää vastaanottoa 1-4 päivänä kuukaudessa.
Yksityisvastaanotto on sivutyötä, joko työsuhteessa palveluntuottajaan tai ammatinharjoittajana/yrittäjänä. Privaattityö tehdään normaalin työviikon ja päivystysten päälle. Vakityöaika kaikilla lääkäreillä on nykyään 38,25 h/vko ja tähän päälle tulee yleensä 5-20 tuntia päivystystä, sairaalassa enemmän. Yksityisvastaanottoa pitävät lääkärit tekevät Lääkäriliiton tilastojen mukaan n. 45-50 tuntista työviikkoa.
Yksityispuolella on mahdollista erikoislääkärinä saada kohtuulliset lisätienestit jo yhden illan työrupeamasta. Tyypillisesti sivutyönä tehtävä yksityisvastaanottaja katsoo kuukaudessa 5-15 potilasta, eli ei todellakaan paljoa. Normaali tk-lääkärillä on 15-20 potilasta päivässä.
Suurin syy tehdä privaatissa töitä on mahdollisuus tarjota omaa erikoisosaamista ma
ksavalle asiakkaalle. Monet potilaat on esimerkiksi julkisen puolen kautta kontaktiin tulleita, joiden hoito on päättynyt julkisella, mutta he haluavat käydä esimerkiksi tutulla kardiologilla sitten yksityisvastaanotolla. Lääkäri tarjoaa tähän mahdollisuuden ja potilas siitä maksaa. Lisätienesti toki lämmittää, mutta verojahan siitä menee 40-50%.
Yksityislääkärisysteemi muistuttaa perinteistä lääkärintyötä kaikkein eniten. Lääkärit ovat kautta aikojen olleet laskuttavia ammatinharjoittajia. Julkinen terveydenhuolto ja työsuhteisuus on tullut verrattain myöhään 1900-luvulla. Terveyskeskuslääkäritkin olivat kunnanlääkäreitä vielä ennen vuotta 1972.
Ainakin toistaiseksi lääkäreitä ei rajoiteta tekemästä virkatyön ulkopuolella yksityispraktiikalla töitä. HUS on rajoittanut toimintaa kilpailevissa organisaatioissa, jonka vuoksi osa kokeneimmista lääkäreistä sanoi heippa. Mielestäni aika lyhytnäköistä toimintaa HUS:lta.
Yksityisellä puolella löytyy lääkäreistä parhaat sekä huonoimmat. Myönnettäköön, että osa menee sinne töihin vain helpomman potilasmateriaalin ja paremman palkan vuoksi. Työsuhteinen yksityislääkäri (yleislääkäri) tienaa 38 tunnin työviikolla n. 7000-8000 euroa, kun samasta ajasta saa terveyskeskuksessa n. 6500 euroa kaikkine lisineen. Työ on yksityisellä huomattavasti kiireettömämpää ja työhönvaikutusmahdollisuuksia on paljon enemmän.
Toivottavasti tämä vähän avasi tilannetta.
Terv. M32 yleislääkäri sekä julkisella että yksityispuolella
Kiitos perusteellisesta vastauksesta :) Minua ihmetytti erityisesti se kun oletin että julkisen puolen lääkäreillä on jo täysi työviikko ja työ ilmeisen rankkaa, että miksi haluavat tai miten jaksavat vielä siihen päälle tehdä lisää hommia. Mutta eihän tuo 1-4 krt kuussa ole niin paljon. Jotkut kyllä näyttäisivät ottavan vastaan useamminkin. Ehkä heillä on sitten lyhempi työviikko julkisella tai sitten vain ovat tosi jaksavia. Itse en mitään yli 50 tunnin työviikkoa jaksaisi vaikka saisikin paljon rahaa. Luulisi että siinä kärsii jo työn laatu?
Ap
Pääsääntöisesti yksityisvastaanotto pidetään normaalin työviikon ja päivystysten päälle. Kannattaa myös huomata, että selvästi suurin osa sivutoimista yksityisvastaanottoa pitävistä lääkäreistä on yli 50-vuotiaita "uransa huipulla" olevia erikoislääkäreitä. He tapaavat tehdö vähemmän etupäivystyksiä sairaalassa, jolloin ansiotaso laskee (päivystyksistä tulee n. 30% sairaalalääkärin palkasta). Tämä sitten kompensoidaan tekemällä 10-20 tuntia töitä yksityisellä.
