Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minusta ärtyneisyydessä ei ole mitään vikaa. Vika on kaikissa muissa, kuin siinä ärtyneessä ihmisessä, asia on niin päin
22.02.2020 |
Ärtynyt on isein paljon fiksumpi, kuin kanssaeläjänsä, joilla ei ole mitään hätää. Jos nämä olisivat yhtään älykkäämpiä, tajuaisivat itsekin, että asiat ovat huonosti. Jos asiat ovat huonosti, niin vttuako siinä hymyilemään, mun mielestäni. Minä ainakin olin äitiäni kohtaan ihan niin ärstynyt kuin olin, koska hän on idiootti.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo joo, tiedetään jo. Odottele sinä sitä perintöä siellä kieli pitkällä, me ollaan sillä välin ärsyyntyneitä sinuun, eli siis oikeassa ja sinä olet väärässä.
Oletko ärtynyt minuun siksi, ettet itse saa perintöä?
No tietysti!
No voi sentään :( Ymmärrän.
ApMutta ei minussa ole mitään vikaa, sinussa on.
Silti tiedät, että oon rikkaampi ;)
ApOdotetaan nyt ensin perinnönjako.
Senkin jälkeen olet melko pienituloinen, omaisuus alle keskitason. Päivittäinen elämä täynnä kituutusta niin sinulla kuin lapsillasi.
Ei tule olemaan perinnönjakoa, tiesitkö? Kun on ainoa lapsi, saa KAIKEN. Ositus tulee olemaan kuitenkin. Siinäkin näyttäisi siltä, että läski ei saa mitään. Yksi yhteisomistuksessa oleva asunto pitää myydä, siitä sais osituksessa läski puolikkaan, eli sen, minkä omistaa jo.
ApOdota vaan lopputulosta. Tämä ei ole sinun vallassasi ja kuluu vuosia ennen lopputulosta.
Kirjoitat ihan kuin perinnönjako olisi sinun vallassasi ja olisit ollut paikalla, ja mä olisin joku paikalla ei-ollut inttäjä. Säälittävää.
ApSehän on nyt ärtymyksesi syy. Et saa perintöä käyttöösi etkä tiedä milloin saat.
Siksi pilkulapsen tapaan siirrät ärtymyksesi äitiin. Muut osaavat aikuisena hoitaa ärtymyksensä toisin. Pikkulapsella ei ole keinoja, siksi äiti saa kiukuttelut .
Ongelma onkin se, kun kiukuttelut saava äiti vastaa noin, kuin ekalla sivulla minulle vastattiin. Eli vihaa omaa lastaan.
ApSe on mielikuvitustasi. Ei todellinen vastaus tämän hetken kiukkuusi.
Tämä on ongelmasi ydin.
Et osaa erottaa omia tunteitasi.
Ei, vaan sinä et ymmärrä, mitä tuollainen kohtelu on tehnyt lapselle. En siihen saa apua edes, koska ihmiset ovat idiootteja. Tai siis aika monet ovat. Eli lapsellisia.
ApSinun pitää oppia erottamaan omat tunteesi ja kuvitelmasi. Se, että omaisuudenjako siirtyy ja 70-luvun äitikuvitemasi eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa.
Olet nyt vihainen siitä omaisuusasiasta.
Äitisi ei ole siihen syyllinen. Älä laita omia ongelmiasi äitisi syyksi.
En laitakaan! Korkeintaan olen hänelle vihainen siitä, että hän ei suhtaudu tukien ja rauhoitellen ja lohduttaen siihen, että perintöasiassa kiusataan minua! Siihen hän on syypää, tietenkin, ääliö, ei perintöasioihin.
Ap
Tai siis ongelma on siinä, että jos hän ei osaa auttaa ja minä olen siitä hänelle vihainen (koska en saa sitten mistään apua enkä tukea), niin hän suuttuu silloin minulle, vaikka itsessään on vikaa ja syytä, kun ei osaa auttaa. Koska hänen asenteensa on tämä: mutta minussa ei ole vikaa. Sinussa on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.ekonomit.fi/kirjoitukset/-/asset_publisher/BkI3SXTU5i6u/con…-
Tuolla on Suomen miljonäärien lukumääränä noin 48 000 henkilöä, vuodelta 2017. Siinä ei määritelty miljonäärille kriteereitä, mutta mikäli määritelmä on velattoman varallisuuden osuus, niin sit mäkin piakkoin oon. Se nostaa minut Suomessa 0,8% varakkaimman porukkaan.
ApOlet pikluvarakas parin vuoden päästä. Et lähelläkään sitä ettei tarvitsisi käydä töissä.
