Oliko teillä lapsena karkkipäivä? Mitä karkkeja sait ja kuinka paljon?
Mikä oli lempikarkkisi? Kertokaa myös mieleen jääneitä muistoja karkkipäivistänne :)
Minulla ja veljellä oli lauantaisin ja saimme joko perinteiset lauantaipussit tai kaksi valitsemaamme suklaapatukkaa. Toisen säästin usein sunnuntaille.
Kauhulla juuri katselin noita jättisäkkejä mitä nykyään näkee kaupoissa...
Kommentit (33)
Oli, lauantaisin saimme jonkun pienen herkun. Yleensä pienen, tikkarin tms.
Kysymällä sai luvan noutaa omista säästöistä pari markkaa ylimääräiseen herkkuun.
Kerran otin kaikki rahani ja ostin neljälle kaverille karkkipussit. Halusin tarjota.
Mutta äiti suuttui..
Omaa poikaa kiinnostaa makea hyvin vähän, vaikka mitään tarkkoja rajoituksia ei ole. Tai ehkä juuri siksi.
Hänellä on usean sadan säästöt, mutta ei kiinnostusta tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
Naurettava karkkipäivä ja herkkujen syönnin kieltäminen johti lopulta siihen, että minä ja sisko aloimme syömään herkkuja, erityisesti suklaata salaa ja kodin ulkopuolella. Myös äiti söi herkkuja salaa. Opin siis jo varhain söimään herkkuja salaa ja piilottamaan niitä huoneeseeni. Vierasvaratkaan eivät koskaan kauaa säilyneet ja siitä sitten seurasi huutoa. Virallisesti karkkipäivästä pidettiin kuitenkin kiinni pitkään. Elämäni on ollut vaikea ja vaikka olenkin onnekseni onnistunut kiertämään päihteet kaukaa, olen hakenut lohtua ruoasta ja erityisesti herkuista. Kyllähän tämä on verrattavissa päihderiippuvuuksiin. Erityisesti suklaa maistuu minulle turhan hyvin.
Mulla juuri samanlaiset kokemukset. Kun karkkipäivä oli vain lauantaina sitä aina yritti saada jostain muulloinkin ja salassa syödä. Salassa herkuttelusta jäänyt tapa aikuisenakin. Varmaan se on jotakin riippuvuutta.
Lauantai oli karkkipäivä eikä vissiin edes joka lauantai. Ehkä lauantaipussi (sellainen pieni, ei näitä nykyisiä maxxxisäkkejä) tai jotain muuta pientä. Limsaa sai kerran vuodessa eli jouluna pienen pullon verran, mehuja ei oikeastaan koskaan.
Ei ollut mitään karkkipäivää. Muistan, että saatiin jossain vaiheessa valita halutaanko karkkipäivä vai viikkoraha ja valitsimme sisarusten kanssa viikkoraha.
Herkkuja syötiin harvoin. Usein herkkupäivät osuivat niihin päiviin, kun isällä oli aikuisopiskelijana lähiopetuspäiviä. Vuokrattiin silloin äidin elokuva, tehtiin kalakeittoa ja ostettiin karkkia. Toinen herkkupäivä osui joulun tienoille, kun disneyn uusi animaatio tuli leffateattereihin.
Kesälomareissujen pitkille automatkoille sai valita yhden uuden kirjan ja karkkipussin. Valitsin semmoisen missä oli mustia karkkeja tai sitten tutteja.
Kesällä oli lomalla tuutti jädeä päivässä. Irtokarkkeja 2 markalla
Mahtoi kipsantätiä kyllästytää latoa pussiin karkkia yks tota ja KAKs tuota jne.., kymmenen lasta jonossa
Ei ollut karkkipäivää 60-luvun itäsuomalaislapsella.
Lauantaina sain viikkorahaa 10 markkaa jolla ostettiin irtareita lähikiskalta 😍
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään karkkipäivää. Muistan, että saatiin jossain vaiheessa valita halutaanko karkkipäivä vai viikkoraha ja valitsimme sisarusten kanssa viikkoraha.
Herkkuja syötiin harvoin. Usein herkkupäivät osuivat niihin päiviin, kun isällä oli aikuisopiskelijana lähiopetuspäiviä. Vuokrattiin silloin äidin elokuva, tehtiin kalakeittoa ja ostettiin karkkia. Toinen herkkupäivä osui joulun tienoille, kun disneyn uusi animaatio tuli leffateattereihin.
Kesälomareissujen pitkille automatkoille sai valita yhden uuden kirjan ja karkkipussin. Valitsin semmoisen missä oli mustia karkkeja tai sitten tutteja.
Äidin elokuva?
Ei ollut. Olin naapurustosta ainoa, jolla ei ollut. Kaverit ihmettelivät.
Äitini oli hammaslääkäri.
Lauantaisin oli varsinainen karkkipäivä ja perinteeseen kuului lauantain lastenohjelmien katsominen samalla. Muulloinkin syötiin herkkuja, esim. pullaa.
Lauantai-karkkipussi oli minun suosikkini ja muistan vieläkin sen hajun, mikä pussista avatessa tuli. Ei siis karkin tuoksu vaan jokin muu pussista tuleva teollinen haju :D. Itse pussissa parasta oli pyöreät toffeesuklaat, pitkät autokarkit sekä salmiakkinallet. Myös karkkien vaihtuminen ajoittain jäi mieleen.
Lapsena muistan jopa säästäneeni avaamattomia karkkipusseja, mutta itsekuri on kyllä kokonaan hävinnyt jossain vaiheessa.
Ei ollut karkkipäivää. Joskus kyllä ostettiin karkkeja kotiin, yleensä Fatzerin sekalaisia joku 100 grammaa. Kaupunkituliaisina sain toisinaan suklaanappeja. Vanhoilla sukulaisilla oli usein kettukarkkeja taskussa.