Lue keskustelun säännöt.
Terapeutti ei osannut hoitaa masennustani
22.02.2020 |
Se nyt ei ole mikään uutinen, iso osa heistä ei osaa yhtään mitään. Siis muuta kuin sössöttää empattisemmin, kuin äitisi. Mun entinen terapeutti ylsi juuri sille tasolle. Hän ei tajunnut mun masennukseni syitä (en itsekään, siksihän tarvitsinkin apua ja ammattilaista), eli hän ei tajunnut, että mun masennukseni syy oli se, että äitini yritti koko ajan sopeuttaa mua elämään kauheaa elämää, sellaista, mitä en halunnut elää. Ja äitini oli iskostanut minun päähäni, että jos en eläisi sellaista elämää ja jos en HALUAISI elää sellaista elämää, niin olen huono ihminen!
Mutta mun terapeutti ei tajunnut tätä. Hän ei tajunnut sitäkään, että minua ois pitänyt irrottaa äitini vallasta ja sellaisesta valheesta, että olen huono ihminen, jos en sopeudu sellaiseen, mitä äitini haluaa minulle.
Niinpä terapeutti päätyi terapoimaan minua niin, että hän sopeutti minua siihen samaan paskaan, jonka takia olin jo masentunut, toki sopeutti siihen empaattisemmin. Mutta edelleen ohjasi minua ihan sellaiseen suuntaan, joka ei ollut oma valintani ja minua! Ei ollut omaani! Koska terapeutti ei tajunnut, miten autetaan alistetun lapsen ja ihmisen omaa ääntä kuuluviin. Se terppa ei siis välittänyt minusta ihmisenä, hän välitti minusta ainoastaan yhtenä parannettuna lukuna opintotilastoihin tai muuhun vastaavaan paskaan.
Masennus siitä ei todellakaan parantunut, kun ei osannut hoitaa masennukseni juurisyytä, eli sopeuttamista pakolla asioihin, jotka olivat minusta kamalia tai vääriä. Siis ihan palkkatöihin meno ja ihmissuhteissa sellainen kiltteys jne.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot monta kertaa, että sinut on lapsuudessa pakotettu sopeutumaan asioihin joista tulee paha olo.
Koetko, että joudut edelleen sopeutumaan asioihin, joista tulee paha olo? Mitä ne asiat ovat? Jos elämäsi menisi tästä hetkestä eteenpäin juuri kuten toivot, miten se menisi? Mitä tapahtuisi tulevan kuukauden tai tulevan vuoden tai kymmenen vuoden aikana?
Että nyt mulla ei ois ainakaan lapsia, ja siis itsetuntoa pitää vahvistaa, ja se vahvistunee mielestäni sillä, että joku vihdoinkin tukee minua, kun en halua sopeutua asioihin, joita vihaan. Eli terapeutti. Ja antaa tukea tehdä ja epäonnistua ja onnistua asioissa, jotka olisivat minusta kivoja ja joita haluan.
Ap[/Lapset ovat jo syntyneet, eivätkä ole katoamassa mihinkään. Voit toki toivoa ettei heitä olisi, mutta se ei muuta mitään - olemassa ovat. Ainoa mitä voit miettiä on se, minkälaisen suhteen haluat lapsiisi. Jos tilanne lasten kanssa menisi tästä eteenpäin kuten toivot, miten se menisi? Huomioiden että he ovat olemassa. Vaihtoehtoja oikeasti on. On sekin vaihtoehto, että et ole mukana heidän elämässään, ja jossain tilanteessa se voi olla kaikille osapuolille hyvä ratkaisu. Tai että olet vähän mukana. Tai olet paljon mukana. Mitä näistä itse toivoisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia mielisairaita ei voi korjata.