Elät köyhänä ja lapsesi alle köyhyysrajan.
Lisäksi olet yhtä onneton kuin nytkin.
Voi voi, kuinka sä nyt yrität! Ai että reilusti yli miljoonan varallisuudella tarttis pakosti käydä töissä! LOL! Ei mun ainakaan tule tarvitsemaan, vaan voin valita. Varmaan ensin jossain vaiheessa vähennän työntekoa, en ole ajatellut lopettaa vielä aikoihin. Viimeistään ajattelin tehdä 2 päivää viikossa, se antaa kivan perusmuonan talouteen edelleen, lopuilla voi sitten nauttia elämästä enemmän :) Ja kun läski kuolee, saan vielä hänen hallinnastaan (omistan siis ne jo) kaksi omaisuuserää, ehkä kolme, eli eri kiinteistöjä kyseessä. Joten omaisuuden saanti ei lopu vielä tähän.
ApMuista sitten alkaa maksaa elatusmaksut!
Ja vuosien jankkauksestasi opittuna, sinun pitäisi oikeastaan siirtää perintö yhden sukupolven yli. Säästyy perintoverot. Esim molemmille lapsille suoraan yksi asunto. Helpottaisi heidän nuoruuttasn. Sinäkin sait yhden adunnon nuorena! Ja nyt olet jo viiskymppinen, et enää tarvitse mitään.
Ai, että jos mä sain yhden asunnon nuorena, niin ois reilua, että lapseni saisivat nekjä? Ehei. Jos olisin saanut isoäitini perinnön suoraan itselleni, nyt voisin harkita siirtäväni isäni perinnön suoran lapsille. Nyt sitä ei voi pilkkoa. Jos siirtäisin isäni perinnön suoraan lapsilleni, leski asuisikin heidän omistamassaan puolikkaassa, tsihih!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo joo, tiedetään jo. Odottele sinä sitä perintöä siellä kieli pitkällä, me ollaan sillä välin ärsyyntyneitä sinuun, eli siis oikeassa ja sinä olet väärässä.
Oletko ärtynyt minuun siksi, ettet itse saa perintöä?
No tietysti!
No voi sentään :( Ymmärrän.
ApMutta ei minussa ole mitään vikaa, sinussa on.
Silti tiedät, että oon rikkaampi ;)
ApOdotetaan nyt ensin perinnönjako.
Senkin jälkeen olet melko pienituloinen, omaisuus alle keskitason. Päivittäinen elämä täynnä kituutusta niin sinulla kuin lapsillasi.
Ei tule olemaan perinnönjakoa, tiesitkö? Kun on ainoa lapsi, saa KAIKEN. Ositus tulee olemaan kuitenkin. Siinäkin näyttäisi siltä, että läski ei saa mitään. Yksi yhteisomistuksessa oleva asunto pitää myydä, siitä sais osituksessa läski puolikkaan, eli sen, minkä omistaa jo.
ApOdota vaan lopputulosta. Tämä ei ole sinun vallassasi ja kuluu vuosia ennen lopputulosta.
Kirjoitat ihan kuin perinnönjako olisi sinun vallassasi ja olisit ollut paikalla, ja mä olisin joku paikalla ei-ollut inttäjä. Säälittävää.
ApSehän on nyt ärtymyksesi syy. Et saa perintöä käyttöösi etkä tiedä milloin saat.
Siksi pilkulapsen tapaan siirrät ärtymyksesi äitiin. Muut osaavat aikuisena hoitaa ärtymyksensä toisin. Pikkulapsella ei ole keinoja, siksi äiti saa kiukuttelut .
Ongelma onkin se, kun kiukuttelut saava äiti vastaa noin, kuin ekalla sivulla minulle vastattiin. Eli vihaa omaa lastaan.
ApSe on mielikuvitustasi. Ei todellinen vastaus tämän hetken kiukkuusi.
Tämä on ongelmasi ydin.
Et osaa erottaa omia tunteitasi.
Ei, vaan sinä et ymmärrä, mitä tuollainen kohtelu on tehnyt lapselle. En siihen saa apua edes, koska ihmiset ovat idiootteja. Tai siis aika monet ovat. Eli lapsellisia.
ApSinun pitää oppia erottamaan omat tunteesi ja kuvitelmasi. Se, että omaisuudenjako siirtyy ja 70-luvun äitikuvitemasi eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa.
Olet nyt vihainen siitä omaisuusasiasta.
Äitisi ei ole siihen syyllinen. Älä laita omia ongelmiasi äitisi syyksi.
