SYYSKUUN SALAISUUDET Vkolla 31

Mä kävin myös hakemassa saikkua eilen. Lääkäri oli kyllä piikki-intoienn ja kun olin saanut sanottua että selkää särkee, oli heti laittamassa jotain piikkiä alaselkään. Onneksi sain tätiä toppuuteltua ja ihan sairaslomalla selviäväni. Jonkun aikaa kyllä suunnittelin pakoa ovesta ulos ja lujaa... :)



Mulla on aivan päinvastainen ongelma kuin monella muulla; maha on pieni! Lääkärikin luuli lasketun ajan olevan usean kuukauden kuluttua ja eilen näin kaveriani pitkästä aikaa ja hänkin ihmetteli mahan pienuutta. Tyttöjen äitiyskortista sitten tarkistin ja totta se on, maha on paljon pienempi kuin heidän kohdallaan! Vauva kuitenkin liikkuu hyvin, vaikka edelleen potkiskeleekin tuonne alavatsaan, eli taitaa olla pää ylöspäin edelleen. Jonkinlainen huoli on kuitenkin, että jos kaikki ei olekaan hyvin? Vaikka kipuja tai muita ei olekaan? Voiko raskaus tosiaan olla näin oireeton ja erilainen kuin aiemmin?



Tai sitten kaikki johtuu vaan hormooneista. :)



T. Sanelma 31+5

Tuntuu etten jaksaisi enää. Olen tosi kipeä supisteluiden vuoksi ja vauva painaa tuonne alas ja vihloo ihan kyyneleet silmiin asti.

On tää kyllä niiiiiin erilainen raskaus kuin ne aiemmat neljä!



Kaksi viikkoa vielä kohtalon hetkiin, sitten tiedän jatkosta. Jännittää ja pelottaa päivä päivältä enemmän vaan!!



Tuntuu, että olen jollain tapaa nyt sulkeutunut, asiat pyörivät vain näiden loppuviikkojen ympärillä.



Milloin ajattelitte laittaa sairaalakassin valmiiksi odottamaan?





Mustaverho ja kaneli 34+0

piisaa täälläkin.. tai ainakin katkonaisia unia.

Tyynyjä on vaikka kuinka monta, jotka kyllä hieman helpottavat oloa, mutta hyvän asennon löytyminen on kyllä vaikeaa. Kääntymisestä puhumattakaan.. Mies naureskeleekin aina että ketterästihän tuo sujuu :D

Vessassa saa käydä pahimmillaan 4 x yössä..

mutta kyllä se taas siitä, aamulla nukuttais kovasti muttei auta muu kun nousta vaan.



Meillä ois ensviikolla vielä muutto ennen "Onnin" syntymää, tosin ihan tuohon likelle ja osa kamoista on jo viety.



Sitten pääsee laittamaan kaikki tavarat vauvallekin paikoilleen.



Sairaalakassia en oo edes miettinyt vielä, pitää varmaan joskus parin kolmen viikon päästä alkaa laitella sellainenkin valmiiksi.



Voimia kaikille joilla on väsymystä ja uupumusta raskauden kanssa.



Itseäni jännittää eniten tällä hetkellä esikoisen koulunalku, ja äkkiähän nämä viikot tuntuu rientävän. Tuntuu kuitenkin kohta siltä että aika loppuu kesken!



Sillä minä sitä listaa peräänkuulutin, jos joku sen löytää, että ei varmasti montaa viikkoa mene, kun jo ensimmäiset salaisuudet putkahtaa maailmaan ;)





Lähden pakkaamaan kamoja, ja pesemään pyykkiä

lupasi jotakin ukkosmyrskyä iltapäivälle =(





Hyviä vointeja kaikille!





Marili ja "Onni" 33+3

Meillä on nyt menossa 32+3."taavetti" pitää aikamoisia jumppaharjoituksia päivittäin. Ens viikolla meillä on neuvola ja otetaan taas mittoja. olen koko raskauden ajan tapellut hemoglobiinin kanssa, kun ei millään taho nousta ylös ja rautaa syönyt puol vuotta...nyt vaihoin siihen tv:ssä mainostettuun rautaan, katotaan tepsisikö se. helteet ottaa koville, mä olen väsynyt koko ajan, vaikka yöt saa nukuttua hyvin.

