Miksi suomalaiset ovat niin kielitaidotonta kansaa, verrattuna pohjoismaihin ja vaikka Viroon.
Mikä on syynä, että tämä entinen siirtomaa eikä sen kansalaiset kehity edes puhumaan kuten muut maailman maat ja kansat?
Kommentit (39)
"Kyllä, olet aivan oikeassa. Siis ennen vuotta 1940. Siitä on siis vähintään 80 vuotta aikaa."
Juuri tätä aikaa tarkoitin. Viron joutuminen Neuvostoliiton osaksi toi kovan takapakin tältäkin osin.
Eikö kukaan nyt huomaa tätä provoksi, kun virolaistenkin kielitaitoa kehutaan paremmaksi... hohhoijaa
Ovatko ap sinun vetailukohtasi samanikäisiä, samanlaisen koulutuksen käyneitä ja samanlaisista olosta? Jotenkin tuntuu, että muiden maiden kohdalla valitsen suurkaupunkiympäristössä eläviä alle keski-ikäisiä, mutta Suomessa peräkylillä eleleviä vain kansakoulun käyneitä lähes eläkeiässä olevia. Saahan tällä tavalla haluamiasi tuloksia. Mene myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa maaseudun peräkyliin, niin huomaat, ettei se Lontoon murre taitukaan niin sutjakkaasti kuin kuvittelet ja väität. Nämä kielitaitovertailut muistuttavat muita mainittujen kansojen vertailua, esim.ulkonäköä ja muodikkuutta. Miksi muuten ylipäänsä on aina vertailtava, miksei jokainen saa olla sellainen kuin on?
Virolaiset ystäväni olivat hämmästyneitä, kun kerroin puhuvani suomen lisäksi englantia, viroa, ruotsia, saksaa ja jonkun verran espanjaa.
Siellä osataan viron lisäksi tavallisesti englantia (nuoret), venäjää (vanhemmat, sattuneesta syystä), ja jotkut saksaa. Suomessa töissä olleet osaavat tai ainakin luulevat osaavansa suomea 😆 Harva sitä siellä oikeasti hyvin osaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani 5-7 kymppiset ruotsalaiset ja norjalaiset puhuvat sujuvaa englantia, vain suomalaisissa on tuossa ikäryhmissä täysiä idiootteja.
Idiootti on ihminen, joka ei pärjää englanninkielisessä ympäristössä.
Olen kyllä törmännyt englantia puhumattomiin ruotsalaisiin.
Jouduin Pohjois-Ruotsissa sairaalaan vuosituhannen vaihteessa ja vain lääkäri puhui englantia.
Nuoret usein puhuvatkin ihan natiivitasoista(no, ehkä pieni aksentti) englantia.
Ovathan kielten rakenteet hyvin samanlaiset ja duuti osa sanoistakin samaa juurta, ellei täysin samoja.
Hem home
Hus house
Bread bröd
Shit skit
Tree trä
Sea sjö
Boat båt
Hand hand
Jne....
Minäkin olen siinä käsityksessä, että Virossa osataan noin keskimäärin venäjää Suomea paremmin. Sattuneesta syystä. Virolaiset osaavat suomeakin paremmin kuin suomalaiset viroa.
"Hem home
Hus house
Bread bröd
Shit skit
Tree trä
Sea sjö
Boat båt
Hand hand"
Hyviä esimerkkejä siitä, miksi ruotsalaisilla on de facto paremmat lähtökohdat opetella englantia ja myös saksaa. Ovat niin lähellä toisiaan. Tanska ja saksa kuulostavat melkein samoilta kieliltä.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä, olet aivan oikeassa. Siis ennen vuotta 1940. Siitä on siis vähintään 80 vuotta aikaa."
Juuri tätä aikaa tarkoitin. Viron joutuminen Neuvostoliiton osaksi toi kovan takapakin tältäkin osin.
Luonnollisesti. Oli suomenkin kielellä silti siellä edelleen ihailijoita ja harrastajia ja opiskelijoita, mutta heillä ei ollut pahemmin tilaisuuksia päästä suomalaisten kanssa puhumaan.
Neuvostoliittoa edeltävästä ajasta on niin kauan, että sen muistavia ei enää paljoa ole.
Viron kielessäkin on yllättävän paljon englannin kielestä peräisin olevia sanoja. Yleensäkin lainasanoja on virossa huomattavasti enemmän kuin suomessa. Englannista, ruotsista, saksasta, venäjästä - ja tietenkin suomesta. Mutta onpa suomessakin sanoja, jotka ovat peräisin virosta.
Jaa, miksiköhän Tanskan pääkaupungissa kierrellessä oli hankala löytää ihmistä, joka a) osasi puhua englantia tai b) jonka englannista sai selvää, mutta Helsingissä ei tätä ongelmaa ole?
Muutenkin, mihin tilastoihin höpinäsi perustuu? Oman pääsi sisäiseen arvatenkin?
Todellisuudessa ne luvut on hyvin lähellä toisiaan mainitsemissasi maissa, vaikka muut pohjoismaat saa hemmetinmoisen etulyöntiaseman toistensa kielten oppimiseen.
Jos saisi pistä kaikki paukut englannin kielen opiskeluun, niin siitä kielitaidosta tulisi vielä parempi kuin nyt hukataan ruotsin kielen turhaan opiskeluun satoja tunteja aikaa. Ruotsia ei kuitenkaan kukaan käytä edes ruotsissa, vaan englantia. Joten täysi turha kieli opiskella.
