Eronnut: Mitä teit sormukselle?
Jonkin aikaa meni etten pystynyt ajattelemaankaan käyttöä, mut laitoin sormuksen pitkäst aikaa (eri) sormeen, ja muistin et tykkään tosta korusta tosi paljon. Vihkihän on aikanaan valittu paitsi rakkauden symboliksi, niin koruksi joka on päivittäisessä käytössä ja tarkoitus oli etelämän loppuun, on siis kaikista koruistani eniten omantyylinen
Onko vihkisormuksen uusiokäyttö ok? Mietin jos vanhan kaiverruksen poistattais ja laittaa uuden tilalle. Mitä muuta ootte tehneet noille?
Kommentit (41)
Taisin antaa ex-miehelle takaisin. Oli hänen suvussa kulkenut sormus joten mielestäni kuului myös sinne takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistin oikeaan nimettömään. Todella kaunis timanttisormus, jonka ihan itse valitsin.
Joku muukin siis! Muutitko mitään, kaiverruksia tms?
Mulla on hieman eri kokoiset kädet ja sormus on juuri sopiva oikeaan keskisormeen. Surut on surtu nyt ja ihmissuhde tärkeä, sopuero kaikin puolin ja ihanat lapset syntyi liitosta. En koe tarvetta unohtaa, eikä sormukseen liity enää kuin lämpöä. Mut en kaipaa yhteen enää niin en tietty haluis antaa väärää viestiäkään. Toki eipä moni muu tosta varmaan muista mikä koru kyseessä.
En ole mitään muuttanut eikä kukaan ole tajunnut sen olevan vihkisormukseni. Lähinnä kaikki ovat vain katsoneet ettei vasemmassa kädessäni ole enää sormusta. Pidän sormuksesta todella paljon ja ajattelin etten sitä jätä käyttämättä eron takia. Eikä ole mitään tunteita eksää kohtaan vaan pidän vain sormuksesta niin hullulta kuin se kuulostaakin.
Sepä! Niin kauan kuin ero oli vielä liian pinnassa tuntui mahdottomalta pitää sormusta, mutta nimenomaan nyt kun tunteet on tasaantuneet, se näyttää ja tuntuu vain kauniilta esineeltä. Ei kuulosta hullulta lainkaan :) - ap
Jätin miehelle. Samoin muut hänen lahjoittamansa korut ja sen sellaiset arvokkaimmat lahjat. Olin hyvin loukkaantunut tavasta, jolla hän minua kohteli ja tein selväksi, etten hänen lahjojaan pidä. Ja joo, oltiin vasta kihloissa. Luojan kiitos.
Mies antoi minulle kihlasormuksena eronneen anoppinsa entisen sormuksen. Anoppi oli sanonut pojalleen että saa antaa eteenpäin sen kun löytyy "Se Oikea". Appiukko ei ole ihmetellyt sormusta enkä varma onko tietoinen että sama sormus aikanaan hänen toiselle hankkima
Vierailija kirjoitti:
Mies antoi minulle kihlasormuksena eronneen anoppinsa entisen sormuksen. Anoppi oli sanonut pojalleen että saa antaa eteenpäin sen kun löytyy "Se Oikea". Appiukko ei ole ihmetellyt sormusta enkä varma onko tietoinen että sama sormus aikanaan hänen toiselle hankkima
Eronneen anoppinsa? Joopa joo. Äitinsä, kai tarkoitit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies antoi minulle kihlasormuksena eronneen anoppinsa entisen sormuksen. Anoppi oli sanonut pojalleen että saa antaa eteenpäin sen kun löytyy "Se Oikea". Appiukko ei ole ihmetellyt sormusta enkä varma onko tietoinen että sama sormus aikanaan hänen toiselle hankkima
Eronneen anoppinsa? Joopa joo. Äitinsä, kai tarkoitit.
Joo miehen äitiä tarkoitin, ajatuksissa huonosti kirjoitettu mutta tajusit silti
Nakkasin metsään, ei kiinnostanut alkaa säilömään "muistoja" . Noin siitä pääsi nopeasti ja helposti eroon.
M40
Jätin sille mulkerolle, joka sen minulle antoi. Ei ollut mitään mielenkiintoa säilöä hänen antamaansa helyä.
Kaniin meni. Kyseessä oli vain kihlasormus, joten ei siitä olisi saanut edes minimisummaa. Laitoin sitten kultaisen rippiketjuni siihen mukaan, niin johan irtosi noin 120 mk silloin taannoin. Protestina pidin sormusta kädessäni monta viikkoa eron jälkeen, kun en hyväksynyt suhteen päättymistä, sitten vain halusin siitä eroon.
Heitin roskiin. En muutenkaan pitänyt sitä ikinä.
Olen ollut 2 kertaa naimisissa. Molemmat kihla- ja vihkisormukset ovat käytössä. Kalliimmat vasemman käden nimettömässä ja halvemmat oikean käden.
Ihanat sormukset joiden arvon olen mittauttanut kultasepällä.
Lapsenlapseni saa ne aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vanhan sormuksen pitäminen kertoo ihmisestä enemmän kuin arvattekaan :) itse vein sormuksen metsään ja kaivoin sen laavun lähelle kissä tavattiin ensimmäisen kerran, kaivoin maahan yhdessä muiden korujen kanssa. Ovat vedenpitävässä rasiassa n.50cm syvyydessä ja sinne jäävät.
Ihanaa, mettäkonekuski tai joku löytää joskus aarteen :)
Myin romukultana kultasepänliikkeeseen muiden risojen kultajuttujen kanssa.
Jätin sivistyneesti ex-miehelle, en tiedä onko säilyttänyt jossain.
En tehnyt tunnekuohuissa mitään impulsiivisen lapsellisia päätöksiä heitellä sormuksia roskiin tai vesistöihin. ;)
Kai kaikki sormustenhävittäjät muistitte myös käydä poistamassa typerät lemmenlukkonne paikallisen sillan kaidetta rumentamasta?
Heitin metalliroskikseen. Kahdenkymmenen euron hopearinkula, jonka itse ostinkin. Ehkä vuoden ajan eron jälkeen pidin sitä korurasiassa, sitten sisuunnuin kusipäiseen eksään ja nakkasin sormuksen menemään.
Korurasiassa sitä olen säilyttänyt. Olen itsekin miettinyt, että olisi sitä mukava käyttää toisessa sormessa, koska se on kaunis ja vähän erikoisempi, vintagea. Mutta en ole varma, pystynkö siihen koskaan, sillä liitosta on niin pahat muistot. Meinasi henki mennä. Kaiverrukset ainakin poistaisin, olen miettinyt poistavani ne, vaikka vain säilyttäisin sitä laittamatta edes sormeen. Erosta on aikaa.
En ole mitään muuttanut eikä kukaan ole tajunnut sen olevan vihkisormukseni. Lähinnä kaikki ovat vain katsoneet ettei vasemmassa kädessäni ole enää sormusta. Pidän sormuksesta todella paljon ja ajattelin etten sitä jätä käyttämättä eron takia. Eikä ole mitään tunteita eksää kohtaan vaan pidän vain sormuksesta niin hullulta kuin se kuulostaakin.