Meillä oli synnytysvalmennus maanantaina, joka oli tosi hyvä mun synnytyspelkoihin. Esikoinen synty hätäsektiolla vkolla 32 joten "oikeesta " synnytyksestä ei juuri kokemuksia ole...

nyt toi mun esikoinen (11v.) istuu vieressä ja hoputtelee joten raapustelen taas toisella kerralla. :)

iloista viikonloppua kaikille!

t:Anu ja taavetti 32+3

Tosiaan, kuukauden kuluttua on ensimmäisten syyskuulaisten laskettu aika :D kyllä tämä loppuaika vaan niin nopeasti menee, ettei itse tahdo perässä pysyä.



Kurja kuulla, että monilla on kipeitä supistuksia ja hankala olla. Ne ajat on varmaan meikäläisellä edessä muutaman viikon kuluttua...toistaiseksi voin sanoa eläväni raskauden parasta aikaa. Alku oli mulla yhtä tuskaa (rv 16 asti) pahoinvoinnin ja totaalisen väsymyksen vuoksi. Keskivaiheilla parani hieman, mutta väsymys palasi jossain vaiheessa takaisin. Nyt tuntuu virtaa riittävän helteistä huolimatta! Eilen ja tänään olen kerännyt marjoja pihalla ja laittanut pakkaseen. Tänään lähdemme iltapäivällä mökille nauttimaan auringosta (toivottavasti ukkonen ei yllätä).



Kiersin eilen kirpparilla ja voi miten ihania löytöjä tein! Ostin alle 3 eurolla paksun oloasun (housut+pitkähihainen paita), ohuet puolipotkarit (menee myös sukkahousuina) ja olohousut. Kaupassakin on alennusmyynti, joten tarttuihan sieltäkin puolipotkarit 5 eurolla ja pitkähihainen college-paita 3 eurolla mukaan. Äitini hankki kirpparilta 2 talvihaalaria vauvalle (hänen mielestään niitä ei voi olla liikaa, voi sitten vaihdella) yhteensä 4 eurolla! Kaikki oli tosi hyväkuntoisia ja siitä voidaan olla varmoja, että minut tullaan näkemään siellä kirpparilla vielä useaan otteeseen :D



Eilen oli myös pakollinen suuhygienistikäynti, eli hammaskivet poistettiin. Ikenet tuntuvat näin jälkikäteen aremmilta kuin ennen vastaavan toimenpiteen jälkeen. Suuhygienisti varoittikin siitä, sillä raskauden aikana ikenet tulehtuvatkin helpommin. Otin kipuun Panadolia illalla, kun tuntui, ettei edes pehmeää ruokaa saanut syötyä. Sain hyviä vinkkejä taas ja 3 viikon kuluttua käyn vielä hammastarkastuksessa.



Tiistaina on ensimmäinen perhevalmennus ja yllätys yllätys aiheena on suunhoito ja terveys :D samana päivänä käyn ensi kerran lähistön Ikeassa, hankintalistalla lähinnä vauvalle muutamat lakanat.



Ei ole enää montaa viikkoa matkaa syysmammat! Rentouttavaa viikonloppua kaikille! (kohta taas uusi viikko!)



Miaea ja masukki 32+4

ainakin on siltä nyt parina päivänä tuntunu... vauva tuntuu harrastavan non-stop-jumppaa päivät, aamut ja illat... öisin sentään antais nukkua, jos vaan äiskä sais nukuttua... varsinkin aamuyöt ja sen jälkeen kun mies on lähteny töihin, ei suju... nukuttais ihan kamalasti muttei pysty rauhoittumaan... suunnittelen koko ajan kaikenlaista aina takapihan rikkaruohojen kitkemisestä vauvanhuoneen sisustamiseen...



tosi ärsyttävää, varsinkin kun sais nukkua (kesälomalla kun olen)...!