Lääkärit on tottuneet tekemään pitkää päivää. Nuorena vastavalmistuneena olin luonnollisesti pelkästään kuntaan työsuhteessa ja silloin näennäinen 37 tunnin viikkotyöaika ei riittänyt mitenkään virkatöiden tekemiseen. Ylitöitä tuli siis väkisin vähintään viisi tuntia viikossa. Onneksi ylityöt sai pitää sitten vapaana joskus, jos ehti.
Vanhempi polvi lääkäreistä on kokenut vielä ne ajat, kun oltiin viikko 24/7 valmiudessa päivystämässä. Päivät tehtiin vastaanottoa tk:ssa ja illat ja yöt saatettiin hälyttää puhelimella vaikkapa synnytykseen. Tämä oli tavanomaista pienemmillä paikkakunnilla vielä jopa 90-luvun lopulla.
Sivutyönä tehtävän yksityisvastaanoton määrä riippuu myös paljon potilasvirrasta. Jonkun todella suppean erikoisalan osaajalle ei vaan riitä potilaita kuin yhdelle vastaanottopäivälle viikossa, joten enempää ei kannata pitää. Eniten taitaa olla töitä gynekologeille ja silmälääkäreille, jotka myös muita useammin tekevät pelkästään yksityispuolella töitä.
M32
Eniten minua ihmetyttää ne lääkärit jotka ovat sairaalassa tai terveyskeskuksessa töissä, mutta ottavat kuitenkin potilaita myös yksityisesti esimerkiksi kaksi kokonaista päivää per viikko. (Kyllä olen joutunut varaamaan paljon lääkäriaikoja viime kuukausina niin tiedän :D)
Onko heillä siis lyhennetty työviikko siellä julkisella vai tekevätkö töitä viikon kaikkina päivinä? Mitä asia minulle kuuluu? No sitä että olen huolissani julkisen terveydenhuollon rapautumisesta. Varmasti lääkärille on kivempaa ns poimia rusinoita pullasta ja ottaa ne "helpot ja hyvinmaksavat" potilaat yksityisvastaanotolla. Mutta samaan aikaan julkisella kärsitään lääkäripulasta ja ne joilla ei ole varaa valita joutuvat siitä kärsimään. Meidän terveyskeskuksessa ei ainakaan ole minkäänlaista omalääkärisysteemiä enää, vaan joka kerta on eri lääkäri kun sinne menee. Kyllä se ainakin omalla kohdalla auttaisi jos saisi edes jotenkuten tutun ihmisen kanssa asioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei M32, saavatko yksityislääkärit (Terveystalo, Mehiläinen yms) palkkaa vain siltä ajalta kun heillä on asiakkaita? Tätä olen aina miettinyt, kun joskus on samallekin päivälle monta aikaa peräkkäin vapaana, niin istuuko se lääkäri sitten palkatta siellä odottelemassa että tuleeko ketään? Maksatteko työhuoneesta vuokraa vai ottaako pulju jotain provisiota palkkiostanne?
"Lääkäripula" ei kylläkään millään tavalla ole yksittäisen lääkärin vastuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikunnan rahanahnein porukka.
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua ihmetyttää ne lääkärit jotka ovat sairaalassa tai terveyskeskuksessa töissä, mutta ottavat kuitenkin potilaita myös yksityisesti esimerkiksi kaksi kokonaista päivää per viikko. (Kyllä olen joutunut varaamaan paljon lääkäriaikoja viime kuukausina niin tiedän :D)
Onko heillä siis lyhennetty työviikko siellä julkisella vai tekevätkö töitä viikon kaikkina päivinä? Mitä asia minulle kuuluu? No sitä että olen huolissani julkisen terveydenhuollon rapautumisesta. Varmasti lääkärille on kivempaa ns poimia rusinoita pullasta ja ottaa ne "helpot ja hyvinmaksavat" potilaat yksityisvastaanotolla. Mutta samaan aikaan julkisella kärsitään lääkäripulasta ja ne joilla ei ole varaa valita joutuvat siitä kärsimään. Meidän terveyskeskuksessa ei ainakaan ole minkäänlaista omalääkärisysteemiä enää, vaan joka kerta on eri lääkäri kun sinne menee. Kyllä se ainakin omalla kohdalla auttaisi jos saisi edes jotenkuten tutun ihmisen kanssa asioida.