En laitakaan! Korkeintaan olen hänelle vihainen siitä, että hän ei suhtaudu tukien ja rauhoitellen ja lohduttaen siihen, että perintöasiassa kiusataan minua! Siihen hän on syypää, tietenkin, ääliö, ei perintöasioihin.
ApTai siis ongelma on siinä, että jos hän ei osaa auttaa ja minä olen siitä hänelle vihainen (koska en saa sitten mistään apua enkä tukea), niin hän suuttuu silloin minulle, vaikka itsessään on vikaa ja syytä, kun ei osaa auttaa. Koska hänen asenteensa on tämä: mutta minussa ei ole vikaa. Sinussa on.
Ap
Sinulla ei ole elämässä muita kuin äiti. Yleensä meillä viiskymppisillä ei tule äiti mieleen joka murheessa.
Lisäksi yleensä pitäydytään tosiasioissa. Eli siinä mitä kukakin sanoi ja mitä todella tapahtui juuri tässä tilanteessa.
Ei kuvitelmissa mitä xx olisi mahdollisesti sanonut tai tehnyt tänään.
Kyse on siitä ettet pysy ottamaan vadtuuta omista tunteistasi. Tapahtuupa mitä tahansa, laitat kädet silmille ja huudat ääääääiiiitiiii. Kuin uhmaikäinen, joka menee maahan kiljumaan ja raivoamaan väsymystään. Tämä on ongelmiesi ydin.
Täällähän pidettiin niin törkeänä ajatusta siitä, että ottaisin isoäitini perinnön antamatta sitä isälleni. Oliko älykästä ajatella niin, oliko?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.ekonomit.fi/kirjoitukset/-/asset_publisher/BkI3SXTU5i6u/con…-
Tuolla on Suomen miljonäärien lukumääränä noin 48 000 henkilöä, vuodelta 2017. Siinä ei määritelty miljonäärille kriteereitä, mutta mikäli määritelmä on velattoman varallisuuden osuus, niin sit mäkin piakkoin oon. Se nostaa minut Suomessa 0,8% varakkaimman porukkaan.
ApOlet pikluvarakas parin vuoden päästä. Et lähelläkään sitä ettei tarvitsisi käydä töissä.
Elät köyhänä ja lapsesi alle köyhyysrajan.
Lisäksi olet yhtä onneton kuin nytkin.
Voi voi, kuinka sä nyt yrität! Ai että reilusti yli miljoonan varallisuudella tarttis pakosti käydä töissä! LOL! Ei mun ainakaan tule tarvitsemaan, vaan voin valita. Varmaan ensin jossain vaiheessa vähennän työntekoa, en ole ajatellut lopettaa vielä aikoihin. Viimeistään ajattelin tehdä 2 päivää viikossa, se antaa kivan perusmuonan talouteen edelleen, lopuilla voi sitten nauttia elämästä enemmän :) Ja kun läski kuolee, saan vielä hänen hallinnastaan (omistan siis ne jo) kaksi omaisuuserää, ehkä kolme, eli eri kiinteistöjä kyseessä. Joten omaisuuden saanti ei lopu vielä tähän.
ApMuista sitten alkaa maksaa elatusmaksut!
Ja vuosien jankkauksestasi opittuna, sinun pitäisi oikeastaan siirtää perintö yhden sukupolven yli. Säästyy perintoverot. Esim molemmille lapsille suoraan yksi asunto. Helpottaisi heidän nuoruuttasn. Sinäkin sait yhden adunnon nuorena! Ja nyt olet jo viiskymppinen, et enää tarvitse mitään.
Ai, että jos mä sain yhden asunnon nuorena, niin ois reilua, että lapseni saisivat nekjä? Ehei. Jos olisin saanut isoäitini perinnön suoraan itselleni, nyt voisin harkita siirtäväni isäni perinnön suoran lapsille. Nyt sitä ei voi pilkkoa. Jos siirtäisin isäni perinnön suoraan lapsilleni, leski asuisikin heidän omistamassaan puolikkaassa, tsihih!
Ap
Siirrä molemmille oma tyhjä.adunto kuten itsekin sait.
Voi o.istaa sitten sen lesken hallitseman adunnon.
Tämä on oikein!
Samaa veronsäästöä itkit kun et saanut isoäidin perintöä. Nyt säästäisi yhdet perintöverot. Ja sinä olet jo vanha, et tarvitse mitään. Samat perustelut kuin viimeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo joo, tiedetään jo. Odottele sinä sitä perintöä siellä kieli pitkällä, me ollaan sillä välin ärsyyntyneitä sinuun, eli siis oikeassa ja sinä olet väärässä.
