Jos lapsesi rikkoo kylässä tavaroita tai esineitä, korvaatko sen
tai ostat uuden tilalle?
Meillä sukulaispojat rikkoi radiopuhelimet, vanhemmat vain nauroivat ettei heidän pojilla mikään säily ehjänä.
Kommentit (15)
Huonoa kasvatusta,jos lapsukaiset koskevat ,kylässä joka paikkaan.Vanhempien vastuulla on omat lapsukaiset.Tietysti on korvattava jos rikkoo jotain,oli se toisen kotona,kaupassa.
Taivaan Isä siunaa rikki menneet tavaratkin takaisin moninkertaisesti. Joten ollaan armollisia lapsille ja heidän vanhemmilleen.
En tietenkään, kyllä isäntäväen kuuluu laittaa kaikki mahdollisesti särkyvä turvaan vierailun ajaksi.
Totta kai! Ja olenkin korvannut, vaikka sanottiin, että ei tarvitse eli ostin uuden maljakon tilalle. Oli pariskunnan häälahja, joten pikkasen harmitti.
Ei olis tullut mieleenikään, että en olisi korvannut kun oma tyttö töppäs.
Eipä o muksut kylässä koskana mitään rikkoneet mutta jos rikkoisi niin totta kai korvaisin.
Riippuu ja roikkuu. Kyllä ihminen itse on ensisijaisessa vastuussa omaisuudestaan ja irtaimistostaan, kun kutsuu ihmisiä kylään. Kodissahan voi olla arvokastakin omaisuutta.
En antaisi satojen eurojen muumimukia vanhukseen käsiin ja sitten yrittäisi saada käypää korvausta, kun vahingossa sen pudottaa.
Jos lapset on kasvatettu, niin en vaatisi korvauksia kyläilijöiltä vahingoista, sitä varten on vakuutuskin. Jos on selvästi kasvattamattomia en ainakaan kutsuisi uudestaan.
Kysyisin haluaako isäntäväki korvauksen ja korvaisin mahdollisuuksien mukaan tai yrittäisin korjata/pestä itse. Poikkeuksena sukulaisperhe, jonka lapsi rikkonut useamman omani lelun tarkoituksella, ilman puhettakaan korvauksesta, heillä vaan harmittelen tapahtunutta ja hymyilen.
Korvaisin.
Meillä ei lapsiperheet pääse kyläillessä muualle kuin keittiöön ja siellä on erikseen lelut, joiden rikkomisesta ei ole haittaa. Jos lapsi pyrkii muualle, osaan napana kiinni ja palauttaa takaisin. Jos vanhemmille on OK, että ipana vaeltaa ympäriinsä, niin tyhjennän kahvipöydän ja kiitän käynnistä.
Ja jos joku lapsi onnistuu muihin huoneisiin menemään ja jotain rikkomaan, niin totean perheelle, että tietenkään ei tarvitse korvata. Mutta se ystävyys loppuu sitten siihen. Jos kyseessä on sukulaisperhe, eivät enää saa kutsua meille emmekä vieraile heillä. Jos tulevat oven taakse yllättäen, ilmoitan, että meillä ei nyt ole vierailuaikaa.
Ihan takuulla korvaisivat.
Muuten voisin mukulan takissa olla yllätysvaurio kun kotiinlähtö tihulaisilla koittaisi.
En tietenkään! Millainen ihminen kehtais edes vaatia pikkulapselta rahaa?!?
Tietysti korvaisin. Sellaiset tapaukset, joissa lapsi on ollut vahdittavana kyseisessä paikassa ja rikkonut jotain, voisivat olla vähän eri asia.
Kerran lapsi oli kaverillaan päiväkoti-ikäisenä kylässä, oli ulkona hiekassa ajanut kauko-ohjattavalla autolla ja se oli tietenkin mennyt rikki. Maksoin, kun kaverin äiti pyysi, ja kaveri oli hyvä, joten en halunnut mitään välien menetystä. Mutta kyllä tuo mielestäni oli lähinnä kaverin äidin syy. Ei tulisi mieleenkään antaa vieraan päiväkoti-ikäisen olla vahtimatta ulkona ja vielä viedä sisäleluja ulos.
Lapseni eivät ole koskaan rikkoneet kylässä mitään. Heidät on kasvatettu niin, että käyttäytyvät hyvin kyläillessä, julkisilla paikoilla ja kotona.
Jos vahingossa rikkovat kyläilessä lelun, tottakai se on korvattava. Se lapsi, jonka lelu on rikkoutunut on tietenkin suruissaan, ja ansaitsee rikkoutuneen lelunsa tilalle uuden.
Tietysti korvaisin. Miten ne sai lällärit rikki?