Lue keskustelun säännöt.
Ai jessus että äitini on välillä raskas ihminen
25.02.2020 |
Kyllä taas kiristää hermoa. Puolen tunnin puhelu ja _koko_ aika pelkkää valitusta: naapureista, sukulaisista, asumisesta, ihan kaikesta mistä tuli puhe. Miten voikin olla NIIN negatiivinen ihminen ettei näe missään mitään hyvää. Kertoi taas lapsuudessaa kokemia vääryyksiä ja kun huomautin hänen toimineen itse lähes samalla tavoin minua kohtaan, kielsi tietysti kaiken🤪
Kommentit (12)
Joo, tiedän tunteen. Mulla kanssa yks valittaja ja vielä veetuilee kaupan päälle, en jaksa kuunella ja pidän taukoa kun en jaksa kuunella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyhennä puhelut. Pidä huoli itsestäsi. Et ole äitisi oksennussanko. Hänen täytyy selvittää asiansa muualla.
On aika yksinäinen, joten väkisinkin joutuu olemaan välillä kuuntelija. Olen yleensä keksinytkin tekemistä kun jutut alkaa mennä tuolle linjalle ja lopetan puhelun. Ap
Joo samanlainen aiti minullakin, kaikki negatiivisen kautta.
Just eilen tuli puhetta kun menen perjantaina matkalle.
"Lahdet sitten varmaan jo puoli kuudelta kotoa" (Lento 12.30, ajomatkaa 2 tuntia)
"Toivottavasti ei sitten tule sumua"
"Toivottavasti et saa koronavirusta"
"Toivottavasti ei tule taas myrsky"
"Toivottavasti eivat peru niita lentoja"
Miten se edes keksii ajatella noita kaikkia. En ma ainakaan edes ajatellut mitaan sumuja ym, ja miksi ne lennot nyt peruttaisiin. Nyt tuntuu etta koko reissu on pilalla kun toinen tuolla lailla ahdistaa noilla tuomiopaivateorioillaan. Miksei voinut vaan sanoa etta kiva kun paaset pitkasta aikaa reissuun.
Älä ole huolissasi. Tulee kyllä aika kun toivoisit että kunhan äiti soittaisi edes jotain asiaa. T. Eräs jonka äiti kuoli 8 vuotta sitten ja kun vielä edes yhden päivän voisin hänen kanssaan viettää.
Vierailija kirjoitti:
Älä ole huolissasi. Tulee kyllä aika kun toivoisit että kunhan äiti soittaisi edes jotain asiaa. T. Eräs jonka äiti kuoli 8 vuotta sitten ja kun vielä edes yhden päivän voisin hänen kanssaan viettää.
Tiedän kyllä tuon tunteen, olen isäni jo menettänyt, pari vuotta sitten. Ei se, että välillä väsyn äitini juttuihin, tarkoita sitä ettenkö häntä rakastaisi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vi hitsi. Tuli ihan de ja vu fiilis tuosta aloituksesta. Noin alkoi aikanaan oman äitini muistisairaus mutta enhän minä sitä ymmärtänyt. Nyt 10 vuotta jälkeenpäin on jo liian myöhäistä. Olisikos siis aihetta ottaa äiskä vähän "vierihoitoon" eli vähän kuulostella tarkemmin onko kaikki ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhennä puhelut. Pidä huoli itsestäsi. Et ole äitisi oksennussanko. Hänen täytyy selvittää asiansa muualla.
On aika yksinäinen, joten väkisinkin joutuu olemaan välillä kuuntelija. Olen yleensä keksinytkin tekemistä kun jutut alkaa mennä tuolle linjalle ja lopetan puhelun. Ap
Mä taas tekisin kotitöitä ja vastailisin kaiuttimeen juu. Joo. Niinpä!
Zinc
Sitten kun se saisi monologinsa tehtyä, olisi paikat siistinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vi hitsi. Tuli ihan de ja vu fiilis tuosta aloituksesta. Noin alkoi aikanaan oman äitini muistisairaus mutta enhän minä sitä ymmärtänyt. Nyt 10 vuotta jälkeenpäin on jo liian myöhäistä. Olisikos siis aihetta ottaa äiskä vähän "vierihoitoon" eli vähän kuulostella tarkemmin onko kaikki ok?
Ei ole muistisairautta, on ihan luonteeltaan aina ollut tuollainen perusnegatiivinen. Ap
treffit kirjoitti:
Joo samanlainen aiti minullakin, kaikki negatiivisen kautta.
Just eilen tuli puhetta kun menen perjantaina matkalle.
