Ikääntyvät vanhemmat ja oletus, että lapset ottavat talon. Meille on nyt sitten jäämässä SEKÄ miehen lapsuuskoti että minun lapsuuskotini
Tai no lapsuus ja lapsuus, vanhemmat ostivat sen kun olin 12 ja 16 vuotiaana muutin jo muualle opiskelemaan mutta kuitenkin, tajunnette pointin.
Nyt appivanhemmillani ja minun vanhemmillani on sitten köydeveto että "Mari ja Mika ja lapset muuttavat tänne kun me muutamme kaupunkiin " "Eivät, vaan tännepäs". Tilanne on siis molemmilla sama: vanhat ihmisee eivät jaksa enää omakotitalo asumisen velvollisuuksia. Mieli tekee kerrostaloon. Sekä minä että mies ollaan ainoita lapsia, joten..
Mies periaatteessa olisi kyllä valmis muuttamaan lapsuuskotiinsa, ongelma vain on että talo on maaseudulla keskellä metsää. Lasten koulut, päiväkodit, harrastukset ja kaverit? Remonttiakin olisi edessä..
Omien vanhempieni talo taas on valesokkeli-painajainen kuolevassa kirkonkylässä baarin "takapihalla".
Asumme nyt kivassa rivarissa kävelymatkan päässä päiväkodista ja kaupungin keskustasta, asunto on oma ja tätä on kovasti tehty viihtyisäksi, oman näköiseksi. Täältäkö pitäisi muuttaa pois?
Kommentit (23)
Anoppi jauhaa meille samaa. Pitäisi muuttaa sotkuiseen, homeelta haisevaan murjuun, joka on täynnä roinaa. Vrt.himohamstraaja.
No ei muuteta. Älkää tekään. Aikuisilla ihmisillä on oikeus päättää omista asioistaan.
No me kyllä sanottiin suoraan, että tehdään itse omat päätöksemme. Jämäkkyyttä kehiin.
Ongelmana taitaa olla, ettei kukaan halua ostaa tuollaista taloa, joita on jäämässä ap:n tapauksessa vanhemman polven jäljiltä riesaksi. Ja jos joku ostaa, niin sillä rahalla ei kaupungista kerrostalokaksiota saa.
Ei kai kenenkään ole pakko muuttaa yhtään minnekään. Vanhempanne pistävät murjunsa myyntiin ja siinä se.
Vain näistä syistä muuttaisin vanhempieni taloon:
- ei isoja remontteja, pintaremppa ok
- osa talon arvosta lahjana ja ennakkoperintönä
- omasta asunnosta saisi reilusti voittoa, minkä voisi sijoittaa muualle
- sijainti omien töiden jne. mukainen
Oletko ihan tosissasi? Sanot, että ette halua muuttaa ja sillä piste. Pakkohan näiden on olla provoja...
Noniin. Nyt sitten selvää puhetta kehiin, eli kerrotte suoraan, että ette ole kotoanne muuttamassa yhtään minnekään. Sitä ennen linjat suoraksi miehen kanssa, eli teidän pitää olla asiasta samaa mieltä. Jos mies antaa vanhemmilleen siimaa, että saatatte sittenkin muuttaa, niin jäät paitsioon ja saat hankalan leiman, kun sulle ei kelpaa ja mies taas "olisikin halunnut".
Miksi sä edes mietit tuollaista? Ettekö te ihan itse päätä missä asutte? Jos ette, niin olisi korkea aika itsenäistyä.
Plääh, ette tietenkään muuta kumpaankaan rötisköön.
Vähän kun äitini alkoi edes vihjailemaan tuohon suuntaan sanottiin ei.
olkaa nopeita tarjotkaa kunnalle noita ongelma jätteitä. meillä ainakin tammelan kunta ostaa vielä noita ja vuokraa erittäin halvalla maalle muuttajille jotka kuitenkin ovat paljastuneet työttömiksi menoeriksi. kyllä näitä idiootti kauppoja vieläkin tehdään
Vähän samankaltainen tilanne, minun isäni vanha talo maalla olisi tyhjillään vailla asukkaita, samoin miehen vanhempien iso ja ihan hieno omakotitalo pikkukaupungin keskustassa. Me asutaan vähän liian pienessä rivarissa läheisessä isommassa kaupungissa ja halutaan kyllä jossain vaiheessa oma talo... Mutta ei kumpaakaan noista :D meidän töiden kannalta olisi kyllä järkevää muuttaa sinne pikkukaupunkiin, ajan siitä joka päivä ohi ja mies voisi tehdä omat työnsä etänä, mutta en vaan haluaisi. Sen pikkukaupungin sisäänpäinlämpiävä ilmapiiri ja junttius ei vaan yhtään houkuttele, ei ole joukkoliikennettä ja harrastusmahdollisuudetkin suppeammat kun täällä isossa kaupungissa. Järki sanoo että ilman muuta kannattaisi muuttaa edulliseen isoon taloon lähelle omaa työpaikkaa, mutta tunteet sanoo ei missään nimessä 🙄 maalle en ainakaan halua ja miehen vanhempien talo on ihan ison valtatien varressa ja piha on muutenkin ankea. Huoh.