En tiedä ihan absoluuttista vastausta tähän, mutta kunnat pyrkivät rekrytoimaan tk-lääkärit 100% työajalle eli sen 38,25 h/viikko. Voihan tuohon hyvin lisäksi tehdä vaikka kaksi arki-iltaa klo 17-21 yksityisellä ja vaikka yhden lauantaipäivän, jos vain jaksaa.
Kunnissa toki osa lääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa, esim. 80% tai 50%, mutta näistä selkeästi suurin osa on ruuhkavuosia eläviä, jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan perheiden kanssa. He siis harvoin tekevät tuohon mitään sivutyötä lisäksi. Syrjäseuduilla on työntekijällä enemmän mahdollisuuksia toivoa normaalista poikkeavaa työjärjestelyä. Lyhennettyä työaikaa yleisempää on tehdä kaikki viikon tunnit neljässä tai jopa kolmessa päivässä, jolloin jää pitkä viikonloppu tai mahdollisuus tehdä yksityisellä loppuviikko.
Harva jaksaa paahtaa kovin montaa vuotta sellaista 50-60 tuntista viikkoa, monasti kyse on väliaikaisesta tavasta hankkia lisätienestiä vaikka uutta autoa tai lainanlyhennyksiä varten. Suomen verotus aika tehokkaasti latistaa kaiken motivaation tehdä iltatöitä ja viikonloppuja, vaikka jaksaisikin. Viimeistään siinä kohtaa, kun marginaalivero menee yli 50%:n ja jokaisesta tienatusta lisäeurosta alle puolet jää käteen, päätyy mieluummin löhöilemään perjantai-iltana sohvalle tai saunaan kuin pööpöilemään jonnekin Mehiläisen yövuoroon.
Omalääkärijärjestelmää ollaan myös purkamassa, koska se ei oikein toiminut. Muutamissa keskikokoisissa kunnissa taitaa vielä olla se systeemi. Ennemmin on kiertävä systeemi eli työviikkoon sovitetaan tasapuolisesti päiväpäivystystä, kiireetöntä vastaanottoa, neuvolaa, koulutarkastuksia, vuodeosastokiertoja ja vanhainkotikiertoja. Lääkärit myös monesti preferoivat jotain tiettyä ennemmin kuin toista. Meilläkin on vakituinen neuvolalääkäri ja minä vakituinen geriatrinen lääkäri.
M32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lääkäripula" ei kylläkään millään tavalla ole yksittäisen lääkärin vastuulla.
No ei. Mutta huolestuttaa, että jos sairaalat ja terveysasemat joutuvat yhä enemmän sopeuttamaan toimintaansa siihen, että lääkärit haluavat työskennellä osan ajasta muualla. Kuvitelkaa tilanne jossa palokunnat kärsisi vajaamiehityksestä, ja sitten osa palomiehistä pitäisi yksityistä paloasemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua ihmetyttää ne lääkärit jotka ovat sairaalassa tai terveyskeskuksessa töissä, mutta ottavat kuitenkin potilaita myös yksityisesti esimerkiksi kaksi kokonaista päivää per viikko. (Kyllä olen joutunut varaamaan paljon lääkäriaikoja viime kuukausina niin tiedän :D)
Onko heillä siis lyhennetty työviikko siellä julkisella vai tekevätkö töitä viikon kaikkina päivinä? Mitä asia minulle kuuluu? No sitä että olen huolissani julkisen terveydenhuollon rapautumisesta. Varmasti lääkärille on kivempaa ns poimia rusinoita pullasta ja ottaa ne "helpot ja hyvinmaksavat" potilaat yksityisvastaanotolla. Mutta samaan aikaan julkisella kärsitään lääkäripulasta ja ne joilla ei ole varaa valita joutuvat siitä kärsimään. Meidän terveyskeskuksessa ei ainakaan ole minkäänlaista omalääkärisysteemiä enää, vaan joka kerta on eri lääkäri kun sinne menee. Kyllä se ainakin omalla kohdalla auttaisi jos saisi edes jotenkuten tutun ihmisen kanssa asioida.En tiedä ihan absoluuttista vastausta tähän, mutta kunnat pyrkivät rekrytoimaan tk-lääkärit 100% työajalle eli sen 38,25 h/viikko. Voihan tuohon hyvin lisäksi tehdä vaikka kaksi arki-iltaa klo 17-21 yksityisellä ja vaikka yhden lauantaipäivän, jos vain jaksaa.
