Pyörällä tarhaan ja töihin, yli 10km aamuin illoin. Onko kohtalotovereita?
Onko kohtalotovereita? Asumme pienellä paikkakunnalla jossa ei ole paikallisliikennettä, ja perheemme ainut auto on vuorotöitä tekevän kumppanin käytössä. Hän tottakai joka kolmas viikko voisi hoitaa vähintään toiseen suuntaan matkat, mutta todellisuudessa hoitaisin 75% kuljetuksista polkupyörällä.
Pyöräily vaikuttaa ihan ok ratkaisulta näin etukäteen, mutta käykö liian rankaksi tälläiselle sohvaperunalle. Matkaa ~12 km aamuin illoin.
Kommentit (73)
Oli arkea muutaman vuoden ajan. Nyt lapsi koulussa, joten pyörämatka lyhyempi. Siitä tulee ihan arkinen rutiini ja sen jälkeen ey ole enää sohvaperuna.
Ai kamala, hanki oma auto, joo saa halvalla ja elämä helpottuu.
Vierailija kirjoitti:
Oli arkea muutaman vuoden ajan. Nyt lapsi koulussa, joten pyörämatka lyhyempi. Siitä tulee ihan arkinen rutiini ja sen jälkeen ey ole enää sohvaperuna.
Sitä toivonkin että tulisi rutiini, säästyisi toisen auton verran rahaa ja kunto kohenisi edes vähän.
Tiedän jaksavani ajaa matkan, mutta päivittäisyys jännittää.
Ja tuohon lasten hankinnan miettimiseen, yllätyksiä tulisi lapsettomanakin.
Terveyden kannalta hyvä ratkaisu. Älä ajattele sitä työmatkana vaan liikuntana.
Kuinka jännää että aina MIES tarvii sen auton. Muistan lapsuudessani että isä ajoi autolla 6 km työmatkan, päivätyö, ja aina neljän jälkeen heittäyty sohvalle lepäämään. Äiti ajoi pyörällä, hoitoalan vuorotyö, 10km matka, paljon mäkiä, kauppakassit pyörän sarvissa ja välillä haki lasta tarhasta. Iltavuoronkin jälkeen pyörällä kotiin.
Mutta kun MIES tarvii auton kun hän on niin paljon tärkeämpi!
Vierailija kirjoitti:
Eli sä et ole vielä pyöräillyt metriäkään, mutta uhriudut jo etukäteen?
Jännittää vain kovasti, siksi ehkä kuulostaa uhriutumiselta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka jännää että aina MIES tarvii sen auton. Muistan lapsuudessani että isä ajoi autolla 6 km työmatkan, päivätyö, ja aina neljän jälkeen heittäyty sohvalle lepäämään. Äiti ajoi pyörällä, hoitoalan vuorotyö, 10km matka, paljon mäkiä, kauppakassit pyörän sarvissa ja välillä haki lasta tarhasta. Iltavuoronkin jälkeen pyörällä kotiin.
Mutta kun MIES tarvii auton kun hän on niin paljon tärkeämpi!
Kyllä meidän tilanteessa on enemmän kyse siitä että toisella on siisti Sisä- ja istumatyö 8-16 ja toinen tekee fyysistä vuorotyötä. Tottakai silloin kevyempää työtä tekevä fillaroi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka jännää että aina MIES tarvii sen auton. Muistan lapsuudessani että isä ajoi autolla 6 km työmatkan, päivätyö, ja aina neljän jälkeen heittäyty sohvalle lepäämään. Äiti ajoi pyörällä, hoitoalan vuorotyö, 10km matka, paljon mäkiä, kauppakassit pyörän sarvissa ja välillä haki lasta tarhasta. Iltavuoronkin jälkeen pyörällä kotiin.
Mutta kun MIES tarvii auton kun hän on niin paljon tärkeämpi!
Kuinka jännää, että sä naisena uhriuduit jo, että ap:n puoliso on MIES, vaikka ap ei puolisonsa sukupuolta edes kertonut.
Hyvällä ilmalla toki onnistuu, mutta miten onnistuu vaikka -25 asteen pakkasessa, hyytävässä viimassa ja jäisellä tiellä?
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä ilmalla toki onnistuu, mutta miten onnistuu vaikka -25 asteen pakkasessa, hyytävässä viimassa ja jäisellä tiellä?
Sekin! Varmana menee yhden auton verran rahaa ulkoiluvaatteisiin ja lisävarusteisiin! Haha! No vaikka menisi satasia yhteensä ei kissansilmistä ja kypäristä tartte maksaa autoveroa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä ilmalla toki onnistuu, mutta miten onnistuu vaikka -25 asteen pakkasessa, hyytävässä viimassa ja jäisellä tiellä?
Ihan pukeutumisesta kiinni. Nastarenkaat voi tulla talvella tarpeeseen.
No sohvaperunasta siirtyminen siihen että ajaa pyörällä yli 100 km viikossa kesät talvet saattaa kunnostasi riippuen johtaa ylikuntoon ja uupumiseen. Kannattaa aloittaa vähän helpommalla.
Onko tarha matkan varrella vai tuleeko siitä vielä lisäkilometrejä? Saisiko mies joustoa työvuoroihin?
Huh, vielä on talvea jäljellä. Osta muutaman tonnin auto, miksi vaikeuttaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä ilmalla toki onnistuu, mutta miten onnistuu vaikka -25 asteen pakkasessa, hyytävässä viimassa ja jäisellä tiellä?
Ihan pukeutumisesta kiinni. Nastarenkaat voi tulla talvella tarpeeseen.
Vaikka olisi miten hyvä vaatetus, kyllä se 10 km vastatuulessa aika hirveää on kun jäiset rakeet lentää silmiin. Onko tiet aina edes aurattu?
Onko työpaikalla suihku? Itse olen hiestä märkä jos ajan 12 km.
Lapselle saattaa tulla kylmä kun istuu paikallaan, myös sateella vilustuu, kestää se 10 kilometriä nyt jonkin aikaa polkea.
Ei ole kiva mennä päiväkotiin likomärkänä tai ihan jääkapulana.
Ostaisin halvan, kuitenkin katsastetun auton, ainakin talven ja syksyn ajaksi. Ei ole helppo jobi itsellekään joka päivä se matka polkea.
Työmatkani on ollut pisimmillään vain 6 km ja kyllä se meni pyörällä ja oli mukavaa liikuntaa. Minulla ei ole autoa eikä ajokorttia. Jos pitäisi kuljettaa lasta päivittäin 2x10 km, ajaisin kyllä kortin. Kesällä kauniilla ilmalla 20 km lenkki on ihan mukava, mutta kyllä minulla loppuisi jaksaminen joka ikisenä arkipäivänä näillä räntä- ja vesikeleillä ja metrin hangessa auraamattomilla teillä lapsi + kaikki tavarat kyydissä. Teen lisäksi fyysisesti aika raskasta työtä. Entä lapsen lääkärikäynnit, sairastumiset yms. menot keskellä päivää?
Ehdotukseni on, että ostatte toisen auton. Sohvaperunalle 20 km päivässä yhtäkkiä on aika paljon. Aloita kunnon kohotus lyhyemmistä lenkeistä. Ja voihan nuo työ-/tarhamatkat mennä pyörällä silloin tällöin, jolloin tulee säästöä.
Kuinka pitkä matka tarhaan on? Lapsen kannalta jos matka on pitkä niin ei kovin houkuttele kylmässä ja viimassa istua pyörän istuimessa.
Ap lisää, lapsi kulkee pyörän istuimessa, ei siis lisähuolta pienestä pyöräilijästä.