Lue keskustelun säännöt.
Mies palaa työreissulta - jälleennäkeminen rauhassa ei onnistu anopin vuoksi
20.02.2020 |
Mitä tehdä? Mieheni on siis välillä pitkillä, jopa parin kuukauden mittaisilla työreissuilla ja minulle olisi hirmu tärkeää, että kotiinpaluun hetkellä saisimme olla vain oman perheen kesken, mutta hänen vanhempansa, ennen muuta anoppi haluavat aina väen vängällä tulla lentokentälle vastaan ja hakemaan. Appivanhemmat ovat kyllä tosi mukavia, mutta välillä tuppaantuvat mielestäni vähän liikaa aikuisen lapsensa elämän eri käänteisiin. Minua tämä matkoilta palaaminen harmittaa, toki ymmärrän, että anopillakin on poikaansa ollut ikävä, mutta tuntuu kurjalta jotenkin, kun oma jälleennäkemisen "intiimiys" tavallaan häviää, kun appivanhemmatkin ovat sitten paikalla.
En osaa selittää asiaa paremmin kuin että minua harmittaa, että joudun jakamaan huomion herkässä jälleennäkemistilanteessa hänen äitinsä tai vanhempiensa kanssa. Haluaisin olla kahden ja halia, pussailla ja jutella rauhassa ilman muita ihmisiä. Olenko ihan pöllö, kun haluaisin olla vain kahden? Miten asian voisi jotenkin ottaa puheeksi appivanhempien kanssa? Miestäni tämä ei tietysti häiritse, joten tuntuisi ikävältä laittaa häntäkään asialle, mutta toisaalta saan varmaan kurjan miniän maineen, jos lähden itse asiasta anopille kertomaan. :/
Kommentit (194)
Miehesi soittaa äidilleen: "Moi, tuun tossa joskus päivänä x.x. takaisin, ei tarvii tulla hakemaan, pääsen hyvin jennin kyydillä. Tuun sitten siitä huomenissa käymään teillä. Morjens!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ongelmaan on ratkaisu. Ette mene kukaan kentälle vastaan. Mies on työmatkalla, joten työnantajan täytyy korvata matkakustannukset. Näin ollen mies voi tulla kotiinsa taksilla ja junalla esimerkiksi.
Teillä voi sitten kotona olla iloinen jälleen näkeminen. Appivanhemmat tulkoon kahville seuraavana päivänä ja poikaansa tapaamaan.
Äänestän sen puolesta, että mies tosiaan vaan haluaa nopeasti reissusta kotiinsa ja haluaa säästää vaimoltaan? Vaivaa tulla kentälle.
Vierailija kirjoitti:
Koko ongelmaan on ratkaisu. Ette mene kukaan kentälle vastaan. Mies on työmatkalla, joten työnantajan täytyy korvata matkakustannukset. Näin ollen mies voi tulla kotiinsa taksilla ja junalla esimerkiksi.
Teillä voi sitten kotona olla iloinen jälleen näkeminen. Appivanhemmat tulkoon kahville seuraavana päivänä ja poikaansa tapaamaan.
Täysin samaa mieltä. Ei kentälle vaan odotatte kotona.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi soittaa äidilleen: "Moi, tuun tossa joskus päivänä x.x. takaisin, ei tarvii tulla hakemaan, pääsen hyvin jennin kyydillä. Tuun sitten siitä huomenissa käymään teillä. Morjens!"
Silloinhan ne vasta änkeävätkin hakemaan. Varmaan syynä ”jos Jennin auto hajoaa”...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä ihmetyttää enemmän se ettei asia häiritse miestäsi sinua enemmän. Jos itse olisi pari kuukautta rakkaasta erossa niin siihen jälleennäkemisen hetkeen en kyllä yhtään kaipaa äitejä enkä isiä.
Miksei? Tottahan se äiti on aina rakkain ja tärkein.
Höpöhöpö, ei ole. Ei ainakaan pitäisi olla. Jonkun ripustautujan lausahdus varmaan.
Oon ollut varmaan liian kauan naimisissa. Miehesi vanhemmat ovat appivanhemmat. Jos miehesi on ollut kuukausia poissa, on appivanhempien poika ollut saman verran.
Ehkä he myös haluavat nähdä poikansa ?
Kaikki mukaan kentälle. Kiva näyttää miehelle monella on ollut häntä ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asian voisi ilmoittaa appivanhemmille konkreettisesti, mutta tahdikkaasti esim. muodossa. Pekka tulee reisuilta kotiin xx päivänä, sopiiko, että tulette kahville/lounaalle/päivälliselle seuraavana päivänä niin voidaan sitten rauhassa vaihtaa kuulumisia.