Oletko ärtynyt minuun siksi, ettet itse saa perintöä?
No tietysti!
No voi sentään :( Ymmärrän.
ApMutta ei minussa ole mitään vikaa, sinussa on.
Silti tiedät, että oon rikkaampi ;)
ApOdotetaan nyt ensin perinnönjako.
Senkin jälkeen olet melko pienituloinen, omaisuus alle keskitason. Päivittäinen elämä täynnä kituutusta niin sinulla kuin lapsillasi.
Ei tule olemaan perinnönjakoa, tiesitkö? Kun on ainoa lapsi, saa KAIKEN. Ositus tulee olemaan kuitenkin. Siinäkin näyttäisi siltä, että läski ei saa mitään. Yksi yhteisomistuksessa oleva asunto pitää myydä, siitä sais osituksessa läski puolikkaan, eli sen, minkä omistaa jo.
ApOdota vaan lopputulosta. Tämä ei ole sinun vallassasi ja kuluu vuosia ennen lopputulosta.
Kirjoitat ihan kuin perinnönjako olisi sinun vallassasi ja olisit ollut paikalla, ja mä olisin joku paikalla ei-ollut inttäjä. Säälittävää.
ApSehän on nyt ärtymyksesi syy. Et saa perintöä käyttöösi etkä tiedä milloin saat.
Siksi pilkulapsen tapaan siirrät ärtymyksesi äitiin. Muut osaavat aikuisena hoitaa ärtymyksensä toisin. Pikkulapsella ei ole keinoja, siksi äiti saa kiukuttelut .
Ongelma onkin se, kun kiukuttelut saava äiti vastaa noin, kuin ekalla sivulla minulle vastattiin. Eli vihaa omaa lastaan.
ApSe on mielikuvitustasi. Ei todellinen vastaus tämän hetken kiukkuusi.
Tämä on ongelmasi ydin.
Et osaa erottaa omia tunteitasi.
Ei, vaan sinä et ymmärrä, mitä tuollainen kohtelu on tehnyt lapselle. En siihen saa apua edes, koska ihmiset ovat idiootteja. Tai siis aika monet ovat. Eli lapsellisia.
ApSinun pitää oppia erottamaan omat tunteesi ja kuvitelmasi. Se, että omaisuudenjako siirtyy ja 70-luvun äitikuvitemasi eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa.
Olet nyt vihainen siitä omaisuusasiasta.
Äitisi ei ole siihen syyllinen. Älä laita omia ongelmiasi äitisi syyksi.
En laitakaan! Korkeintaan olen hänelle vihainen siitä, että hän ei suhtaudu tukien ja rauhoitellen ja lohduttaen siihen, että perintöasiassa kiusataan minua! Siihen hän on syypää, tietenkin, ääliö, ei perintöasioihin.
ApTai siis ongelma on siinä, että jos hän ei osaa auttaa ja minä olen siitä hänelle vihainen (koska en saa sitten mistään apua enkä tukea), niin hän suuttuu silloin minulle, vaikka itsessään on vikaa ja syytä, kun ei osaa auttaa. Koska hänen asenteensa on tämä: mutta minussa ei ole vikaa. Sinussa on.
ApSinulla ei ole elämässä muita kuin äiti. Yleensä meillä viiskymppisillä ei tule äiti mieleen joka murheessa.
Lisäksi yleensä pitäydytään tosiasioissa. Eli siinä mitä kukakin sanoi ja mitä todella tapahtui juuri tässä tilanteessa.
Ei kuvitelmissa mitä xx olisi mahdollisesti sanonut tai tehnyt tänään.
Kyse on siitä ettet pysy ottamaan vadtuuta omista tunteistasi. Tapahtuupa mitä tahansa, laitat kädet silmille ja huudat ääääääiiiitiiii. Kuin uhmaikäinen, joka menee maahan kiljumaan ja raivoamaan väsymystään. Tämä on ongelmiesi ydin.
Onhan mulla elämässä muutakin kuin äiti, mitä ihmettä sekoilet? Et tajua vain, että on äitini syytä, että hän pakotti minut tekemään, kuten hän halusi. En voinut tehdä sitä vastaan, mitä hän sanoi, koska olen herkkä ja sydämellinen ihminen. Hän on syypää siihen, että jouduin pakotettuna seuraamaan hänen halujaan, enkä omiani. Hän ei jättänyt minulle tilaa olla oma itseni hyväksymällä asioitani. Hän teki äitinä ison virheen. Ja hän teki ihmisenä vääin. Hänen olisi ÄITINÄ pitänyt NÄHDÄ, että hänen itsekkyytensä kahlitsee minua ja sanoa, että arvostaa minua ja minun valintojani ja tukee minua, teinpä mitä tahansa ja että välittää minusta. Eipä se paska sanonut. Siksi kärsin hänen takiaan, se kärsimiseni on hänen vastuullaan ja hänen syytään.