Niin, sinunlaisiasi, jonka mielestä pahaa mieltä tuottaviin asioihin sopeutuminen kuuluu elämään. Pahaa mieltä tuottaviin asioihin sopeutuminen on siis eri asia kuin lohdutus tai surutyö. Mutta on PALJON asioita, joita ei olisi pakko elämässä olla, joista tulee pahaa mieltä, mutta sinunlaistesi ja äitini mielestä se on loukkaus teitä kohtaan, jos lapselle se ei käy.
ApEi niihin ole pakko sopeutua. Voi mennä tekemään sitä mitä itse lystää.
Zinc
Ei se niin mene. Jos on opetettu että kuuluu sopeutua pahaa mieltä tuottaviin asioihin, on opetettu, että on väärin, moraalitonta, rikollista ja halveksittavaa toimia mitenkään toisin.
ApSilloin ei pidä uskoa.
Zinc
Niin mutta kun niin on opetettu uskomaan. Onhan sinutkin joku opettanut uskomaan, ettei pidä totella. Koitapas nyt opetella uskomaan, että pitää.
ApNo niin se täytyy silloin tehdä, jos olet sitä mieltä.
Ja sinähän olet sitä mieltä!
Mikset siis usko itseäsi ?
Zinc
Koska tiedän, että hän on väärässä. Ehkä homman nimi on siinä, että en tiedä, millä luvalla vaihdan sopeutumisen pahaa mieltä tuottaviin asioihin siihen, että raivaan ne pois elämästäni, varsinkin kun siihen on matkan varrella syntynyt kaksi lasta. Ei ole enää niin simppeliä se. Lapset eivät siis ihmisinä aiheuta pahaa mieltä vaan elementtinä. Mutta he eivät ole elementti, vaan kaksi ihmistä.
Monesti kun ei aio sopeutua pahaa mieltä tuottaviin asioihin, joku loukkaantuu, johonkuhun jopa ehkä sattuu. Ja sen suon tietenkin äidilleni, mutta en lapsille.
ApNiin, mutta se ei ole sitä oman asian tekemistä, että vatvoo katkerana niitä asioita.
Se on, ettei vatvo niitä ja TEKEE niitä muita asioita.
Zinc
Niin kauan kun sinä niitä vatvot, et ole siirtynyt eteenpäin. Ja et ole tekemässä niitä omia asioitasi.
No miten teen, kun olen paskassa työssä tuon takia ja paska perhestatus? Paskaa työtä ei vaihdeta mihinkään joka ei pahaa oloa tuottaisi, koska sen rakentaminen olisi ollut elämänimittainen projekti.
ApEi sinusta ollut eikä ole parempaan työhön tai perhe-elämään. Koulutuksen esti tyhmyys ha laiskuus, perhe-elämän pahuus ja ilkeys.
Olisi tietenkin ollut. Mutta minut pakotettiin koko ajan sopeutumaan asioihin, joista mulle tuli paha olla. Paljonko luulet siinä jääneen voimia valita enää muuta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan voi pakottaa hankkimaan lapsia. Se on ihan oma valinta.
Se on oma valinta, mutta se oli huipentumana sille, miten minua oli koko elämäni ajan pakotettu sopeutumaan minulle pahaa oloa tuottaviin asioihin.
Ap
Täällä lisää asiastasi
Zinc
Juuri kenkät kiiltäviksi sihautan vielä ja lähden kaupungille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan voi pakottaa hankkimaan lapsia. Se on ihan oma valinta.
Se on oma valinta, mutta se oli huipentumana sille, miten minua oli koko elämäni ajan pakotettu sopeutumaan minulle pahaa oloa tuottaviin asioihin.
Ap
Eli siis sillä ei ollut väliä, että asiat tuottivat pahaa oloa, koska siihen sopeutuminen oli se elämän taidokkuus. Niin oli opetettu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot monta kertaa, että sinut on lapsuudessa pakotettu sopeutumaan asioihin joista tulee paha olo.