"Lahdet sitten varmaan jo puoli kuudelta kotoa" (Lento 12.30, ajomatkaa 2 tuntia)
"Toivottavasti ei sitten tule sumua"
"Toivottavasti et saa koronavirusta"
"Toivottavasti ei tule taas myrsky"
"Toivottavasti eivat peru niita lentoja"
Miten se edes keksii ajatella noita kaikkia. En ma ainakaan edes ajatellut mitaan sumuja ym, ja miksi ne lennot nyt peruttaisiin. Nyt tuntuu etta koko reissu on pilalla kun toinen tuolla lailla ahdistaa noilla tuomiopaivateorioillaan. Miksei voinut vaan sanoa etta kiva kun paaset pitkasta aikaa reissuun.
Äitisi on huolissaan sinusta, toivoo ettei sinulle tulisi mitään vastoinkäymisiä matkallasi. Olisit kiittänyt äitiäsi välittämisestä ja rauhoitellut häntä, että kaikki menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama juttu!
Äitini valittaa koko ajan kaikesta. Tyyliin
Oli kiva risteily tuttavien kanssa, mutta...
Tulin nyt tänne jouluksi, kun et osaa mitään tehdä...
Naapurit ovat mukavia, mutta..
Teillä on vielä pihakukat hengissä, en olisi arvannut...
En ymmärrä kuka katsoo tvstä sitä tai tätä ohjelmaa...
Tuntuu, että kaikesta täytyy kaivaa se negatiivinen puoli esiin. Äitini on omasta mielestään positiivinen ihminen, hän vain suhtautuu kriittisesti asioihin. Ihmettelee valittavaa mökkinaapuria, että "miten kukaan jaksaa olla noin negatiivinen". Äitini ollut tälläinen aina, minut ja veljeni kasvatettiin "enemmän keppiä, vähemmän porkkanaa"- ideologialla.
Edelleen äitini kommentoi suoraan (ja kriittisesti), jos en toimi niinkuin hän haluaa. Harrastaa myös mykkäkoulua yms rakentavia menetelmiä.
Olen vähentänyt yhteydenpitoa, kun en enää näin aikuisena jaksa.
N35
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Joo samanlainen aiti minullakin, kaikki negatiivisen kautta.
Just eilen tuli puhetta kun menen perjantaina matkalle.
"Lahdet sitten varmaan jo puoli kuudelta kotoa" (Lento 12.30, ajomatkaa 2 tuntia)
"Toivottavasti ei sitten tule sumua"
"Toivottavasti et saa koronavirusta"
"Toivottavasti ei tule taas myrsky"
"Toivottavasti eivat peru niita lentoja"
Miten se edes keksii ajatella noita kaikkia. En ma ainakaan edes ajatellut mitaan sumuja ym, ja miksi ne lennot nyt peruttaisiin. Nyt tuntuu etta koko reissu on pilalla kun toinen tuolla lailla ahdistaa noilla tuomiopaivateorioillaan. Miksei voinut vaan sanoa etta kiva kun paaset pitkasta aikaa reissuun.
Äitisi on huolissaan sinusta, toivoo ettei sinulle tulisi mitään vastoinkäymisiä matkallasi. Olisit kiittänyt äitiäsi välittämisestä ja rauhoitellut häntä, että kaikki menee hyvin.
Ja v*tut. Sori nyt vaan (kiroilustakin), mutta et tunne mun aitia. Kaikki pyorii hanen napansa ymparilla ja ei haluaisi suoda toisille onnea yhtaan mistaan ikina.
Kun aloitin uuden ihmissuhteen ja kerroin siita hanelle, eka kommentti oli "No, toivottavasti tulee kestamaan."
Just toi passiivis-aggressiivinen "toivottavasti" paljastaa aina, etta itseasiassa on hanelle toivottavaa etta tapahtuu just painvastoin.
Toinen, mita harrastaa on, niin kyselee tyyliin viikoittain etta ei kai mun poikaystava/avomies vaan lyo minua. Juu ei lyo ja jos kerrankin loisi, niin olisi heti ex.
Tama toistuva kysymys tulee siis naiselta, joka on itse ollut vakivaltaisessa parisuhteessa viikonloppujuopon kanssa 7 vuotta minun ollessani lapsi, eli altistanut minutkin paivittaiselle vakivallan uhalle noiden 7 vuoden ajan (ja viela sen jalkeenkin, muutimme nimittain jossain vaiheessa pois mutta suhde jatkui edelleen).
Taman lisaksi mutsi on avoimen r*sistinen, heittaa muka "vitsilla" tosi rassea lappaa ja sitten kun siita hanelle sanoo, niin tosiaan sanoo vaan etta ei ollut tosissaan, vitsaili vaan.
Jos ei olis mun aiti niin en olisi missaan yhteyksissa. Vahan harkinnut etten olisi muutenkaan, sen verran nostaa verenpainetta joka kohtaaminen.
Lyhennä puhelut. Pidä huoli itsestäsi. Et ole äitisi oksennussanko. Hänen täytyy selvittää asiansa muualla.