Ap
Minä siirtäisin molemmille lapsille yhden asunnon.
Ihan vain koska toivon heille hyvää. Tienaan hyvin ja omistan jo kolme aduntoa ihan omilla tuloilla ostettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.ekonomit.fi/kirjoitukset/-/asset_publisher/BkI3SXTU5i6u/con…-
Tuolla on Suomen miljonäärien lukumääränä noin 48 000 henkilöä, vuodelta 2017. Siinä ei määritelty miljonäärille kriteereitä, mutta mikäli määritelmä on velattoman varallisuuden osuus, niin sit mäkin piakkoin oon. Se nostaa minut Suomessa 0,8% varakkaimman porukkaan.
ApOlet pikluvarakas parin vuoden päästä. Et lähelläkään sitä ettei tarvitsisi käydä töissä.
Elät köyhänä ja lapsesi alle köyhyysrajan.
Lisäksi olet yhtä onneton kuin nytkin.
Voi voi, kuinka sä nyt yrität! Ai että reilusti yli miljoonan varallisuudella tarttis pakosti käydä töissä! LOL! Ei mun ainakaan tule tarvitsemaan, vaan voin valita. Varmaan ensin jossain vaiheessa vähennän työntekoa, en ole ajatellut lopettaa vielä aikoihin. Viimeistään ajattelin tehdä 2 päivää viikossa, se antaa kivan perusmuonan talouteen edelleen, lopuilla voi sitten nauttia elämästä enemmän :) Ja kun läski kuolee, saan vielä hänen hallinnastaan (omistan siis ne jo) kaksi omaisuuserää, ehkä kolme, eli eri kiinteistöjä kyseessä. Joten omaisuuden saanti ei lopu vielä tähän.
ApMuista sitten alkaa maksaa elatusmaksut!
Ja vuosien jankkauksestasi opittuna, sinun pitäisi oikeastaan siirtää perintö yhden sukupolven yli. Säästyy perintoverot. Esim molemmille lapsille suoraan yksi asunto. Helpottaisi heidän nuoruuttasn. Sinäkin sait yhden adunnon nuorena! Ja nyt olet jo viiskymppinen, et enää tarvitse mitään.
Ai, että jos mä sain yhden asunnon nuorena, niin ois reilua, että lapseni saisivat nekjä? Ehei. Jos olisin saanut isoäitini perinnön suoraan itselleni, nyt voisin harkita siirtäväni isäni perinnön suoran lapsille. Nyt sitä ei voi pilkkoa. Jos siirtäisin isäni perinnön suoraan lapsilleni, leski asuisikin heidän omistamassaan puolikkaassa, tsihih!
ApSiirrä molemmille oma tyhjä.adunto kuten itsekin sait.
Voi o.istaa sitten sen lesken hallitseman adunnon.
Tämä on oikein!
Samaa veronsäästöä itkit kun et saanut isoäidin perintöä. Nyt säästäisi yhdet perintöverot. Ja sinä olet jo vanha, et tarvitse mitään. Samat perustelut kuin viimeksi!
Se on hieman eri asia säästää ne perintöverot hei 4 vuoden sisällä, kuin 25-30 vuoden. Ja en mä siinä säästäisi yksiään veroja, lapsenihan ne säästäisivät, idari.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä siirtäisin molemmille lapsille yhden asunnon.
Ihan vain koska toivon heille hyvää. Tienaan hyvin ja omistan jo kolme aduntoa ihan omilla tuloilla ostettuna.
Kolme velkaista asuntoa, jotka ovatkin remonttikunnossa (siis taloyhtiö) kun saat velat niistä veks :D Ja joita saat remontoida vähintään kymmenen vuoden välein, vaikka pankki ne vielä omistaa :D Ja toivottavasti ovat Helsinki Tampere tai Turku -nimisissä kaupungeissa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä siirtäisin molemmille lapsille yhden asunnon.
Ihan vain koska toivon heille hyvää. Tienaan hyvin ja omistan jo kolme aduntoa ihan omilla tuloilla ostettuna.
