Lue keskustelun säännöt.
Tykkäättekö siitä et mies on mustasukkainen?
02.03.2020 |
Minä tykkäsin ensimmäiset pari vuotta. Se tuntui kivalta kun hän luuli kaikkien miesten haluavan minua.
Nyt avioliittoa 8 vuotta takana ja edelleen hän on mustis. Hän ei ole mitenkään aggressiivinen onneksi mutta suuttuu jos esim juttelen ja hymyilen jollekkin häntä paremman näköiselle. Viime viikolla lapseni kaverin isä tuli hakemaan lastaan meiltä ja mieheni sattui tulemaan töistä samalla hetkellä. Mieheni ei tervehtinyt tätä miestä vaan paineli ohi kylpyhuoneeseen. Kun tämä isä lapsensa kanssa lähti, mies tivasi että miltä minusta tuntuisi jos tulisin töistä ja hän juttelisi jonku kauniin naisen kanssa meillä. Sanoin että ei yhtään miltään....hän suuttui etten välitä silloin hänestä.
Nyt tämä lapseni isä ei uskalla enää puhuakaan minulle..hävettää!!!
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkainen henkilö saattaa monesti olla myös narsisti. Itse seurustelin melkein vuoden mustasukkaisen narsistin kanssa, se oli elämäni huonointa aikaa. Hän halusi määrätä kenen kanssa saan keskustella (esim. isäni ja setäni kanssa kyllä, miesserkkujen kanssa ei), vastaanottaa sähköposteja, olla töissä tekemisissä, hymyillä, jutella jne. Minun olisi pitänyt myös kertoa kaikille tapaamilleni ihmisille, että seurustelen hänen kanssaan. Hän veti kilarit kun hänen kanssaan ei juteltu mutta "kaikkien muiden kanssa juteltiin". Muutaman kerran hän yritti tietoisesti tappaa itsensä ja minut. Vasta kun hän löi minua, ruusunpunaiset lasini tippuivat ja jätin hänet. Sen jälkeen hän toimitti minulle laskun kaikista seurusteluaikanamme maksamistaan jutuista. Maksoin kiltisti kaiken ja hieman ylimääräistä koska halusin päästä hänestä eroon. Hän yritti palauttaa rahat minulle, en huolinut takaisin. Nykyään kun näen hänet jossain kaupungilla, minulle tulee ihan fyysisesti paha olo, alan täristä ja hikoilla. Kerran näin hänen kuvansa lehdessä, tapahtui sama. Hän ei ollut hyvä ihminen, eikä varmasti ole vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika luonnollinen tunne. Sopivasti mustasukkaisuutta on normaalia.
Ei ole. Itsestään varmat ihmiset eivät tunne mustasukkaisuutta.
Kaikki tervepäiset tuntee mustasukkaisuutta, se on normaalia. Överit on asia erikseen.
Vahvalla kokemuksen rintaäänellä sanoisin, että sairaalloisen mustasukkainen ihminen on yleensä itse se petollinen, pettävä ja epärehellinen osapuoli. Epäilee/syyttelee toista sellaisesta mitä itse tekee...
Pahasti luonnevikainen täytyy olla, jos mustasukkaisuudesta tykkää. Ei oikeasti tavallinen terve voi tykätä jatkuvasta kyttäämisestä, epäilemisestä, rajoittamisessa ... niin, jatkapa sinä.
Jossakin elämänvaiheessa se voi tuntua lapsellisen imartelevalta, kun joku on niin kovasti kiinnostunut että haluaa ikiomaksi. Taisin olla silloin 15 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta pieni mustasukkaisuus tuntuu hyvältä, ja tunnen että minusta todella välitetään. Olen itsekin sopivasti mustasukkainen. Nää kyyniset antimustasukkaiset on jotenkin kylmää porukkaa.