Työt ja koulut 300 km päässä lapsuudenkodissa. Toinen on jo myyty, toisessa vielä asuvat appivanhemmat.
Anoppi ehdotteli, että ostaisimme hänen lapsuudenkotinsa, jossa hänen sisarensa oli asunut ja muutti muualle. Ei ollut siis edes miehen lapsuudenkoti vaan mummola. Keskellä ei-mitään, ja meillä lapsia ja työpaikat ihan muualla, oma talokin jo ostettuna. Ei todellakaan. Muistoista tuntuu vain olevan vaikea luopua.
En nyt ymmärrä mikä tuossa on ongelma. Olette aikuisia ihmisiä ja asutte missä haluatte. Ne talot voi myydä ihan ulkopuoliselle. Ehdottomasti kannattaakin laittaa myyntiin ja muuttaa kerrostaloon ennen kuin omakotitalon pitäminen käy liian raskaaksi. Etkö ap näe mitään kummallista siinä, että teidän vanhemmat puhuvat teidän ohitsenne toisilleen siitä, missä teidän pitäisi asua?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan tosissasi? Sanot, että ette halua muuttaa ja sillä piste. Pakkohan näiden on olla provoja...
Monien on vaikea sanoa omille vanhemmilleen: "Muuten sopis, mutta kun ei käy!".
Sitäpaitsi asuntojen arvon romahdus on voinut tulla monin paikoin ihan hilhattain, adian ymmärtämimen voi olla 80- vuotiaalle täysin ylivoimaista.
Monelle maalaisihmiselle voi olla käsittämätöntä, että joku asuisi kerrostaloadunnossa muuten kuin tilapäisesti olosuhteiden pakosta.
Saati sitten jollekin dementoituvalle maalaisjäärälle.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan tosissasi? Sanot, että ette halua muuttaa ja sillä piste. Pakkohan näiden on olla provoja...
Monien on vaikea sanoa omille vanhemmilleen: "Muuten sopis, mutta kun ei käy!".
Sitäpaitsi asuntojen arvon romahdus on voinut tulla monin paikoin ihan hilhattain, adian ymmärtämimen voi olla 80- vuotiaalle täysin ylivoimaista.
Monelle maalaisihmiselle voi olla käsittämätöntä, että joku asuisi kerrostaloadunnossa muuten kuin tilapäisesti olosuhteiden pakosta.
Saati sitten jollekin dementoituvalle maalaisjäärälle.
Nuo on vain tekosyitä sille, että pilaa oman elämänsä kun ei osaa sanoa suoraan.
Luojan kiitos, ei vanhemmilla ole ollut tuollaisia ajatuksia. Heillä on varsin hyväkuntoinen, 90-luvun lopulla rakennettu talo maaseudulla, työmatkan päässä isosta kaupungista. Silti en haluaisi muuttaa heidän taloonsa.
Kaveripariskunta teki tämän virheen, kun miehen vanhemmat muuttivat kaupunkiin ja he muuttivat korpeen näiden vanhempien entiseen taloon. Talo oli sinänsä melko hyväkuntoinen, mutta muutamia yllätyksiä on tullut.. Suurimpana yllätyksenä se, että anoppi ja appi tulevat vähintään kerran viikossa käymään pyytämättä ja yllätyksenä. Appiukko huomauttelee talon kunnossapidosta, ja anoppi jakaa "ystävällisiä" neuvoja lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyen.
Mun vanhemmat on myös sitä mieltä että joku meistä aikuisista lapsista saa luvan muuttaa heidän omakotitaloon, sillä talo ei kuulema mene kaupaksi. No. Kyseessä on kuoleva pikkukunta, missä ei ole töitä, ja talossa olisi paljon remontoitavaa.. Tavallaan talo on minulle rakas lapsuudenkoti, mutta en koskaan haluaisi muuttaa siihen.
Miehen vanhemmat ovat ihan samanlaisia, paitsi että heidän "riesanaan" on kookas puuverstas talon vieressä, ja paljon muitakin rakennuksia ulkosaunasta vanhaan navettaan (toimii nykyään romuvarastona). Todella hankala myytävä, kun verstaan toiminnalle ei ole jatkajaa yms..
Naurahtelette vain puheille ja vaihdatte aihetta
Ei tietenkään pidä muuttaa. Oletteko sanoneet, että ette halua ja talot myyntiin.