Olisitpa tukenut silloin neljä vuotta sitten minun ajatustani täällä, että olisi IHAN OIKEIN antaa isoäitini perintö suoraan minulle! Niin nyt ois muuten itseasiassa todella helppoa antaa lapsille isäni perintö, mutta siellä on kyllä sen verran iso osakesalkku, että sitä en ois halunnut antaa :( Asunto ja lesken hallitseman asunnon puolikas ois joutaneetkin.
Ap
Ja se, etten saanut isoäitini perintöä, on lesken vika. Syytän häntä asiasta hänen elämänsä loppuun saakka. Ja veroista, jotka nyt maksan isäni omaisuudesta. Isäni olisi vihan ut tätä! Leski aikaansai sen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten perinnöstä saisi annettua asunnot, ja muilutettua osakesalkun itselleen? Hmm... siis ihan teoreettisena kysymyksenä. En olisi halunnut lapsille osakkeita siksikään, että minusta ei ole edes ihan ok, että lapset perivät osakkeita. Niitä on täysi-ikäisenä sitten niin hirveän helppo realisoida pieni pala kerrallaan. Asunnot ovat parempia, tai mamin apu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä siirtäisin molemmille lapsille yhden asunnon.
Ihan vain koska toivon heille hyvää. Tienaan hyvin ja omistan jo kolme aduntoa ihan omilla tuloilla ostettuna.
Niihin asuntoihin tulee helposti 30 000 euron velka per asunto, kunhan taloyhtiö tulee tiettyyn ikään. Siis jos ovat yksiöitä. Isompiin tulee jopa 60-70 000 velkaa taloyhtiöstä sitten aikanaan. Että onnea! No, voihan ne tietenkin aina myydä ennen remonttisumaa ja ostaa uudemmista yhtiöistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ei vissiin siksi tue minua kun jotain ikävää tapahtuu, koska on kateellinen as fuçk. Tai ei osaa ehkä köyhänä samaistua fiilikseen, kun rikkaalle tulee pikku takapakki. Että kyllä sekin voi ahdistaa ja harmittaa tosi paljon. Köyhille pitää olla isompia ongelmia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Voi voi kun muillakin on vaikeita äiti suhteita. Oma äitini huusi meille kaikille lapsille ja joskus tuli koulu kirjasta päähän. Lähdin kotoa kun täytin 18. Välit äitiin on etäiset. Vieläkin se yrittää meille lapsille raivota mutta emme kuuntele. Aikuiset ei kommunikoi raivoamalla keskenään. Jos on asiaa se hoidetaan asiallisesti. Sinä olet ilmeisesti laskeutunut samalle tasolle kuin äitisi. Kaksi sekopäätä siis kyseessä.
Niin siis tavallaan oon laskeutunut, mutta syy ei ole se, että olisin sekopää, vaan se, että olen empaattinen ja sydämellinen ihminen. En valinnut kylmettää ja kovettaa itseäni, vaan mä halusin selvittää asiat äitini kanssa. Olla inhimillnen ja tavallaan ymmärtää miksi hän on ilkeä hullu. Mutta siinä kävi niin, että haavoituin vain itse. Mutta sekään ei tehnyt minusta epäempaattista ja kovaa, mikä sä taas oot.
ApEt ole empaattista nähnytkään. Jos kaksi aikuista ei saa välejään selväksi vaikka haluaisi sitten hankitaan ulkopuolista apua. Teidänkohdalla ei taitaisi auttaa edes valtakunnansovittelija.
Olenhan, ja en ole ollut aiku8nen ns. tutustuttuani äitiini, joten millään muotoa ei ole kyse kahden aikuisen välisistä suhteista hänen kanssaan. Minusta on aika empaattista, ettei hylkää äitiään, vaan haluaa saada selville, miksi tämä on ilkeä. En tosin saanut, mutta enhän sitä voinut tietää.
ApSe että käyt raivoamassa äidillesi ei ole empaattista. Syy ilkeyteen olisi voinut selvitä ammattilaisen avustuksella paremmin kuin kiukkuamalla.
Syy ilkeyteen ei selvinnyt ammattilaisen avulla! Eihän se paska ammattilainen edes tajunnut, että äitini oikeastaan oli ilkeä!
Koska eitajunnut, että äitini on narsisti. Jos auttaja ei tajua, että uhri on narsistin uhri, koko auttamiskuvio vääristyy täysin. Uhria vastuutetaan asioista, joihin narsistin kanssa ei ole voinut vaikuttaa.
Ap
Sitten vaihdetaan Ammattilaista. Jos useankin ammatilaisen jälkeen on lopputulos se että äidissäsi ei ole ongelmaa on syytä katsoa peiliin.