joku tuossa puhui vatsansa pienuudesta, sama täällä! ja oon kyllä onnellinen, ehtii se kuitenkin vielä kasvaa... tosin ei se itsestäni niin pieneltä tunnu, varsinkin kun olin normaalipainon ja alipainoisen rajoilla ennen raskautta (olen aina ollut laiheliini) ja nyt onkin sitten tullut kiloja oikein urakalla.... mutta lääkärikin sanoi että onpas pieni, ei uskoisi että syyskuun 17 on laskettu aika! minä siinä sitten tyytyväisenä myhäilin... :D



selkäkipuja on taas ollut kovin, alaselkä kyllä ilmoittaa itsestään hyvinkin nopeasti jos vähänkin innostuu touhuamaan enemmän...



sorruin taas hiukan tilaamaan H&M:n netistä vauvalle vaatetta, tosin tuli itsellekin jotain pientä tilattua... mies kommentoi siihen että mihin aiot ne laittaa kun ennestään on jo aika paljon vaatetta vauvalle... äitini on ollut intohimoinen vauvanvaatettaja jo nyt... :p

onpa tullut itse ostettua yhdet farkut, pari paitaa ja potkareita ja muutama body eikä juuri muuta... onneksi on oma äiti olemassa... :)



kaikkein hauskinta oli kuitenkin kun mies soitti eilen töistä ilmoitti tilanneensa vauvallemme...AKU ANKAN! taitaa olla oma lehmä ojassa...



ruoan laittoon se on mentävä! viikonloppuja ja kohti uutta viikkoa! :)

Ja kaikki niin kuin pitääkin. Vesseli majaili poikittain, pää oikeassa kylkikaaressa, mutta ilmeisesti on päivän aikana heittänyt voltin, koska nyt samassa paikassa tuntuu potkut. Sf-mitta hulppeat 31, ei siis mikään ihme, että kaikki kauhistelevat mahan kokoa.

Esitietolomakkeen täyttäminen tyssäsi toivomuksiin synnytyksen suhteen, en osaa muuta toivoa kuin epiduraalia. Se toimi viimeksi kuin unelma. Mitä te muut olette toivomuksiin listanneet?



Donna 32+1

Maanantaina mullakin sitten virallisesti alkaa äitiysloma. Ensin sitä on odottanut kuin kuuta nousevaa ja nyt kun se vihdoin alkaa, ei tunnu juurikaan miltään. Juuri tuossa juttelin miehelle että mitenkä tunteet ovat aivan hassut. Ei juurikaan odota vauvan syntymistä. Lähinnä ajattelee että toivottavasti vielä nyt jonkun aikaa pysyy masussa, kun pääsee sitten helpommalla tuon vilkkaan esikoisen kanssa. Onkohan tämä edes normaalia. Silloin kun vauvaa yritettiin, tuntui aina kuukausi toisesnsa jälkeen kovalta pettymykseltä, kun plussaa ei kuulunut. Ja nyt sitten kun synnytys lähestyy, ei sitä vauvaa niin kovasti odotakaan. Tämän hetkinen elämäntilanne kyllä on ollut aika raskas (muutto ja miehen selkäleikkaus) joten se saattaa vaikuttaa asiaan. Välillä kun olo on tuntunut psyykkisesti tosi väsyneeltä. Toisaalta nyt kun olen muutaman päivän ajan pessyt vanhoja vauvan vaatteita ovat ajatukset muuttuneet ehkä hiukan, mutta kyllä silti kovasti jännittää miten pärjää.



Millaisella ikäerolla syyskuulaiset on hankkinut tuplarattaita sisarruksille? Meillä ikäeroksi tulee 2v 3kk. Aluksi ajattelin että tuplarattaita en hommaa, mutta nyt rupesi miettimään että olisiko se sittenkin tarpeen. Esikoinen todella vilkas, joten en jaksa uskoa että hän kävelylenkeillä viihtyy seisomalaudassa. Toisaalta rattaissa viihtyminenkin on kysymysmerkki.



Omaan napaan ei mitään uutta. Vatsa kasvaa ja vauva välillä tuntuu tunkeva väkisin nahkan läpi. Aika kipeää tekee, mutta eiköhän se kestetä.



Ei muuten mene enää montaa viikkoa kun ensimmäiset syyskuiset ovat jo nyytit kainalossa.



