Oletko koskaan seurustellut lihavan miehen kanssa?
Huvikseni selvitän tällaista. Olen itse siis pulskassa kunnossa vuosien masennuksen jälkeen, mutta näistä vaikeuksista huolimatta seuraa on riittänyt mukavasti ja naiset jopa itse tekevät aloitteita. Tämä on hiukan erikoista kun useammalla kaverillani on aika hiljaista naisrintamalla, vaikka ulkoiset puitteet ovat monesssa mielessä paremmassa kunnossa.
En ole itse tosin tyytyväinen itseeni, joten pyrin tässä kohti parempaa koko ajan. Oikeastaan haluaisinkin kysyä, että miten ylitsepääsemätön turn-off on naisille? Ja mihinköhän tässä olisi syytä varautua, jos olemus muuttuu löysästä atleettiseksi?
Kommentit (88)
En ole ikinä seurustellut lihavan kanssa. Olen seurustellut kyllä laihan kanssa, normaalipainoisten ja hieman ylipainoisten kanssa, mutta heitäkään ei voi sanoa lihaviksi, vaan vain hieman ylipainoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein naisena vastaavan aloituksen mutta sain täystyrmäyksen, summa summarum: mies saa olla ylipainoinen, nainen ei. Vaikka sinänsä outoa että luonto on tarkoittanut toisinpäin josta syystä nainen lihoo herkemmin, mutta ihmiset nyt pyrkivät luonnollisuudesta pois mahd paljon.
???
Ex lihosi meidän suhteen aikana varmaan 50 kiloa. Oli hieman pyöreä jo tavatessa, mutta rakkautensa ruokaan ja laiskotteluun saivat mittasuhteet räjähtämään ihan käsiin. Olihan se epäviehättävää. Lisäksi hänellä ei oikein tuntunut olevan realistista käsitystä itsestään, vaan saattoi arvostella esim minun pientä vatsamakkaraani (olin ja olen 167/52) hyvinkin hanakasti ja puhua omasta ulkonäöstään erittäin positiiviseen sävyyn. Jokainen häntä vilkaissut asiakaspalvelijakin oli katsellut ”sillä silmällä” jne, siis täysin absurdia ja noloa juttua niin pahasti ulkonäkönsä menettäneeltä mieheltä.
Läskin olisin vielä kestänytkin, mutta se aina vain omahyväisemmäksi ja itsekeskeisemmäksi muuttunut luonne sai eroamaan. Levitköön nyt sohvalla ihan itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä olet niitä naisia löytänyt?
Onko ap vastannut tähän vieläkään?
Nämä on niin erilaisia vastauksia kuin jos vastaavaa kysyttäisiin miehiltä. Huomaa taas että naiset oikeasti rakastavat aidosti ja ulkonäkö, nuoruus, hoikkuus ja pantavuus eivät ole se tärkein asia.
Mies oli lihava kun tavattiin, sittemmin laihduttanut ja on nyt hyvin urheilullinen ja terve. Tinderistä bongattu. En välittänyt asiasta, vaikka myönnän, että toki on komistunut hirveästi vuosien varrella elämäntaparemontin jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä olet niitä naisia löytänyt?
Onko ap vastannut tähän vieläkään?
Mikähän tuossa nyt niin kiinnostaa tai on erikoista? Sieltä missä ihmiset nyt ovat toistensa kanssa tekemisissä. Yliopistolta, opiskelijuhlista ja muutenkin yöelämästä olen tuttavuuteni pääasiassa hankkinut. Epämääräisiä aloitteita sitten muutenkin. Masennuksen vuoksi en ole enää jaksanut nettideittailla, kun se tuntuu jotenkin typerältä ja hyödyttömältä. Löysin sieltä aiemmin naisen jonka kanssa yritimme yhteiseloa, mutta siinä oli silloin kaksi mielenterveyspotilasta kimpassa ja jälkikin sitten aivan hirveää.