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Voi voi kun muillakin on vaikeita äiti suhteita. Oma äitini huusi meille kaikille lapsille ja joskus tuli koulu kirjasta päähän. Lähdin kotoa kun täytin 18. Välit äitiin on etäiset. Vieläkin se yrittää meille lapsille raivota mutta emme kuuntele. Aikuiset ei kommunikoi raivoamalla keskenään. Jos on asiaa se hoidetaan asiallisesti. Sinä olet ilmeisesti laskeutunut samalle tasolle kuin äitisi. Kaksi sekopäätä siis kyseessä.
Niin siis tavallaan oon laskeutunut, mutta syy ei ole se, että olisin sekopää, vaan se, että olen empaattinen ja sydämellinen ihminen. En valinnut kylmettää ja kovettaa itseäni, vaan mä halusin selvittää asiat äitini kanssa. Olla inhimillnen ja tavallaan ymmärtää miksi hän on ilkeä hullu. Mutta siinä kävi niin, että haavoituin vain itse. Mutta sekään ei tehnyt minusta epäempaattista ja kovaa, mikä sä taas oot.
ApEt ole empaattista nähnytkään. Jos kaksi aikuista ei saa välejään selväksi vaikka haluaisi sitten hankitaan ulkopuolista apua. Teidänkohdalla ei taitaisi auttaa edes valtakunnansovittelija.
Olenhan, ja en ole ollut aiku8nen ns. tutustuttuani äitiini, joten millään muotoa ei ole kyse kahden aikuisen välisistä suhteista hänen kanssaan. Minusta on aika empaattista, ettei hylkää äitiään, vaan haluaa saada selville, miksi tämä on ilkeä. En tosin saanut, mutta enhän sitä voinut tietää.
ApSe että käyt raivoamassa äidillesi ei ole empaattista. Syy ilkeyteen olisi voinut selvitä ammattilaisen avustuksella paremmin kuin kiukkuamalla.
Syy ilkeyteen ei selvinnyt ammattilaisen avulla! Eihän se paska ammattilainen edes tajunnut, että äitini oikeastaan oli ilkeä!
Koska eitajunnut, että äitini on narsisti. Jos auttaja ei tajua, että uhri on narsistin uhri, koko auttamiskuvio vääristyy täysin. Uhria vastuutetaan asioista, joihin narsistin kanssa ei ole voinut vaikuttaa.
ApSitten vaihdetaan Ammattilaista. Jos useankin ammatilaisen jälkeen on lopputulos se että äidissäsi ei ole ongelmaa on syytä katsoa peiliin.
Ööö miksi vaihtaisin ammattilaista, jos hän ei näe että äitini on edes ilkeä? Minähän menin terapiaan hakemaan apua ja paranemaan, en syyttämään äitiäni. Minusta hän kyllä oli ilkeä, mutta jos toinen ei näe sitä, miksi ajattelisin, että syy on siis äitini ilkeys ja vaihtaisin terapeuttia? Enhän minä se terapeutti ollut, vaan asiakas hakemassa apua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varjossa kirjoitti:
Voi voi kun muillakin on vaikeita äiti suhteita. Oma äitini huusi meille kaikille lapsille ja joskus tuli koulu kirjasta päähän. Lähdin kotoa kun täytin 18. Välit äitiin on etäiset. Vieläkin se yrittää meille lapsille raivota mutta emme kuuntele. Aikuiset ei kommunikoi raivoamalla keskenään. Jos on asiaa se hoidetaan asiallisesti. Sinä olet ilmeisesti laskeutunut samalle tasolle kuin äitisi. Kaksi sekopäätä siis kyseessä.
Niin siis tavallaan oon laskeutunut, mutta syy ei ole se, että olisin sekopää, vaan se, että olen empaattinen ja sydämellinen ihminen. En valinnut kylmettää ja kovettaa itseäni, vaan mä halusin selvittää asiat äitini kanssa. Olla inhimillnen ja tavallaan ymmärtää miksi hän on ilkeä hullu. Mutta siinä kävi niin, että haavoituin vain itse. Mutta sekään ei tehnyt minusta epäempaattista ja kovaa, mikä sä taas oot.
ApEt ole empaattista nähnytkään. Jos kaksi aikuista ei saa välejään selväksi vaikka haluaisi sitten hankitaan ulkopuolista apua. Teidänkohdalla ei taitaisi auttaa edes valtakunnansovittelija.
Olenhan, ja en ole ollut aiku8nen ns. tutustuttuani äitiini, joten millään muotoa ei ole kyse kahden aikuisen välisistä suhteista hänen kanssaan. Minusta on aika empaattista, ettei hylkää äitiään, vaan haluaa saada selville, miksi tämä on ilkeä. En tosin saanut, mutta enhän sitä voinut tietää.
