Lue keskustelun säännöt.
Oon koko ajan pahalla päällä :(
21.02.2020 |
Mikä oikein on, kun oon pahalla päällä koko ajan. Etenkin työt harmittaa ja ärsyttää koko ajan. Teen vaativaa asiantuntijatyötä, paljon vastuuta joka suuntaan, ja v***ttaa koko ajan kaikkien vaatimukset. Kaikki tuntuu turhalta, kiitosta tulee vain ylimmältä johdolta kaikkien muiden vaatiessa ja valittaessa koko ajan. Myös mies kotona ärsyttää jatkuvasti kaikkine ärsyttävin tapoineen. Lapsi on ainoa ketä jotenkin kestän. Oon vaan niin väsynyt kaikkiin ja kaikkeen.
Jos ei asuntolaina painaisi niskassa, tekisi mieli haistattaa pitkät kaikelle ja hypätä tästä hemmetin oravanpyörästä pois. Vaikka muutamaksi vuodeksi noin alkuun. En tunnista enää itseäni, en oo tämä ärtynyt k***pää joka tällä hetkellä olen. En halua olla tällainen.
Kommentit (47)
Minulla oli ihan samanlaista. Työuupumus oli syynä. Vuodenvaihteessa vaihdoin työpaikkaa vähemmän vastuulliseen ja vähemmän vaativaan hommaan ja se on helpottanut oloa huomattavasti. Nykyään saan taas unenkin yöllä ilman unilääkkeitä.
Palkka totta kai pieneni ja sen vuoksi pitkään epäilinkin, kannattaako työpaikan vaihdos, mutta täytyy todeta, että kyllä kannatti. Niin kliseistä kuin tämä onkin todeta, niin rahalla ei todellakaan saa kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei johtuisi iästä. Olen nelikymppinen ja pintaan pyrkii se persoona joka ei enää jaksa myötäillä ja miellyttää. Ja sitten ne hormonit.. noin viikko per kuukausi kaikki on todella ärsyttävää, ei ennen ollut. Samanlaista käytöstä ole huomannut ikätovereilla.
Tätäkin oon miettinyt. Näkee jotenkin selkeämmin sen mikä on turhaa eikä jaksa yhtään sellaista säheltämistä. En silti haluaisi olla ikävä nelikymppinen nainen vaan herttainen ja ystävällinen mutta jämäkkä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap osaatko analysoida mikä se ärsytyksen syy itsessään on? Eli onko jotain tilanteita missä ärsytys erityisesti syntyy tai mikä sitä ruokkii?
Erityisesti ärsyttää työn määrä ja jatkuvat "kiireelliset" työpyynnöt (Tarttisin tän huomenna. -olisit pyytänyt pari viikkoa sitten. ***tana.) Suunnitelmallisuuden katoaminen kaiken sähläämisen alle. Oma kyvyttömyyteni tehdä järjestelmällisesti. Ennen oon pystynyt tähän tosi hyvin mutta nykyään keskittymiskyky on olematon. Haluaisin olla yhtä tehokas kuin ennen mutta en vaan ole.
Ap
Onko sinulla mahdollista määritellä näille ”kiireellisille” pyynnölle jo etukäteen joku toimitusaika? Eli yksinkertaisesti kertoa että niitä ei ole mahdollista saada päivässä. Tai jos on oikea tarve, niin kertoa jostakin työn alla olevasta että se siirtyy kiireisemmän vuoksi.
Informoisit siis muita ja et yrittäisikään tehdä kiireellä päällekkäin kaikkea. Lisäksi ohjaisit töiden pyytäjiä keskustelemaan keskenään, jos priorisointia pitäisi tehdä.
Eli yksinkertaisesti laitat töissä jonkinlaiset rajat perusteluineen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista. Työuupumus oli syynä. Vuodenvaihteessa vaihdoin työpaikkaa vähemmän vastuulliseen ja vähemmän vaativaan hommaan ja se on helpottanut oloa huomattavasti. Nykyään saan taas unenkin yöllä ilman unilääkkeitä.
Palkka totta kai pieneni ja sen vuoksi pitkään epäilinkin, kannattaako työpaikan vaihdos, mutta täytyy todeta, että kyllä kannatti. Niin kliseistä kuin tämä onkin todeta, niin rahalla ei todellakaan saa kaikkea.
Varmaan jotain vastaavaa täälläkin, unilääkkeet on tuttuja. En silti haluaisi heittää kaikkea koulutustani ja kokemustani roskiin ja mennä johonkin myynmään vaan pullaa murto-osalla nykyisestä palkasta. Ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta ei ehkä enää tunnu omalta tässä elämänvaiheessa.
Ap
Itseään ei kannata menettää työlle. Jotakin sinun kannattaa asialle tehdä. Oli se työpaikan vaihto tai nykyisen työn osalta töiden järjestely. Kuulostaa myös siltä että ulkopuolinen keskusteluapu olisi tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseään ei kannata menettää työlle. Jotakin sinun kannattaa asialle tehdä. Oli se työpaikan vaihto tai nykyisen työn osalta töiden järjestely. Kuulostaa myös siltä että ulkopuolinen keskusteluapu olisi tarpeen.
Tuntuu että tämä on ainoa ratkaisu, jos haluaa tehdä vähänkään vaativampaa työtä. Työ tulee väkisinkin ajatuksiin myös vapaa-ajalla. Oon käynyt työpsykologilla, joka teetti mindfulness-harjoituksia ja se oli ihan ok mutta ei se tätä ongelmaa ratkaissut.
Ehkä nainen ei oikeasti vaan voi saada kaikkea: perhe tai ura kärsii. Ellei sitten mies ota kokonaisvastuuta kodin pyörittämisestä niin kuin esim omalla pomollani.
Ap
Erityisesti ärsyttää työn määrä ja jatkuvat "kiireelliset" työpyynnöt (Tarttisin tän huomenna. -olisit pyytänyt pari viikkoa sitten. ***tana.) Suunnitelmallisuuden katoaminen kaiken sähläämisen alle. Oma kyvyttömyyteni tehdä järjestelmällisesti. Ennen oon pystynyt tähän tosi hyvin mutta nykyään keskittymiskyky on olematon. Haluaisin olla yhtä tehokas kuin ennen mutta en vaan ole.
Ap