Koetko, että joudut edelleen sopeutumaan asioihin, joista tulee paha olo? Mitä ne asiat ovat? Jos elämäsi menisi tästä hetkestä eteenpäin juuri kuten toivot, miten se menisi? Mitä tapahtuisi tulevan kuukauden tai tulevan vuoden tai kymmenen vuoden aikana?
Että nyt mulla ei ois ainakaan lapsia, ja siis itsetuntoa pitää vahvistaa, ja se vahvistunee mielestäni sillä, että joku vihdoinkin tukee minua, kun en halua sopeutua asioihin, joita vihaan. Eli terapeutti. Ja antaa tukea tehdä ja epäonnistua ja onnistua asioissa, jotka olisivat minusta kivoja ja joita haluan.
Ap[/Lapset ovat jo syntyneet, eivätkä ole katoamassa mihinkään. Voit toki toivoa ettei heitä olisi, mutta se ei muuta mitään - olemassa ovat. Ainoa mitä voit miettiä on se, minkälaisen suhteen haluat lapsiisi. Jos tilanne lasten kanssa menisi tästä eteenpäin kuten toivot, miten se menisi? Huomioiden että he ovat olemassa. Vaihtoehtoja oikeasti on. On sekin vaihtoehto, että et ole mukana heidän elämässään, ja jossain tilanteessa se voi olla kaikille osapuolille hyvä ratkaisu. Tai että olet vähän mukana. Tai olet paljon mukana. Mitä näistä itse toivoisit?
Voisin varmaan helpoimmalla jos itse haluaisin päästä, unohtaa heidät, mutta se ei ole ok.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan voi pakottaa hankkimaan lapsia. Se on ihan oma valinta.
Se on oma valinta, mutta se oli huipentumana sille, miten minua oli koko elämäni ajan pakotettu sopeutumaan minulle pahaa oloa tuottaviin asioihin.
Ap
Ei, vaan se oli sinun oma valintasi ja halusi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla kyse siitä, että sinun pitäisi tavata lapset tänään, se jännittää sinua, ja pakenet tänne nettiin vatvomaan menneitä?
Ei täysin, se voi voimistaa sitä, mutta tämän laukaisi se, että läskin AA rupesi viivyttelemään asuntojen saamistani. Niiden piti tulla minulle 1.3. ja kun ne ois pelastettu pesästä läskin otteesta, niin voisin hienontaa sen osituksessa. Eli osoittaa, että mitään se ihminen ei isäni omaisuudesta enää saa. Hermostuin tästä siirrosta koska jos joudun tappelemaan asioista, joissa ei ole mitään tapeltavaa se on nöyryyttävää. Eli jos siis läskin AA haluaa tehdä hallaa ja kiusaa, koska se voi.
Ap[/Nyt olet tosi hyvin asian ytimessä. Sinulla on nyt paha olo, joka johtuu kahdesta stressaavasta asiasta: perintösotkusta ja lasten tapaamisen jännittämisestä. Taustasi takia paha olo yhdistyy mielessäsi äitiisi ja siksi ajatuksesi lähtevät harhailemaan menneeseen kun koet stressiä ja pahaa oloa.
Eteenpäin sano mummo lumessa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot monta kertaa, että sinut on lapsuudessa pakotettu sopeutumaan asioihin joista tulee paha olo.
Koetko, että joudut edelleen sopeutumaan asioihin, joista tulee paha olo? Mitä ne asiat ovat? Jos elämäsi menisi tästä hetkestä eteenpäin juuri kuten toivot, miten se menisi? Mitä tapahtuisi tulevan kuukauden tai tulevan vuoden tai kymmenen vuoden aikana?
Kyllä. Haluaisin olla perheetön. Se ei ole mahdollista. En siis halua lla joku, joka on jättänyt perheensä, toivottavasti se on aika selvää? Mutta perheeni on asia, jonka valitsin koittaessani sopeutua kaikkeen pahaa oloa tuottavaan.
ApJa siitä on jatkettava missä ollaan. Se kun ei siitä muutu miksikään, vaikka toivoisi mitä.