Mieheni on jäyhä jököttäjä, ja hyvä niin. En tiedä mustasukkaisuudesta, mutta loukkaantuisin sydänjuuriani myöten jos näkisin mieheni flirttailemassa jonkun naisen kanssa -en kyllä tiedä miten se edes olisi hänen luonteellaan mahdollista. En usko että pystyisin jatkamaan suhdetta sen jälkeen enää. Jotkut asiat vain ovat kerrasta poikki. Olen tapaillut sellaisiakin miehiä, joilla oli vähän koko ajan silmäpeliä joka suuntaan, ja pää kääntyi aina kun hame jossain vähän vilahti. Näistä ei tullut mitään, kun en tosiaan tarvitse kuin sen yhden epäilyksen siihen etten enää luota toiseen. Sen sijaan se että miehelleni naiset osoittavat vihreää valoa, tai lirkuttelevat, on "ok", koska eihän mieheni siinä muuta tee kuin on olemassa. En pysty olemaan mustasukkainen, koska en seurustele miesten kanssa jotka antavat siihen aihetta. Jos pystyisin olemaan kiinnostunut tällaisesta häntäheikistä, niin varmaan en muuta tekisikään kuin olisi mustis, mutta en ymmärrä miksi minun pitäisi alentaa itseni sellaiseen kun voin olla yhdessä myös miehen kanssa, kuten oma mieheni, joka ei mistään hinnasta toimisi moukkamisesti minua kohtaan.
Muistan kun aloimme olemaan yhdessä, ja näistä juttelimme, ja mieheni sanoi että hän ei ikinä enää voisi olla naisen kanssa joka olisi hänestä mustasukkainen. Tähän minä vastasin että minä en voisi enää ikinä olla miehen kanssa josta pitäisi olla mustasukkainen.
Moni on varmasti kanssani eri mieltä, mutta en oikeastaan ole kiinnostunut siitä mitä joku random minusta ja suhteestani ajattelee. En ole myöskään kiinnostunut siitä että joku ei haluaisi olla minun kanssani, koska minä aion olla vain mieheni kanssa, enkä ole kiinnostunut muista miehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Ne luulevat aina oikeudekseen rajoittaa toisten elämää samalla kun itse eivät suostu millään tavalla käsittelemään omia ongelmiaan. Mitä pidempään sitä katselee, sen pahemmaksi se vaan menee. Ei koskaan.
Minä joskus seurustelin miehen kanssa, joka oli ilman syytä todella mustasukkainen. H**rittelu ja jatkuva vanhojen asioiden jankkaaminen alkoi suhteen loppuvaiheilla olemaan ihan päivittäistä. Kaikki oli hänelle jotenkin uhka. Yritti kieltää esimerkiksi osallistumasta ystäväni kolmekymppisille, kun hän ei itse päässyt töiden takia ja syyksi sanoi sen, että olen kuitenkin siellä hinkkaamassa itseäni muihin miehiin ja jakamassa tavaraani... Kyllä pidin pääni ja menin ja kyllä sain siitä sitten kuullakin ja miltei turpaani, kun en suostunut myöntämään jotain sellaista mitä ei edes tapahtunut.
En todellakaan ole luonteeltani flirttaileva tai tyrkky. Koskaan en pettänyt, ei edes ollut lähellä kertaakaan. Aina tyrmäsin iskuyritykset kertomalla, että olen varattu jne.
Onneksi tajusin lähteä tuosta suhteesta. Nykyisen miehen kanssa ei todellakaan ole mitään tuollaisia ongelmia ollut koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta pieni mustasukkaisuus tuntuu hyvältä, ja tunnen että minusta todella välitetään. Olen itsekin sopivasti mustasukkainen. Nää kyyniset antimustasukkaiset on jotenkin kylmää porukkaa.
Haha, varsinkin Tinderissä saisit tuollaisella ilmoitustekstillä runsaasti yhteydenottoja. Asuin hetken aikaa pohjanmaan alueella ja siellä sai oikein käsivoimin karsia mustasukkaisia ehdokkaita. Etelämpänä vaikuttaa olevan hiukan viileäverisempää kansaa vaikka onhan toki tännekin muuttanut noita kuumakalleja.