Elohelmi ja Pirkko 34+6

Minulla alkaa huomenna "virallisesti" äitiysloma, mutta oon kyllä ollut jo ekana 2 vkoa sairaslomalla ja sen jälkeen 2 vkoa kesälomalla. Sanoin tossa aamulla miehelle,että melkein tekisi jo mieli mennä töihin kun on "lepäillyt" täällä 4 vkoa kotona.....olo on nimittäin ihmeen energinen ja hyvä.



Tai no välillä tulee takapakkia,kun oikein tulee puuhasteltua mutta noin yleisesti ottaen olo on hyvä. Vauva tuntuu tulevan myös täällä mahanahkasta läpi ja en kyllä usko,että on raivotarjonnassa. Potkut nimittäin tuntuvat milloin missäkin ja tuntuu varsinkin yöllä olevan kova jumppaamaan.



Käytiin eilen miehen kanssa ex tempore tossa läheisellä tanssilavalla katsomassa Paula Koivuniemeä :) . Mulla oli onneksi yksi vähän siistimpi musta kimalteleva pusero edellisestä raskaudesta,jonka väänsin päälleni,farkut ja korkkarit. Meillä olikin tosi mukavaa ja jopa tanssittiinkin! Eikä yhtään tehnyt pahaa,päinvastoin....hyvin pystyi isonkin mahan kanssa valssaamaan. Sanoin miehelle,että jospa se tästä käynnistyisi synnytyskin...mutta eikös mitä....toinen vaan potkutteli mahassa kun tanssittiin ja potki miestäkin mahaan...melkoinen epeli.



elohelmi: meillä ikäeroa tulee olemaan 2v8 kk ja me ei meinattu tuplia hankkia. Neiti on nimittäin tosi huono istumaan rattaissa, vaan haluaa aina itse kävellä joka paikkaan vaikka rattaat mukana. Ostettiin sitten vaan seisomalauta noihin Teutonian yhdistelmiin. Uusia vaunuja en osta,vaikka mieli tekisi....ajattelin,että senkin rahan voi käyttää johonkin muuhun ja kun nuo entiset vaunut on ihan hyvässä kunnossa....



Mutta nyt pullottamaan mehuja...keräsin eilen 3 ämpärillistä viinimarjoja, joita olen nyt aamulla keitellyt....ihana tuoksu leijuu asunnossa....



Mami

Kirjoitin pitkän vastauksen ja jonnekin bitti-avaruuteen se katosi... voi harmitus.



Kun luin tuota viestiketjua, niin tosi paljon oli aiheita joihin halusin vastata, mutta nyt en enää muista kaikkea millään..

Synnytyksistä oli paljon puhetta ja moni on käynyt pelkopolilla. Mullakin on vielä yksi käynti sinne sovittuna ja sitten raskausdiabeteksen takia on vielä ainakin se yksi käynti äiti-polilla. Saa nähdä ajoittuuko tuo käynti sitten niin, että tekevät samalla jo synnytystapa-arvionkin.

Oletan kuitenkin että ihan alakautta voin synnyttää, kun vauva on jo pitkään viihtynyt "oikeassa asennossa" ja paino-arvion mukaan mikään jättiläis-vauva ei ole tulossa. Paino-arvio oli vkolla 31 1900g.

Masu mulla on kuitenkin niin iso, että saan koko ajan vastailla kysymyksiin mahdollisista kaksosista ja "ihan lähellä" olevasta lasketusta ajasta. Välillä oikeastaan vähän tympii jo vastailla, että ei, ei ole kaksoset tulossa, eikä laskettu aikakaan vielä ole ihan nurkan takana.



Kaikkea pientä vaivaa tässä raskaudessa on ollut mm. iskias-kipujen, supistelujen ja matalan hempparin muodossa, mutta eiköhän noiden kanssa pärjää. Iskiakseen auttaa jonkun verran kun pidän villasukkia jalassa yölläkin. Hempparin kanssa olen kyllä vähän kysymysmerkkinä, kun tuo kräuterblutsaft, joka ainoana rauta-valmisteena ei pistä mahaa juntturaan, ei nostakaan sitä hiivatin hempparia melkein ollenkaan. Plääh.



Hyviä vointeja taas meille kaikille ja positiivista mieltä. Me viimeisimmätkin syyskuiset aletaan olla jo aika hyvillä viikoilla, eikös vaan. :)



tittamarianne & papu 32+4