Luultavasti kyse on vaan opitusta tavasta eli anoppi ja appi kokee, että mennään koko perheenä vastaan poikaa. Kun fiksusti annat heille toisen vaihtoehdon, niin homma on helppo muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä ihmetyttää enemmän se ettei asia häiritse miestäsi sinua enemmän. Jos itse olisi pari kuukautta rakkaasta erossa niin siihen jälleennäkemisen hetkeen en kyllä yhtään kaipaa äitejä enkä isiä.
Miksei? Tottahan se äiti on aina rakkain ja tärkein.
Höpöhöpö, ei ole. Ei ainakaan pitäisi olla. Jonkun ripustautujan lausahdus varmaan.
Millainen ihminen ei halua huomioida äitiään? Onpa todella kiittämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jennin pitää nyt ottaa asia esille miehensä kanssa. Jos miestä ei anopin noutopalvelu haittaa tai hän on siitä jopa mielissään, niin Jenni joko sopeutuu tai sitten tulee iso riita. Kun avioliittomne oli tuore, olisin ollut harmissani samalla tavalla kuin Jenni nyt ja kokenut että reviirilleni astutaan. Nyt kun on mukulat ja niitten iltamenot, olisin vain mielissäni, ettei tarvitse kentälle mennä. Tosin en menisikään ja mieheni kulkee julkisilla tai taksilla kun tulee työmatkoiltaan. Samoin minäkin työmatkoillani. Eikä anopilla ole ajokorttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua miehenä ihmetyttää enemmän se ettei asia häiritse miestäsi sinua enemmän. Jos itse olisi pari kuukautta rakkaasta erossa niin siihen jälleennäkemisen hetkeen en kyllä yhtään kaipaa äitejä enkä isiä.
Miksei? Tottahan se äiti on aina rakkain ja tärkein.
Höpöhöpö, ei ole. Ei ainakaan pitäisi olla. Jonkun ripustautujan lausahdus varmaan.
Millainen ihminen ei halua huomioida äitiään? Onpa todella kiittämätön.
Sääli sun lapsias, eivät saa ikinä rauhaa omaan elämään, vaikeaa varmaan saada edes puolisoa kun anoppi kuuluu kalustukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin rajaton anoppi. Aloittajaa on turha syytellä ripustautujaksi. Kukaan normaali vanhempi ei väkisin änkeä hakemaan omaa lastaan työmatkalta.
En voisi kuvitellakaan omien vanhempieni väkisin tulevan kentälle jos tietävät puolisoni aikovan hakea.
Te aloittajaa haukkuvat: ihanko totta käytte aina porukalla hakemassa puolisonne kentältä?
Miten tuo yleensä edes toimii logistisesti? Asuvatko appivanhemmat kanssanne samassa talossa, tai muutaman sadan metrin päässä (jos asuvat, niin pahoitteluni siitä). Jos eivät, niin hakevatko he siis sinut ennen kentälle menoa? Ja sitten ajavat teidät molemmat kotiin, ja siitä sitten omaan kotiinsa? Vai menetkö heille omalla autollasi, sitten vaihdatte heidän autoonsa, menette kentälle, ja sitten paluumatkalla sama rumba? Oli miten oli niin ei järjen hiventä tuossa touhussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko ongelmaan on ratkaisu. Ette mene kukaan kentälle vastaan. Mies on työmatkalla, joten työnantajan täytyy korvata matkakustannukset. Näin ollen mies voi tulla kotiinsa taksilla ja junalla esimerkiksi.
Teillä voi sitten kotona olla iloinen jälleen näkeminen. Appivanhemmat tulkoon kahville seuraavana päivänä ja poikaansa tapaamaan.
Mä kyllä kävisin mieluummin halaamassa poikaa lentokentällä. En niin kauheasti tykkää tuollaisista jäykistä kahvitteluista miniän kanssa.
Terkuin yks anoppi
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin rajaton anoppi. Aloittajaa on turha syytellä ripustautujaksi. Kukaan normaali vanhempi ei väkisin änkeä hakemaan omaa lastaan työmatkalta.
En voisi kuvitellakaan omien vanhempieni väkisin tulevan kentälle jos tietävät puolisoni aikovan hakea.
Te aloittajaa haukkuvat: ihanko totta käytte aina porukalla hakemassa puolisonne kentältä?
Mun isä hakee mut töistä tämän tästä. En pidä sitä yhtään outona. On ihanaa kun on välittävät vanhemmat, joilta saa oikeasti apua.