Masennuksen vuoksi ihmisten ilmoilla liikkuminen on ollut paikoin vähäistä, joten siksikin sutinan määrä on kaikkeen nähden yllättävän korkea. Semminkin kun lähipiirissä moni yrittää pariutua tosissaan laihoin tuloksin, eikä meno vaikuta muutenkaan helpolta kun nettiä lukee.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on niin erilaisia vastauksia kuin jos vastaavaa kysyttäisiin miehiltä. Huomaa taas että naiset oikeasti rakastavat aidosti ja ulkonäkö, nuoruus, hoikkuus ja pantavuus eivät ole se tärkein asia.
En tekisi tästä mitään sukupuolikysymystä. Molemmista löytyy pinnallisia ja vähemmän pinnallisia. Eikä pinnallisiakaan voi varsinaisesti mistään syyttää, sillä omiin mieltymyksiin on niin vaikea vaikuttaa.
Seurustelin vajaan vuoden hyvin lihavan miehen kanssa, joka hengästyi jo oman kotinsa portaita yläspäin kivutessaan. Kävelylenkki oli kovan työn takana. Hän hääräsi sitten vain omalla kotipihallaan, autotallissa, ja oli kätevä nikkaroimaan kaikenlaista. Myös vahva käsistään,joten jaksoi punnertaa painavia esineitä.
Hän oli ihan mukavan näköinen ja hyvällä huumorintajulla varustettu. Jos siis sille päälle sattui.
Olisin ehkä kestänyt lihavuuden ja haluttomuuden liikkua, mutta luonne oli haastava. Hän rähisi aivan kaikesta ja kiljui korkealla falsetilla samaa asiaansa useamman tunnin. Minua inhotti katsoa, miten hän istui sohvalla pulleat jalat levällään iso maha jalkojen välissä roikkuen ja pitkä tukka sotkuisena pörrönä suu ammollaan arvostelemassa aivan kaikkea mitä tein tai sanoin.
Jos siis olet mukava luonteeltasi kaikki muu menee pulleutta myöten. IHmissuhteissa ei ulkoisen olemuksen kanssa pitkälle pötkitä, mutta siitä tulee merkittävä ongelma ja syy jos luonne on kamala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lihava? Itse en voisi edes katsoa miestä, jonka vyötärö tursuaa housujen yli tai jonka maha roikkuu housujen päällä, mutta hieman ylipainoinen on täysin ok. Tottakai silloinkin muut asiat pitää olla kunnossa ja mies ei saa olla mikään syöppö/juoppo sohvaan juuttunut tyyppi. Jos hän pystyy tekemään minun ja koirani kanssa ongelmitta vaikka kolmen tunnin metsäkävelyn ja on sen jälkeenkin ihan vedossa, niin silloin varmaan kaikki on kunnossa.
Samat aatokset täälläkin. Minäkään en ole ihan timmi, mutta kuntoni on hyvä ja harrastan mm. pyöräilyä. Kävin reilu viikko sitten pyöräilemässä yhden ystäväni kanssa yli 30 km ja tottakai toivoisin, että mies pystyisi lähtemään vastaavanlaiselle lenkille kanssani. Ei meillä olisi paljoa yhteistä, jos mies jäisi kotiin syömään kun minä lähden urheilemaan. Tai jos mies haluaisi syödä täysin roskaruokaa päivästä toiseen. Pahin olisi joku kaljan juominen, sitä en katsoisi oikeastaan ollenkaan.
Minkälainen kunto sinulla on siis ap?
Ap, minkälainen yleiskunto sinulla on?
En ole. En ole myöskään seurustellut laihan, sopusuhtaisen, tai jotain siltä väliltä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lihava? Itse en voisi edes katsoa miestä, jonka vyötärö tursuaa housujen yli tai jonka maha roikkuu housujen päällä, mutta hieman ylipainoinen on täysin ok. Tottakai silloinkin muut asiat pitää olla kunnossa ja mies ei saa olla mikään syöppö/juoppo sohvaan juuttunut tyyppi. Jos hän pystyy tekemään minun ja koirani kanssa ongelmitta vaikka kolmen tunnin metsäkävelyn ja on sen jälkeenkin ihan vedossa, niin silloin varmaan kaikki on kunnossa.