Kunnissa toki osa lääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa, esim. 80% tai 50%, mutta näistä selkeästi suurin osa on ruuhkavuosia eläviä, jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan perheiden kanssa. He siis harvoin tekevät tuohon mitään sivutyötä lisäksi. Syrjäseuduilla on työntekijällä enemmän mahdollisuuksia toivoa normaalista poikkeavaa työjärjestelyä. Lyhennettyä työaikaa yleisempää on tehdä kaikki viikon tunnit neljässä tai jopa kolmessa päivässä, jolloin jää pitkä viikonloppu tai mahdollisuus tehdä yksityisellä loppuviikko.
Harva jaksaa paahtaa kovin montaa vuotta sellaista 50-60 tuntista viikkoa, monasti kyse on väliaikaisesta tavasta hankkia lisätienestiä vaikka uutta autoa tai lainanlyhennyksiä varten. Suomen verotus aika tehokkaasti latistaa kaiken motivaation tehdä iltatöitä ja viikonloppuja, vaikka jaksaisikin. Viimeistään siinä kohtaa, kun marginaalivero menee yli 50%:n ja jokaisesta tienatusta lisäeurosta alle puolet jää käteen, päätyy mieluummin löhöilemään perjantai-iltana sohvalle tai saunaan kuin pööpöilemään jonnekin Mehiläisen yövuoroon.
Omalääkärijärjestelmää ollaan myös purkamassa, koska se ei oikein toiminut. Muutamissa keskikokoisissa kunnissa taitaa vielä olla se systeemi. Ennemmin on kiertävä systeemi eli työviikkoon sovitetaan tasapuolisesti päiväpäivystystä, kiireetöntä vastaanottoa, neuvolaa, koulutarkastuksia, vuodeosastokiertoja ja vanhainkotikiertoja. Lääkärit myös monesti preferoivat jotain tiettyä ennemmin kuin toista. Meilläkin on vakituinen neuvolalääkäri ja minä vakituinen geriatrinen lääkäri.
M32
Kiinnostavaa kuulla lääkärintyön käytännöistä.
Tarkoitatko että omalääkärijärjestelmä ei toiminut potilaan, lääkäreiden vai järjestelmän kannalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuten olette jo huomanneet, Kela-korvauksen osuus hammaslääkäri- tai lääkärikäynnin hinnasta on jo nyt hyvin minimaalinen ja laskee entisestään tai poistetaan kokonaan, kuten hallitus suunnittelee. Työterveys keskittyy jatkossa ennaltaehkäisevään toimintaan ja nimenomaan työperäisiin riskeihin ja työperäisiin sairauksiin. Työterveys lääkärien flunssapolit loppuu. Eli jatkossa privaatissa käy ne, jotka itse maksaa tai joilla on vakuutus.
Vierailija kirjoitti:
Hei M32, saavatko yksityislääkärit (Terveystalo, Mehiläinen yms) palkkaa vain siltä ajalta kun heillä on asiakkaita? Tätä olen aina miettinyt, kun joskus on samallekin päivälle monta aikaa peräkkäin vapaana, niin istuuko se lääkäri sitten palkatta siellä odottelemassa että tuleeko ketään? Maksatteko työhuoneesta vuokraa vai ottaako pulju jotain provisiota palkkiostanne?
Tähän ei ole ihan yksiselitteistä vastausta, asia riippuu työsuhteen laadusta ja tylntekijän sekä firman välisestä sopimuksesta.