Zinc
No en minä kuvittelekaan, että heitä ei ole olemassa!!!!! Elämäni on aina sitä, että vaikka voisin unohtaa lapseni, se ei tarkoita, etteivätkö he olekin olemassa. Toisissa olosuhteissa, jos olisin itse saanut voida vähän paremmin, tilanne ei missään tapauksessa olisi näin huono! Siis heihin päin!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla kyse siitä, että sinun pitäisi tavata lapset tänään, se jännittää sinua, ja pakenet tänne nettiin vatvomaan menneitä?
Ei täysin, se voi voimistaa sitä, mutta tämän laukaisi se, että läskin AA rupesi viivyttelemään asuntojen saamistani. Niiden piti tulla minulle 1.3. ja kun ne ois pelastettu pesästä läskin otteesta, niin voisin hienontaa sen osituksessa. Eli osoittaa, että mitään se ihminen ei isäni omaisuudesta enää saa. Hermostuin tästä siirrosta koska jos joudun tappelemaan asioista, joissa ei ole mitään tapeltavaa se on nöyryyttävää. Eli jos siis läskin AA haluaa tehdä hallaa ja kiusaa, koska se voi.
Ap[/Nyt olet tosi hyvin asian ytimessä. Sinulla on nyt paha olo, joka johtuu kahdesta stressaavasta asiasta: perintösotkusta ja lasten tapaamisen jännittämisestä. Taustasi takia paha olo yhdistyy mielessäsi äitiisi ja siksi ajatuksesi lähtevät harhailemaan menneeseen kun koet stressiä ja pahaa oloa.
Ei todellakaan, vaan tätä pahaa oloa ei olisi, eikä siitä ainakan kärsisi kaksi lasta, jos äitini ei olisi pakottanut minua sopeutumaan pahaa oloa tuottaviin asioihin! Jos hän ei ois pakottanut, en olisi katsellut sellaisia asioita elämässäni ikinä. Joista tuli paha olo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roomalaisetkin sanoivat, että Jeesus tekee väärin, mutta hän ei uskonut heitä.
Zinc
Hänellä oli TUKI.
ApHohhoohoh Hihiihihi ..
Ei ollut _yhtään_ mitään tukea.
Zinc
Olihan hänellä. Tukija. Mitä hätää siinä ois ollut? Seurasi tukijaansa.
ApNo mikä hätä sulla sitten on ?
Zinc
No siinä on just se tuen puute.
ApEt sinä sitä mihinkän tarvitse. Teet kuten itse tahdot, kuten Jeesuskin teki, vaikka Roomalaiset halusivat hänen olevan kiltti poika, eikä potkivan kauppiaiden pöytiä nurin.
Zinc
Tarvitsen kyllä, koska mä en haluakaan elää kuin jeesus ja alistuneena kohtalooni hoitaa tehtävää, oli se sitten miten paska tahansa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten omat lapsesi? Ei näytä lupaavalta. Kannustat varmaan heitä jatkamaan elämistä sossutuilla? Ei opiskelua eikä töitä.
Toki annat rahaa, että he saavat tehdä mitä huvittaa! Ja maksat terapiat!
Ei rarvitse sopeutua yhteiskuntaan.
Joskun sitten saavat sen parisataatuhatta äidinperintöä per nokka!
En halua heidän sopeutuvan mihinkään, mikä tuottaa pahaa oloa! Sellainen on täysin selvää. Siitä sitten etenee kykyjensä mukaan. Jos ei etene, niin silloin kannattaa ennemmin päättää elämänsä, kuin siirtyä pahaa oloa tuottavien asioiden pariin. Mutta heidän ei tarvitse, koska kukaan ei tule vaatimaan heitä sellaisiin ryhtymään.
ApSelvä juttu. Peruskoulusta suoraan kortistoon.