Varmaan hakisi lentokentältäkin jos pyytäisin.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo yleensä edes toimii logistisesti? Asuvatko appivanhemmat kanssanne samassa talossa, tai muutaman sadan metrin päässä (jos asuvat, niin pahoitteluni siitä). Jos eivät, niin hakevatko he siis sinut ennen kentälle menoa? Ja sitten ajavat teidät molemmat kotiin, ja siitä sitten omaan kotiinsa? Vai menetkö heille omalla autollasi, sitten vaihdatte heidän autoonsa, menette kentälle, ja sitten paluumatkalla sama rumba? Oli miten oli niin ei järjen hiventä tuossa touhussa.
Asuvat siis melko lähellä meitä (n. 5km) joten ajavat ensin meidät kotiin ja sitten menevät omaansa. Heillä on perheessä ihan älytöntä, joka paikkaan pitää ajaa autolla, viimeksikin olisimme mieheni kanssa halunneet kävellä heiltä kotiin (harrastamme molemmat mielellämmen hyötyliikuntaa), niin pakko oli sekin matka viedä autolla, vaikka monta kertaa sanoin ettei tarvitse, vaan kävelemme ja saamme raitista ilmaa mielellämme. Lopulta mieheni luovutti ja sanoi, että mennään autolla.
Vähän vaikuttaa sille että ei auta kuin vaihtaa miestä ja appivanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo yleensä edes toimii logistisesti? Asuvatko appivanhemmat kanssanne samassa talossa, tai muutaman sadan metrin päässä (jos asuvat, niin pahoitteluni siitä). Jos eivät, niin hakevatko he siis sinut ennen kentälle menoa? Ja sitten ajavat teidät molemmat kotiin, ja siitä sitten omaan kotiinsa? Vai menetkö heille omalla autollasi, sitten vaihdatte heidän autoonsa, menette kentälle, ja sitten paluumatkalla sama rumba? Oli miten oli niin ei järjen hiventä tuossa touhussa.
Asuvat siis melko lähellä meitä (n. 5km) joten ajavat ensin meidät kotiin ja sitten menevät omaansa. Heillä on perheessä ihan älytöntä, joka paikkaan pitää ajaa autolla, viimeksikin olisimme mieheni kanssa halunneet kävellä heiltä kotiin (harrastamme molemmat mielellämmen hyötyliikuntaa), niin pakko oli sekin matka viedä autolla, vaikka monta kertaa sanoin ettei tarvitse, vaan kävelemme ja saamme raitista ilmaa mielellämme. Lopulta mieheni luovutti ja sanoi, että mennään autolla.
Mikä tuollaisia vanhempia oikein vaivaa, kun eivät anna teidän tehdä itse päätöksiä? Tsiisus sentään... Tosin, itse en kyllä kuuntelisi vaan lähtisin kylmästi kävelemään enkä antaisi mahdollisuutta vänkäämiseen.
Kannattaa kyllä miettiä sitä rajojen asettamista tässä vaiheessa, koska mieti, mikä tilanne on sitten, jos vaikka päätätte hankkia lapsia.
Ap, ymmärrän sua niin hyvin!! Olen ollut jo kohta 30 vuotta tuollaisen anopin miniä ja nyt, kun olen moninkertainen anoppi(kokelas) itsekin, varon visusti toimimasta noin tai edes hitustakaan noin. Vaimo/tyttöystävä menee aina äidin edelle, se on perussääntö viisaille anopeille. Lastenlasten syntyessä lasten vanhemmat päättävät pelisäännöt. Näillä mennään, oli se aina helppoa tai ei, mutta palkinnoksi saa hyvät, jännitteettömät minä- ja vävysuhteet.
Sinun ongelmaasi, jonka siis ymmärrän erittäin hyvin. Mietin juuri, mikä olisi parasta mielenrauhallesi. Seisotte yhdessä siellä kentällä ja jo sen odottelun aikana ahdistuksesi nousee, sitten mies tulee ja tilanne taas kärjistyy sellaiseksi, että tunnet ehkä ulkopuolisuuttakin, et voi rauhassa tervehtiä, jutella jne. Joten mitäpä jos et mene sinne kentälle ollenkaan? Antaisit miehesi vanhempien mennä ja välttyisit tältä kaikelta ja saisit kotona vastaanottaa hänet kaikessa rauhassa? Kuulostaa ehkä kurjalta, mutta vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Appivanhempien kikkailu pois sieltä kentältä kun voi johtaa siihen, että he tulevat teille kylään heti ja se olisi varmaan vielä pahempaa?
Tsemppiä!! Ja hali!
Olen samaa mieltä. Miksi ihmeessä kukaan haluaa intoa piukassa mennä lentokentälle vastaan. Jos joku muu säästää minulta tämän vaivan, olisin vain iloinen. Minusta nämä lentokentällä halit ja pusit ovat pelkästään noloja. Toki autossa voisi panna mikäli ei anoppi olisi mukana, mutta ehkäpä senkin tekee mieluummin kotona, kun ei olla enää teinejä.