Työsuhteessa olevat voivat saada a.) Kiinteää kuukausipalkkaa, b.) Kiinteää tuntipalkkaa, c.) Nuppikorvausta per potilas, d.) Tuntipalkkaa perustuen katsottuihin potilasmääriin (2 vs 4 potilasta tunnissa) tai e.) Kaikkien edellämainittujen sekoitusta. Lomat on sitten oma soppansa: kuukausipalkkainen voi saada normaalit lomat (2-3 päivää per kk) tai sitten lomakorvaus ja lomaraha on sisällytetty tuntipalkkaan/nuppikorvaukseen tai sitten se maksetaan tuntipalkan perusteella jonkun tietyn määräajoin välein. Sopimuksia on niin paljon erilaisia, että yksittäisen lääkärin ansiomallia ei voi mitenkään ulospäin päätellä.
Ammatinharjoittajalääkäri (toiminimi tai Oy) on aina yrittäjä ja kantaa yrittäjäriskin. Hänen tulonsa perustuu laskutuksiin potilailta. Jos ei ole potilaita, ei tule kassavirtaa eikä voi nostaa palkkaa. Vastaanottotyön lisäksi on kirjallista aikaa, jota ei yleensä laskuteta potilaalta, mutta se kannattaa huomioida palkkaa laskiessa ja työpäivän pituutta miettiessä. Myös lomarahat pitää tienata etukäteen itse, kuten muidenkin yrittäjien.
M32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei M32, saavatko yksityislääkärit (Terveystalo, Mehiläinen yms) palkkaa vain siltä ajalta kun heillä on asiakkaita? Tätä olen aina miettinyt, kun joskus on samallekin päivälle monta aikaa peräkkäin vapaana, niin istuuko se lääkäri sitten palkatta siellä odottelemassa että tuleeko ketään? Maksatteko työhuoneesta vuokraa vai ottaako pulju jotain provisiota palkkiostanne?
Se riippuu, onko työsopimuksella vai ammatinharjoittajana. Työsopimuksella oleva saa kuukausi/tuntipalkkaa eikä maksa mitään kuluja lääkäriasemalle, ammatinharjoittaja saa palkkioksi potilaalta laskuttamansa josta vähennetään lääkäriaseman perimä vuokra, yleensä prosentteina tilityksestä. Eli ammatinharjoittaja ei saa palkkaa jos ajat eivät täyty.
t. lääkärin puoliso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lääkäripula" ei kylläkään millään tavalla ole yksittäisen lääkärin vastuulla.
No ei. Mutta huolestuttaa, että jos sairaalat ja terveysasemat joutuvat yhä enemmän sopeuttamaan toimintaansa siihen, että lääkärit haluavat työskennellä osan ajasta muualla. Kuvitelkaa tilanne jossa palokunnat kärsisi vajaamiehityksestä, ja sitten osa palomiehistä pitäisi yksityistä paloasemaa.
Tälle ei ole huolta. Julkinen sektori on nuorten lääkäreiden suosikkipaikka ja sinne valtaosa edelleen siirtyy. Lääkäreiden ylikoulutus on johtanut jo nyt yliopistokaupungeissa siihen, että suosituimmille erikoisaloille joutuu jonottamaan jopa 5 vuotta (esim kardiologia, anestesiologia, ortopedia, oftalmologia, lastentaudit). Jonottaessa erikoistumispaikkaa monet sitten päätyy yksityiselle väliaikaisesti töihin, koska lähialueiden terveyskeskukset ovat täynnä tai niissä maksetaan VES minimipalkkaa, jonka tienaa viikossa yksityisellä.
Julkinen sektori on edelleen se houkuttelevin työnantaja nuorten lääkäreiden mielestä. Suosio on hieman jopa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksityispuolella korostuu epävarmuus tulevaisuudesta eikä siellä ole mahdollista pätevöityä tieteellisin meriitein.