ApSe että käyt raivoamassa äidillesi ei ole empaattista. Syy ilkeyteen olisi voinut selvitä ammattilaisen avustuksella paremmin kuin kiukkuamalla.
Syy ilkeyteen ei selvinnyt ammattilaisen avulla! Eihän se paska ammattilainen edes tajunnut, että äitini oikeastaan oli ilkeä!
Koska eitajunnut, että äitini on narsisti. Jos auttaja ei tajua, että uhri on narsistin uhri, koko auttamiskuvio vääristyy täysin. Uhria vastuutetaan asioista, joihin narsistin kanssa ei ole voinut vaikuttaa.
ApSitten vaihdetaan Ammattilaista. Jos useankin ammatilaisen jälkeen on lopputulos se että äidissäsi ei ole ongelmaa on syytä katsoa peiliin.
Ööö miksi vaihtaisin ammattilaista, jos hän ei näe että äitini on edes ilkeä? Minähän menin terapiaan hakemaan apua ja paranemaan, en syyttämään äitiäni. Minusta hän kyllä oli ilkeä, mutta jos toinen ei näe sitä, miksi ajattelisin, että syy on siis äitini ilkeys ja vaihtaisin terapeuttia? Enhän minä se terapeutti ollut, vaan asiakas hakemassa apua.
Ap
Terapeuttini olisi pitänyt nähdä, että äitini on ilkeä ja vahvistaa se minulle. Siitä olisi alkanut paraneminen, sillä se paskaläjä (terppa) ois voinut auttaa minua. Mutta ei osannut hommiaan. Koska jos terapeutti ei ole suuntautunut narsismiin, he eivät tunnista edes sen uhreja. Jos uhri ei ole itse tunnistanut itseään. Ja vaikka olisikin, niin he eivät osaa auttaa, koska vika ei normaalissa terapiassa saa koskaan olla muissa. Vaikka usein se nimenomaan on henkilön ongelmien syy, muiden käytös ja kohtelu häntä kohtaan. Johon itse yrittää sopuetua. Paskaterapiat koittavat auttaa siinä sopeutumisessa. Niin se mun paska terapeuttini ainakin teki. Ei auttanut yhtään.
Ap
Mun nykyinen terapeutti on ainakin siitä hyvä, ettei ole auttanut sopeutumisessa yhtään! Se on just ihan parasta 👌 Mua ei mikään vtun hiiriys auta, mua auttaa se, että autetaan eroon sopeutumisesta saatana. Se on lapsellisille ja vauvoille, jotka eivät ikinä aio kasvaa aikuisiksi ja alkaa ottaa vastuuta elämästään. Ja mä en todellakaan ole sellainen ihminen, enkä koskaan halunnut olla! Sopeuduin siksi, että mua pakotettiin ja sheimattiin itsepäisyydestä ja omapäisyydestä. En siksi, että mua vttu p*skaakaan kiinnostais sopeutua. Mihin mä sitä tartten? Mulla on sitäpaitsi niin paljon rahaa, että pati epäonnistumistakin mahtuu matkalle. Siitäkö se äitini niin kade onkin? Sen piti sopeutua. S**tanan vammainen hiiri. Halveksin jokaista sopeutujaa, joka ei halua siitä roolista irti. Sopeutuminen, koska alistetaan on eri asia. heitä haluaisin auttaa, en halveksi.
Ap
Mä aion nauraa äidille päin naamaa, että sopeudu sä paskiainen vain köyhyytees! Mä sopeudun elämään pääomatuloilla ja nauttimaan varallisuudestani! Ja hymyilemään enemmän kuin koskaan ennen aikuisiällä! Jee! Jipii! Sopeudu sä paskiainen vain sinne paksiaseen vuokra-asuntoos, ja siihen, ettei ikinä (omien sanojesi ja valitusvirsiesi mukaan) voi nauttia elämästä! Hahhahh, niin siinä käy, kun pakottaa lapsiaan sopeutumaan, kun se on vain heille pahaksi! Saatanan läskimooses-idiootti-hullu! Sopeudu siihen, paska! 😂
Ap
Alue: Aihe vapaa
En laitakaan! Korkeintaan olen hänelle vihainen siitä, että hän ei suhtaudu tukien ja rauhoitellen ja lohduttaen siihen, että perintöasiassa kiusataan minua! Siihen hän on syypää, tietenkin, ääliö, ei perintöasioihin.
Ap