"Mutta onpa suomessakin sanoja, jotka ovat peräisin virosta."
Kyllä mutta niiden merkitysten kanssa tulee olla tarkkana. Suomen kummitus tarkoittaa Virossa vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
Tarantinohan myönsi sen, kun tuli työryhmineen Eurooppaan kuvaamaan Inglourious Basterdsia, että täällähän on monia eri kieliä. Myönsi senkin, että oli tottunut siihen, että (amerikan)englannilla pärjää missä vain. Juuri kukaan amerikkalainen ei vaivaudu opiskelemaan vieraita kieliä tämän takia. Ei heidän tarvitse. Kieli on myös valtaa.
Tuo on taas kovaa yleistysta.Taalla on paljon kaksi- ja kolmekielisia perheita. Yliopistoon vaaditaan yksi vieras kieli, parhaisiin kaksi.
Kobe Bryant (R.I.P.) puhui sujuvaa italiaa. Pete Buttigieg puhuu viitta kielta.
Ma kerron! Oon kaksikielinen, enkku-suomi. Mun aiti on britti. En uskalla puhua enkkua missaan paitsi kotona omille lapsilleni! Mua tullaan heti dissaamaan ja vaatimaan etta selvitan heti miksi puhun sujuvaa englantia. Suhtautuminen on tosi vihamielista! Jo koulussa jos korjasin englanninopettajaa, suuttui ja antoi huonon numeron. Pisti mulle 'lisatehtavia' kuten suomenna ubiquitous (?) Aitinikaan Ei osannut, on korkeakoulutettu :D nykyaan on onneksi translator, Ei ollut silloin.
Jos kaydaan englannissa sukuloimassa, pitavat hienona etta parjaan kahdella kielella ja lisaksi puhun ruotsia menettelevasti. Kannustavat, eivat dissaa!
Saksankielisissä maissa nuoret puhuvat suomalaisia sujuvampaa englantia nykyään. Tämä muutos on tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa. Ranskassakin muutos on suuri ja olen saanut palvelua englanniksi (huonolla) jopa pienissä kylissä Alsachen seudulla. Ranskalaisill toki kielitaito englannissa on edelleen vähän niin ja näin.
Suomessa tuntuu olevan kielitaidossakin hieman patrioottinen käsitys, että oltaisiin jotenkin erinoamisempia kuin ollaankaan. Meillä suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä.
1) lausuminen on monesti aika karmeaa kuunneltavaa. Siinä on menty eteenpäin ja huomioiden, että 2-3 sukupolvea sitten suomenkieliset suomalaiset eivät osanneet lausua esimerkiksi kirjaimia f tai b edistystä on tapahtunut.
2) suomalaiset opiskelevat entistä vähemmän muita kieliä kuin englantia. Ruotsin kielen opiskelu ei ole selitys tähän sillä lapset ja nuoret voivat oppia yhtäaikaa monia kieliä ja suomalaissa kouluissa siihen on myös mahdollisuus. Tästä on jopa omakohtaista kokemusta perheessä, kun lapsi on oppinut samaan aikaan englantia, saksaa, espanjaa ja suomea.
Toisen kielemme ruotsin opiskelu jakaa mielipiteitä. Mielestäni kärpäsestä on tehty härkänen ja moni vastustaja nyt ei muutenkaan olisi mikään kielimies- tai nainen. Itse koin ruotsin osaamisen tukevan saksan kielen opiskeluitani ja on ollut hyödyllistä osata ruotsia monet kerrat. Ei vähiten kun löysin yhdessä vaiheessa ruotsinkielisen kumppanin länsirannikolta, mutta pääasiassa tarkoitan työtä ja ihmissuhteita busineksissa.
Koska täällä asenteet on sitä, että jos et puhu natiivin tasoisesti, et osaa mitää ja pidä suusi kiinni. Tosin huvittavia nämä, jotka väittävät itse puhuvansa natiivin tasoisesti. Mitä murretta mahdatte puhua, esim. englantia ja minkä maan/paikkakunnan aksentilla? Suomessa tiedän kaksi, jotka puhuvat suomea niin että puhuvat täydellistä kirjakieltä. Heillä molemmilla on aspergerin syndrooma.
Suomalaiset ei kylläkään todellakaan ole mitään kielitaidotonta kansaa. Monessa maassa ei osata ollenkaan edes englantia, siis ei ollenkaan!!
En ole aloittajan kanssa samaa mieltä. Suomalaisilla on erittäin hyvä kielitaito ja varsinkin nuoret puhuvat englantia todella hyvin. Moni puhuu myös edes jonkin verran muita vieraita kieliä (vaikka sitten sitä ruotsia).
T. Kaksikielinen Kaliforniasta.
PS. Ei haittaa vaikka ei puhu ”täydellisesti”, kunhan tulee ymmärretyksi!
Juu eihän se meille kielissä lahjakkaille olekaan temppu eikä mikään, mutta kun osalle oppilaista jo yksi vieras kieli on haastavaa. Kuitenkin olisi tärkeää oppia edes sitä yhtä edes joten kuten, eikä sotkea sitäkin toisella pakkomielle, joka ei kiinnosta yhtään ja jonka peruskoulun oppimäärä jää joka tapauksessa niin vaillinaiseksi, ettei sillä edes tee mitään. Näille oppilaille olisi tärkeää saada keskittyä yhteen kieleen - useimmiten siihen englantiin, jonka hyöty on helppo ymmärtää (lähes) joka ikisen Jonnenkin.