Lääkäripula on alueellinen ongelma. Suurimmasta lääkäripulasta kärsii syrjäseudut, joissa ei ole mitään vetovoimatekijöitä nuorille lääkäreille. Sen takia sinne saadaan työntekijöitä lähinnä muutaman vuoden määräaikaisiin työsuhteisiin. En oikein tiedä, miten asian voisi ratkaista. Niin kauan, kun muuttoliike suuntautuu kaupunkeihin ja pikkukunnat näivettyvät pois, ei vetovoimaa sinne päin ole. Asia korostuu, jos lääkärillä on puoliso, jolle ei löydy töitä samalta suunnalta. Ongelma ei ole siis vain lääkäreiden harteilla vaan kunnallispolitiikassa ja oikeastaan koko valtakunnanpolitiikassa iso asia. Sen takia sitä sotea alkujaan lähdettiin tekemään, tosin nyt se on pelkkä raakile siitä alkuperäisestä ideasta, jonka lääkärikunta esitti 2010 alussa.
M32
Näin sairaana on mukavaa, kun oman sairaalan erikoislääkäri on välillä yksityisellä töissä, jolta voi mennä kysyy apua heti ja saada lähete erikoissairaanhoitoon hänen osastolle.
Tk ei saisi näin hyvää ja nopeaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua ihmetyttää ne lääkärit jotka ovat sairaalassa tai terveyskeskuksessa töissä, mutta ottavat kuitenkin potilaita myös yksityisesti esimerkiksi kaksi kokonaista päivää per viikko. (Kyllä olen joutunut varaamaan paljon lääkäriaikoja viime kuukausina niin tiedän :D)
Onko heillä siis lyhennetty työviikko siellä julkisella vai tekevätkö töitä viikon kaikkina päivinä? Mitä asia minulle kuuluu? No sitä että olen huolissani julkisen terveydenhuollon rapautumisesta. Varmasti lääkärille on kivempaa ns poimia rusinoita pullasta ja ottaa ne "helpot ja hyvinmaksavat" potilaat yksityisvastaanotolla. Mutta samaan aikaan julkisella kärsitään lääkäripulasta ja ne joilla ei ole varaa valita joutuvat siitä kärsimään. Meidän terveyskeskuksessa ei ainakaan ole minkäänlaista omalääkärisysteemiä enää, vaan joka kerta on eri lääkäri kun sinne menee. Kyllä se ainakin omalla kohdalla auttaisi jos saisi edes jotenkuten tutun ihmisen kanssa asioida.En tiedä ihan absoluuttista vastausta tähän, mutta kunnat pyrkivät rekrytoimaan tk-lääkärit 100% työajalle eli sen 38,25 h/viikko. Voihan tuohon hyvin lisäksi tehdä vaikka kaksi arki-iltaa klo 17-21 yksityisellä ja vaikka yhden lauantaipäivän, jos vain jaksaa.
Kunnissa toki osa lääkäreistä tekee lyhennettyä työaikaa, esim. 80% tai 50%, mutta näistä selkeästi suurin osa on ruuhkavuosia eläviä, jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan perheiden kanssa. He siis harvoin tekevät tuohon mitään sivutyötä lisäksi. Syrjäseuduilla on työntekijällä enemmän mahdollisuuksia toivoa normaalista poikkeavaa työjärjestelyä. Lyhennettyä työaikaa yleisempää on tehdä kaikki viikon tunnit neljässä tai jopa kolmessa päivässä, jolloin jää pitkä viikonloppu tai mahdollisuus tehdä yksityisellä loppuviikko.
Harva jaksaa paahtaa kovin montaa vuotta sellaista 50-60 tuntista viikkoa, monasti kyse on väliaikaisesta tavasta hankkia lisätienestiä vaikka uutta autoa tai lainanlyhennyksiä varten. Suomen verotus aika tehokkaasti latistaa kaiken motivaation tehdä iltatöitä ja viikonloppuja, vaikka jaksaisikin. Viimeistään siinä kohtaa, kun marginaalivero menee yli 50%:n ja jokaisesta tienatusta lisäeurosta alle puolet jää käteen, päätyy mieluummin löhöilemään perjantai-iltana sohvalle tai saunaan kuin pööpöilemään jonnekin Mehiläisen yövuoroon.