Mitä sitten? Oletteko te niin köyhiä, että se olisi pelottavaa? Huuu.... on turvallista syödä paskaa, koska se on sulle ainaski tuttua.....
ApAika harva sitä lapselleen toivoo. Köyhyyttä, näköalaytomuutta, kurjuutta.
Eikä etenkään varakkaat ihmiset toivo. Arvot eivät ole sossutuilla eläminen.
Toivon eniten, että lapseni saavat mieleisen ammatin ja pystyvät kantamaan elämäsyään vastuun.
Kauhea ajatus olisi, että teini jäisi kotiin ilman mitään mahdollisuuksia elämässään. Mahdollisuus ei ole kymmienien vuosien päässä oleva perintö. Eikä myöskään äidin rahalla elely.
Siin omisi todellakin hukkaan heitetty elämä. Tältä äitisi sinut pelasti. Kuten minä pelastan omani.
Sinun lapsillasi ei äitiä ole
Mä taas en toivo lapsilleni tyhmänä pikku orjana muille töitä tekemässä olemista. Jos eivät kykene elättämään itseään omilla lahjoillaan ja taidoillaan menemättä apinoimaan muiden ohjeita (opiskelu), niin paras elämä vapaana on elää suvun rahoilla ja yhteiskunnan tuilla.
Ap
Olisi mielenkiintoista saada kuulla Apn äidin versio koko tästä sotkusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten omat lapsesi? Ei näytä lupaavalta. Kannustat varmaan heitä jatkamaan elämistä sossutuilla? Ei opiskelua eikä töitä.
Toki annat rahaa, että he saavat tehdä mitä huvittaa! Ja maksat terapiat!
Ei rarvitse sopeutua yhteiskuntaan.
Joskun sitten saavat sen parisataatuhatta äidinperintöä per nokka!
En halua heidän sopeutuvan mihinkään, mikä tuottaa pahaa oloa! Sellainen on täysin selvää. Siitä sitten etenee kykyjensä mukaan. Jos ei etene, niin silloin kannattaa ennemmin päättää elämänsä, kuin siirtyä pahaa oloa tuottavien asioiden pariin. Mutta heidän ei tarvitse, koska kukaan ei tule vaatimaan heitä sellaisiin ryhtymään.
ApSelvä juttu. Peruskoulusta suoraan kortistoon.
Mitä sitten? Oletteko te niin köyhiä, että se olisi pelottavaa? Huuu.... on turvallista syödä paskaa, koska se on sulle ainaski tuttua.....
ApAika harva sitä lapselleen toivoo. Köyhyyttä, näköalaytomuutta, kurjuutta.
Eikä etenkään varakkaat ihmiset toivo. Arvot eivät ole sossutuilla eläminen.
Toivon eniten, että lapseni saavat mieleisen ammatin ja pystyvät kantamaan elämäsyään vastuun.
Kauhea ajatus olisi, että teini jäisi kotiin ilman mitään mahdollisuuksia elämässään. Mahdollisuus ei ole kymmienien vuosien päässä oleva perintö. Eikä myöskään äidin rahalla elely.
Siin omisi todellakin hukkaan heitetty elämä. Tältä äitisi sinut pelasti. Kuten minä pelastan omani.
Sinun lapsillasi ei äitiä ole
Mä taas en toivo lapsilleni tyhmänä pikku orjana muille töitä tekemässä olemista. Jos eivät kykene elättämään itseään omilla lahjoillaan ja taidoillaan menemättä apinoimaan muiden ohjeita (opiskelu), niin paras elämä vapaana on elää suvun rahoilla ja yhteiskunnan tuilla.
Ap
Ei heille suvun rahoja riitä. Toivot että elävät minimituilla kuten elävät nytkin.
Näköalattomina ja kurjina. Vailla koulutusta tai paikkaa maailmassa.
Et voi oikeasti olla tosissasi. Vain rahvas pitää tavoitteena elää sosdutuilla.