Samat aatokset täälläkin. Minäkään en ole ihan timmi, mutta kuntoni on hyvä ja harrastan mm. pyöräilyä. Kävin reilu viikko sitten pyöräilemässä yhden ystäväni kanssa yli 30 km ja tottakai toivoisin, että mies pystyisi lähtemään vastaavanlaiselle lenkille kanssani. Ei meillä olisi paljoa yhteistä, jos mies jäisi kotiin syömään kun minä lähden urheilemaan. Tai jos mies haluaisi syödä täysin roskaruokaa päivästä toiseen. Pahin olisi joku kaljan juominen, sitä en katsoisi oikeastaan ollenkaan.
Minkälainen kunto sinulla on siis ap?
Ap, minkälainen yleiskunto sinulla on?
Hei, yleiskuntoni on varmaankin kohtalainen. Käyn pitkillä luontoretkillä viikottain useamman kerran, mutta muuten liikunta on rajuimmillaan nussimista. Liikunnallisia harrastuksia ei varsinaisesti ole, mutta juoksemisen aloitan kohta puolin. Ylimääräistä löysää on sellaiset 10 kiloa poistettavaksi. Jos oikein timmiin kuntoon haluaa niin toiset 5-10 kiloa. Laardis on suht tasaisesti ruhossa, eikä esim. kupolimaisena rakenteena vatsan seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni 193cm ja 160kg.
Rakas kumppani ja komea niin sisäisesti kuin ulkoisestiMistä te näitä löydätte 😭
Perinteikkäästi baarissa tutustuttiin
Mieheni on ollut nuorena hoikka, mutta en tavannut häntä vielä silloin. Kokonaisuus ratkaisee, ja kun mies oli muuten ihana ja pystyi tarjoamaan myös perheen (itse olen lapseton) niin vatsakkuus ei ollut este. Ikääntyessään hän on pelkästään komistunut. Paino on vaihdellut, mutta missään vaiheessa se ei ole vaikuttanut kiintymykseeni.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on lihava. Harvoin edes kiinnitän asiaan huomiota. Tutustumisvaiheessa olisi saattanut hieman vaikuttaa kiinnostukseen (ei ollut silloin lihava), mutta jos luonne on täys 10 niin ulkonäkö on toissijainen asia.
Miksi niin harva mies ajattelee noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on lihava. Harvoin edes kiinnitän asiaan huomiota. Tutustumisvaiheessa olisi saattanut hieman vaikuttaa kiinnostukseen (ei ollut silloin lihava), mutta jos luonne on täys 10 niin ulkonäkö on toissijainen asia.
Miksi niin harva mies ajattelee noin?
Sanopa muuta! Pitäis olla joku missi että kelpaa. Ap vaikuttaa symppikseltä ja miettisin kannattaako laihtua ja muuttua kusipääksi.
Sellainen kiinteä lihavuus on seksikästä. Kunhan ei ole siis sairaalloisen puolella. Isot lihakset kiinteän rasvan alla on se, mikä mut saa syttymään. Rasvaläskit (koneen ääressä istuvat energiajuomia lipittävät finninaamat) ei inspaa.
Minulla on ollut muutaman vuoden suhde todella lihavaan mieheen. Hän oli ihana, seksikäs ja tiesi mitä naiselle tehdään. Lisäksi hän oli koulutettu, älykäs ja mukava. Valitettavasti läski tappaa. Niin kävi hänellekin.
Seurustelin miehen kanssa joka oli vähän ylipainoinen. Ei kai siinä mitään. Mutta en voisi olla henkilön kanssa, joka ei yhtään katsoisi mitä syö, ei olisi kiinnostunut terveydestä edes jonkin verran ja olisi sairaalla tavalla ylipainoinen.
En myöskään koe vetoa tosi paljon ylipainoisia miehiä kohtaan. Haluaisin myös että miehen elintavat vastaa omia eli maistuu terveellinen sapuska ja lenkilläkin voidaan käydä.
Itse tein naisena vastaavan aloituksen mutta sain täystyrmäyksen, summa summarum: mies saa olla ylipainoinen, nainen ei. Vaikka sinänsä outoa että luonto on tarkoittanut toisinpäin josta syystä nainen lihoo herkemmin, mutta ihmiset nyt pyrkivät luonnollisuudesta pois mahd paljon.