Omalääkärijärjestelmää ollaan myös purkamassa, koska se ei oikein toiminut. Muutamissa keskikokoisissa kunnissa taitaa vielä olla se systeemi. Ennemmin on kiertävä systeemi eli työviikkoon sovitetaan tasapuolisesti päiväpäivystystä, kiireetöntä vastaanottoa, neuvolaa, koulutarkastuksia, vuodeosastokiertoja ja vanhainkotikiertoja. Lääkärit myös monesti preferoivat jotain tiettyä ennemmin kuin toista. Meilläkin on vakituinen neuvolalääkäri ja minä vakituinen geriatrinen lääkäri.
M32
Kiinnostavaa kuulla lääkärintyön käytännöistä.
Tarkoitatko että omalääkärijärjestelmä ei toiminut potilaan, lääkäreiden vai järjestelmän kannalta?
En ole itse tehnyt töitä omalääkärimallilla, mutta siinä ikäänkuin yritettiin tuoda se vanha kunnanlääkärimalli osaksi nykyaikaa. Omalääkärillä oli siis määrätty väestö, esim 4000 henkilöä, jota hänen tuli hoitaa riippumatta työajasta. Tarkkaa työaikaa ei siis oltu määrätty, oli suositus, että tunnit tehdään virka-ajan puitteissa pääasiassa. Palkka laskettiin väestön koon mukaan ja oli selvästi heikompi kuin ei-väestövastuulääkärin vastaavasta työstä saama korvaus. Homma siis kaatui tavallaan moneen seikkaan. Potilaat varmaan tykkäsivät, kun oli sama lääkäri pääasiassa heitä katsomassa.
Nykyinen malli on niin pitkälle kuin mahdollista omalääkärimalli eli pyritään ajanvarauksessa siihen, että sama lääkäri katsoo samat potilaat. Liikkuvien työlistojen vuoksi tuo ei vaan aina tahdo onnistua etenkään kiiretapauksissa. Ympäri Suomen on erilaisia toteutustapoja tälle, osa toimii paremmin kuin osa.
Potilas saa aina ajanvaraukseen soittaessa toivoa tiettyä lääkäriä. Hoitajat pyrkivät sitten ohjaamaan sille, jos vain vapaita aikoja on. Monesti vain kiireettömät ajat on jo pitkälle eteenpäin buukattu.
M32
Vierailija kirjoitti:
Opettajien työstä ei makseta Kela-korvauksia kuten terveydenhoidossa eli tämä systeemi on todella kallis ja epäarvoistava, mutta muuutosta ei vaan haluta.
Opettaja ja tk-lääkäri saa palkan julkisista varoista.
Mitä hittoa höpiset Kela-korvauksista?
Jos sulla on lapsia, ois hyvä jos sun veroja nostettais Kela-korvauksen verran per kuukausi, kun kakarat kumminkin koulussa.
Vuokralääkäripalvelu oli 2000-luvun alun ilmiö, joka on nykyisin hyvin marginaalinen. Attendo ei enää välitä lääkäreitä muuten kuin päivystyspisteisiin, jotka on kokonaan ulkoistettu Attendolle. Samassa paikassa ei siis enää käytännössä työskentele rinta rinnan julkisen ja yksityisen kautta palkkasuhteessa olevia. Vuokralääkärisysteemille ei ole ollut tarvetta kohta kymmeneen vuoteen.
Sellainen ilmiö on yleistynyt, missä firmat rekrytoivat lääkäreitä suoraan työsuhteeseen kunnan kanssam esimerkiksi MediApu toimii näin. He laskuttavat rekrytointien perusteella sitten kuntaa, mutta lääkäri on kunnan palveluksessa, ei Mediavun.
Päivystysten ulkoistaminen on tätä päivää. Koko päivystystoiminta myydään jollekin ulkoiselle toimijalle, joka sitten omilla keinoillaan järjestää sinne lääkärit. Tyypillistä on etenkin terveyskeskuksissa, että arkisin hoidetaan päivystys ja iltakiirevastaanotto oman talon voimin ja sitten perjantai klo 16 alkaen sunnuntai-iltaan, on päivystämässä esim Mehiläisen tai Attendon työntekijät. Harvoin talon omat lääkärit tekevät tuolloin viikonloppuvuoroja firman palkkalistoilla, vaikka toki mahdollista sekin on.
M32