Vierailija kirjoitti:
Nyt taidan muistaa miten se huoneenmaalausriita meni. Ap halusi teininä maalata huoneensa seinät mustiksi. Äiti vastusti. Tämä on muuten täysin normaalia käytöstä äidiltä, taas kerran. Nyt 30 vuotta myöhemmin ap haluaa edelleenkin elää siinä samassa riidassa. Hän vaati terapeuttia puolelleen taisteluun ja vaatii äitiään tukemaan itseään koska hän ei voi parantua jollei äiti hyväksy hänen seinävärivalintaansa. Terapeutti yritti sitten herätellä että mitäpä jos elämäsi ja paranemiseksi ei olisikaan siitä kiinni hyväksyykö äiti seinien värivalinnat vaan että äidin mielipide siitä olisi aikuiselle ap:lle yhdentekevä. Ap päättäisi itse mitkä värit häntä miellyttävät täysin ilman äidin panosta ja hyväksyntää asiaan. Mikä sitten on ap:n mielestä osoitus ammattitaidottomuudesta.
Ei mennyt näin. Tilanne meni niin, että kyllästyneenä äitini määräilyyn sanoin hänelle, että maalaan vttu huoneeni seinät mustiksi, eli siis KIUSATAKSENI ja ärsyttääkseni äitiäni! En siksi, saaatanan tollo, että MÄ HALUSIN.
Kerroin tämän terapeutille ja hän sanoi: mitä, jos olisit vain maalannut?
Eli hänestä mun ois pitänyt kapinoida.
Minusta hän taas ei tajunnut pointtia ollenkaan, eli on aivan väärin kannustaa lasta kapinoimaan määräilevän aikuisen alistamana, ja aiheuttaa tälle vain tavallaan oikeutettua kiukkua, koska olet niin tyhmä, että maalailet kapinoissasi jotain seiniä vain ärsyttääksesi häntä.
Itse olisin kärsinyt siitä kamalasta huoneesta sitten.
Terapeutin ois pitänyt miettiä, miten äidiltä otetaan kokonaan valta minuun pois. Koska jos haluaa ärsyttää, se edelleen vaatii vuorovaikutusta. Ja se siitä ois nimenomaan pitänyt poikkaista. Vapauttaa mut tekemään sellaista, mikä on kivaa jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten omat lapsesi? Ei näytä lupaavalta. Kannustat varmaan heitä jatkamaan elämistä sossutuilla? Ei opiskelua eikä töitä.
Toki annat rahaa, että he saavat tehdä mitä huvittaa! Ja maksat terapiat!
Ei rarvitse sopeutua yhteiskuntaan.
Joskun sitten saavat sen parisataatuhatta äidinperintöä per nokka!
En halua heidän sopeutuvan mihinkään, mikä tuottaa pahaa oloa! Sellainen on täysin selvää. Siitä sitten etenee kykyjensä mukaan. Jos ei etene, niin silloin kannattaa ennemmin päättää elämänsä, kuin siirtyä pahaa oloa tuottavien asioiden pariin. Mutta heidän ei tarvitse, koska kukaan ei tule vaatimaan heitä sellaisiin ryhtymään.
ApSelvä juttu. Peruskoulusta suoraan kortistoon.
Mitä sitten? Oletteko te niin köyhiä, että se olisi pelottavaa? Huuu.... on turvallista syödä paskaa, koska se on sulle ainaski tuttua.....
ApAika harva sitä lapselleen toivoo. Köyhyyttä, näköalaytomuutta, kurjuutta.
Eikä etenkään varakkaat ihmiset toivo. Arvot eivät ole sossutuilla eläminen.
Toivon eniten, että lapseni saavat mieleisen ammatin ja pystyvät kantamaan elämäsyään vastuun.
Kauhea ajatus olisi, että teini jäisi kotiin ilman mitään mahdollisuuksia elämässään. Mahdollisuus ei ole kymmienien vuosien päässä oleva perintö. Eikä myöskään äidin rahalla elely.