Tämä on oikeastaan asia mikä on mietiytyttänyt tässä lähiaikoina. Nimittäin töissä mies, jonka kanssa kiinnostusta on ollut puolin ja toisin, niin hänen mustasukkaisuutensa on ruvennut häiritsemään. Nimittäin jos vähänkin puhun hyvässä hengessä toisen miespuolisen työkaverin kanssa, hymyilen ja/tai nauran niin hän osoittaa mieltä mököttämällä loppupäivän. Mies muuten vaikuttaa hyvältä mutta tosiaan tuo mustasukkaisuus, mitä on ollut ihan alusta asti, häiritsee. En halua samanlta miestä mitä ap:lla sillä ei yuo ole normaalia. Epäkypsää käytöstä tuollainen mustasukkaisuus ja mielenosoitus ihan normaalista kanssakäymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää, inhottavaa ja hirveän noloa jos mies alkaisi näkyvästi mustasukkailemaan muiden nähden. Mulle ei tulisi mustasukkaisuudesta todellakaan sellaista oloa, että mies välittää, vaan että hän pitäisi minua epäluotettavana tai haluaisi hallita minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisella ihmisellä on lähes aina ongelmia itsensä kanssa. Ei koe itseään riittäväksi ja ajattelee, että kuitenkin joku parempi tulee aina ja hän jää yksin... Vaativat itselleen hirveästi kehuja ja ylistyksiä. Ovat todella omistushaluisia. Kamalaahan tuollainenkin kamppailu on itsensä kanssa ja olisi hyvä hakeutua johonkin terapiaan asian tiimoilta. Yleensä sillä mustasukkaisella käytöksellä nimenomaan pilaa kaiken ihan itse.
En kestäisi edes pientä, 'normaalia' mustasukkaisuutta. Puolisollani ei ole mitään aihettä epäillä, että haluaisin tai aikoisin pettää häntä, ja jos hän sellaista ajattelisi, se ei olisi minusta mitenkään söpöä eikä rakkauden merkki. Se on ainoastaan merkki kontrollin tarpeesta ja omistushalusta, ja jostain ihme kukkoilusta että tämä ihminen on minun, eikä siihen saa muut katsoa. Jos puolisoni alkaisi julkisesti ärhentelemään ja muka 'puolustamaan', en katsoisi sellaista hyvällä. Me olemme molemmat itsenäisiä ihmisiä, ja yhdessä täysin vapaaehtoisesti. Meillä on oikeus puhua toisten ihmisten kanssa, eikä siinä ole mitään syytä tulla vihaiseksi tai epäileväiseksi.
En tykkää mustasukkaisuudesta, mutta sellainen mieto hyväntahtoinen posessiivisuus vai miksi sitä kutsuisi on kiva. Eli siis miestä kiinnostaa, miten muut miehet minua kohtelee ja haluaa pitää minut itsellään mutta kuitenkin luottaa MINUUN. Siinä kohtaa kun mies epäilee minun käyttäytymistäni tai sanomisiani tai kokee tarpeelliseksi puuttua niihin niin meillä on ongelma.
Kaikenlainen mustasukkaisuus kertoo henkilön tunnelukoista ja lapsuudentraumoista eikä todellakaan ole normaalia!! Ap:n kuvailemat tilanteet sais minut häpeämään silmät päästäni toisen käytöstä! Miksi ihmeessä joku antaa toisen kuvitella vainoharhaisia ja vielä nauttii siitä? Kuulostaa molemminpuolin vähän sekopäältä, terapiaan...
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi tykätä mustasukkaisuudesta? Minusta se kertoo ainoastaan siitä, että mies ei luota minuun. Jos hän pitää mua niin heikkona, että sorrun kaikenmaailman lirkuttelijoihin, miksi se ylipäänsä on mun kanssa? En halua sellaista.
No aika monella naisella tuntuu olevan tommonen tyyli, että etenkin suht uutta miestä testaillaan yrittämällä saada se mustasukkaiseksi hieromalla kaikenmaailman exäjuttuja naamalle. Esim. "oi että, eilen exä laittoi mulle viestiä ja halusi yrittää uudelleen" ja sitten kun mies kylmänviileästi vastaa että no menkää sitten takaisin yhteen, niin muidu on ihan äimän käkenä "no ei ihan sellanen vastaus mitä odotin mut kaipa se sitten täytyy!" hooooh.
En tykkää. Ärsyttää vaan. Mitään syytä mustasukkaisuudelle ei ole. On vain sen luontoinen. >:(
Jokainen, jolla on tunteet, tuntee mustasukkaisuutta jossain tilanteessa.