Siin omisi todellakin hukkaan heitetty elämä. Tältä äitisi sinut pelasti. Kuten minä pelastan omani.
Sinun lapsillasi ei äitiä ole
Mä taas en toivo lapsilleni tyhmänä pikku orjana muille töitä tekemässä olemista. Jos eivät kykene elättämään itseään omilla lahjoillaan ja taidoillaan menemättä apinoimaan muiden ohjeita (opiskelu), niin paras elämä vapaana on elää suvun rahoilla ja yhteiskunnan tuilla.
ApEi heille suvun rahoja riitä. Toivot että elävät minimituilla kuten elävät nytkin.
Näköalattomina ja kurjina. Vailla koulutusta tai paikkaa maailmassa.
Et voi oikeasti olla tosissasi. Vain rahvas pitää tavoitteena elää sosdutuilla.
Voi kunpa teillä omisi sitä suvun rahaa! Pari asuntoa ei elätä edes sinua. Lapsile siitä ei jää mitään.
Jos olisitte oikeasti rikkaita, voisi sitä vapsuttakin olla. Mutta niissä piireissä ihan jokainen hankkii kunnomlisen koulutuksen. Kukasn ei jää peruskoulun jälkeen makaamaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten omat lapsesi? Ei näytä lupaavalta. Kannustat varmaan heitä jatkamaan elämistä sossutuilla? Ei opiskelua eikä töitä.
Toki annat rahaa, että he saavat tehdä mitä huvittaa! Ja maksat terapiat!
Ei rarvitse sopeutua yhteiskuntaan.
Joskun sitten saavat sen parisataatuhatta äidinperintöä per nokka!
En halua heidän sopeutuvan mihinkään, mikä tuottaa pahaa oloa! Sellainen on täysin selvää. Siitä sitten etenee kykyjensä mukaan. Jos ei etene, niin silloin kannattaa ennemmin päättää elämänsä, kuin siirtyä pahaa oloa tuottavien asioiden pariin. Mutta heidän ei tarvitse, koska kukaan ei tule vaatimaan heitä sellaisiin ryhtymään.
ApSelvä juttu. Peruskoulusta suoraan kortistoon.
Mitä sitten? Oletteko te niin köyhiä, että se olisi pelottavaa? Huuu.... on turvallista syödä paskaa, koska se on sulle ainaski tuttua.....
ApAika harva sitä lapselleen toivoo. Köyhyyttä, näköalaytomuutta, kurjuutta.
Eikä etenkään varakkaat ihmiset toivo. Arvot eivät ole sossutuilla eläminen.
Toivon eniten, että lapseni saavat mieleisen ammatin ja pystyvät kantamaan elämäsyään vastuun.
Kauhea ajatus olisi, että teini jäisi kotiin ilman mitään mahdollisuuksia elämässään. Mahdollisuus ei ole kymmienien vuosien päässä oleva perintö. Eikä myöskään äidin rahalla elely.
Siin omisi todellakin hukkaan heitetty elämä. Tältä äitisi sinut pelasti. Kuten minä pelastan omani.
Sinun lapsillasi ei äitiä ole
Mä taas en toivo lapsilleni tyhmänä pikku orjana muille töitä tekemässä olemista. Jos eivät kykene elättämään itseään omilla lahjoillaan ja taidoillaan menemättä apinoimaan muiden ohjeita (opiskelu), niin paras elämä vapaana on elää suvun rahoilla ja yhteiskunnan tuilla.
ApEi heille suvun rahoja riitä. Toivot että elävät minimituilla kuten elävät nytkin.
Näköalattomina ja kurjina. Vailla koulutusta tai paikkaa maailmassa.
Et voi oikeasti olla tosissasi. Vain rahvas pitää tavoitteena elää sosdutuilla.
Ei lapsia tarvitse kannustaa sellaiseen, mistä he eivät pidä, että he saisivat hyvän elämän. En aio koskaan vaatia heiltä osanottamista sellaiseen, mistä he eivät pidä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan voi pakottaa hankkimaan lapsia. Se on ihan oma valinta.
Se on oma valinta, mutta se oli huipentumana sille, miten minua oli koko elämäni ajan pakotettu sopeutumaan minulle pahaa oloa tuottaviin asioihin.
ApEi, vaan se oli sinun oma valintasi ja halusi tehdä.
Ei ollut, vaan minut oli pakotettu haluamaan asioita, joista tulee paha olo, ei hyvä olo, etkö käsitä? Se ei siis saanut ohjailla minua, että mikä antaa hyvää fiilistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten omat lapsesi? Ei näytä lupaavalta. Kannustat varmaan heitä jatkamaan elämistä sossutuilla? Ei opiskelua eikä töitä.
Toki annat rahaa, että he saavat tehdä mitä huvittaa! Ja maksat terapiat!
Ei rarvitse sopeutua yhteiskuntaan.
Joskun sitten saavat sen parisataatuhatta äidinperintöä per nokka!
En halua heidän sopeutuvan mihinkään, mikä tuottaa pahaa oloa! Sellainen on täysin selvää. Siitä sitten etenee kykyjensä mukaan. Jos ei etene, niin silloin kannattaa ennemmin päättää elämänsä, kuin siirtyä pahaa oloa tuottavien asioiden pariin. Mutta heidän ei tarvitse, koska kukaan ei tule vaatimaan heitä sellaisiin ryhtymään.
ApSelvä juttu. Peruskoulusta suoraan kortistoon.
Mitä sitten? Oletteko te niin köyhiä, että se olisi pelottavaa? Huuu.... on turvallista syödä paskaa, koska se on sulle ainaski tuttua.....
ApAika harva sitä lapselleen toivoo. Köyhyyttä, näköalaytomuutta, kurjuutta.
Eikä etenkään varakkaat ihmiset toivo. Arvot eivät ole sossutuilla eläminen.
Toivon eniten, että lapseni saavat mieleisen ammatin ja pystyvät kantamaan elämäsyään vastuun.
Kauhea ajatus olisi, että teini jäisi kotiin ilman mitään mahdollisuuksia elämässään. Mahdollisuus ei ole kymmienien vuosien päässä oleva perintö. Eikä myöskään äidin rahalla elely.
Siin omisi todellakin hukkaan heitetty elämä. Tältä äitisi sinut pelasti. Kuten minä pelastan omani.
Sinun lapsillasi ei äitiä ole
Mä taas en toivo lapsilleni tyhmänä pikku orjana muille töitä tekemässä olemista. Jos eivät kykene elättämään itseään omilla lahjoillaan ja taidoillaan menemättä apinoimaan muiden ohjeita (opiskelu), niin paras elämä vapaana on elää suvun rahoilla ja yhteiskunnan tuilla.
ApEi heille suvun rahoja riitä. Toivot että elävät minimituilla kuten elävät nytkin.
Näköalattomina ja kurjina. Vailla koulutusta tai paikkaa maailmassa.
Et voi oikeasti olla tosissasi. Vain rahvas pitää tavoitteena elää sosdutuilla.
Voi kunpa teillä omisi sitä suvun rahaa! Pari asuntoa ei elätä edes sinua. Lapsile siitä ei jää mitään.
Jos olisitte oikeasti rikkaita, voisi sitä vapsuttakin olla. Mutta niissä piireissä ihan jokainen hankkii kunnomlisen koulutuksen. Kukasn ei jää peruskoulun jälkeen makaamaan kotiin.
Pari asuntoa?! Mulla on kohta MONTA asuntoa ja iso osakesalkku, joka tuottaa paremmin, kuin YKSIKÄÄN noista asunnoista!
Ap
Ei voi tehdä, jos on lapsia. Esim. unohtaa heitä. Voisin itse täysin unohtaa heidät.
Ap