Ihminen joka puhuu koko ajan? Ei normaalia

Minulla on puhelias mies, ja koen voivani huonosti tässä parisuhteessa. Mies puhuu ääneen kaikki ajatuksensa, puhuu päälleni ja keskeyttää, jos yritän sanoa jotain. Miehen pitää puhua ja olla äänessä koko sen ajan, mitä hän on läsnä. Jos lapsi kysyy, ja aloittaa kysymyksensä sanalla 'äiti', mies vastaa silti. Vaikka olen sanonut, haluaisin vastata minulle esitettyyn kysymykseen.

Jos olemme autossa, mies pitää radiota päällä, hiljentää radion kommenttinsa ajaksi ja vääntää radion uudelleen kaakkoon. Pelkkää yhdensuuntaista asioiden tuuttausta pääni sisälle. Ei anna ollenkaan mahdollisuutta, että minä voisin sanoa jonkin vastakommentin hänelle. Koen olevani miehen puheselostuksen ja ääneen ajattelun oksennuskuppi.

Minun ei ole hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Ylirasittunut ihminen voi myös tuottaa puhetta taukoamatta.

Onkohan mulla just tämä... Yleensä olen se kuuntelija ja kommentoin tarvittaessa mutta en tykkää paljastaa kaikkia asioita muille. Nykyään olen hämmästellyt itsekin kun pulputan jatkuvasti ja ihan joutavaa jonka voisi jättää sanomattakin.

Töistä stressiä jo viimeiset 6-7 vuotta ja jollain tasolla viimeiset 12 vuotta. Nyt itselläkin olo, että en enää kauan jaksa kun ei ehdi palautua ja asioita on niin paljon ettei tiedä mihin tarttuisi ensimmäiseksi. Sitten vain puhua pulputan. Toistaiseksi kaikki on tullut tehtyä, mutta kroppa alkaa jo reagoida kierroksilla käymiseen.

Katsokaapa sarjaa Gilmoren tytöt! Hengästyy jo kuunnellessa eli katsellessa.  Koko ajan suut auki, jos eivät puhu niin syövät roskaruokaa tai juovat kahvia!!! Mistä riittää höpötystä koko ajan!? Kahvihan se tietty panee suut käymään turbomoottorilla maukoamatta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on puhelias mies, ja koen voivani huonosti tässä parisuhteessa. Mies puhuu ääneen kaikki ajatuksensa, puhuu päälleni ja keskeyttää, jos yritän sanoa jotain. Miehen pitää puhua ja olla äänessä koko sen ajan, mitä hän on läsnä. Jos lapsi kysyy, ja aloittaa kysymyksensä sanalla 'äiti', mies vastaa silti. Vaikka olen sanonut, haluaisin vastata minulle esitettyyn kysymykseen.

Jos olemme autossa, mies pitää radiota päällä, hiljentää radion kommenttinsa ajaksi ja vääntää radion uudelleen kaakkoon. Pelkkää yhdensuuntaista asioiden tuuttausta pääni sisälle. Ei anna ollenkaan mahdollisuutta, että minä voisin sanoa jonkin vastakommentin hänelle. Koen olevani miehen puheselostuksen ja ääneen ajattelun oksennuskuppi.

Minun ei ole hyvä olla.

Kuulostaa jotenkin surulliselta ja ahdistavalta. Tsempit sinulle! Lähipiirissä on asia vähän toisinpäin eli nainen estää miehen puhumiset keskeyttämällä. Nainen pitää itseään kuningattarena ja mies on hänelle vain ns. palvelija joka kuskaa sinne ja tänne ja antaa seksiä ja maksaa asioita. Jotenkin nainen halveksuu miestä mutta on riippuvainen kyseisistä yllä mainituista asioista. Yleisellä tasolla nainen pitää itseään jonakin lahjana maailmalle vaikka on ihan tavallinen pulliainen. Se ei tarkoita etteikö jokaisen tule arvostaa myös itseään mutta hän kuvittelee että on jotakin erityistä maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Se on muutes oikeesti kauheeta kuultavaa kun ihminen puhuu ja puhuu koko ajan. Ei anna suunvuoroa toiselle lainkaan kun omat asiat on niin paljon tärkeempiä. Ja kun puhuis edes asiaa, mutta ei. Tulee tosi tuskanen olo sitä toista kuunnellessa.

Tälläinen ihminen tajuamattaan on myös loukannut sinua ja mielipiteitäsi jo moneen kertaan, kun on kertonut mielipiteensä asioista ja toisista ihmisistä, siinä sitten mietit että no eipä minulla ollutkaan mitään sanottavaa, kun ollaan noin eri mieltä. Tämän kaltaiset ihmiset myös usein ilmaisevat asiat tyyliin pulinat pois, jos et ole samaa mieltä kanssani. Eivät osaa mennä toisen ajatusten sisään ja katsoa laajemmin asioita. Heistä saa myös henkilökohtaisen vihamiehen jos ei ole samaa mieltä asioista, suosivat samanmielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina ollut erittäin sosiaalinen ja puhelias, avoin ja helposti tulen toimeen muiden kanssa. Mutta erona pälpätykseeni on ehkä sitten se että osaan olla hiljaa ja kuunnella toista ihan yhtä paljon kuin puhuakin. Joskus joku lähinnä vitsaillut kun mulla aina riittää asiaa, mut heti kun oon hiljaa niin kaivataan jo että juttelu jatkuisi. xD 

Ehkä se sitten riippuu siitä mistä puhelias ihminen puhuu ja osaako kuunnella muitakin siinä ohessa. 

Se riippuu nimenomaan siitä, osaako kuunnella myös muita. Sellainen yksipuolinen, taukoamaton tuuttaus on uuvuttavaa, ei puheliaisuus sinänsä. Vastavuoroisuus puuttuu kokonaan noilta tuuttaajilta, ei kuunnella, ei anneta suunvuoroa.

Työporukassa on ollut joskus tilanteita, joissa muutama samanmielinen lyöttäytyy yhteen ja lähtevät sitten tylyttämään sitä hiljaiseksi kokemaansa, jolla todellisuudessa olisi paljonkin asiaa ja mielipiteitä, muttei voi niitä tuoda julki, koska ei voisi vapaasti, suututtamatta sopuleita aina raivon partaalle, niitä kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Harvakseltaan puhuvat ihmiset ovat hermostuttavia, tekisi mieli nyhtää ne sanat sieltä ulos nopeammin, koska tietää jo mitä sieltä on tulossa, näin usein. Sitten tulee vihdoin verenpaineen noustessa "höpötettyä" jotta tunnelma ja tilanne nopeutuisi. On myös heitä jotka ovat harvapuheisia mutta hauskoja ja oivaltavia, hauskasti asiat toteavia, heitä kuuntelee mielellään, koska tilanteet ja ajattelunsa ovat yleensä vapauttavia. Harvapuheisista usein huomaa että heilläkin ärsytyskynnys madaltuu ja tulee kiusallisia hiljaisia hetkiä, vihamielinen tunnelma ja fiilis on latistunut puolin toisin, sitten se puhelias puhuu vieläkin enemmän ja nopeammin.

Siinä vaiheessa sinun pitäisi hillitä itsesi ja olla vaan hiljaa.

Mullaki ois vihamielinen tunnelma ja latistunu fiilis kun joku pälättää jonnin joutavia vaan puhumisen ilosta eikä anna toisten puhua omaan tahtiinsa ollenkaan.

Karjalaiset ovat tuollaisia moottorisuukkeja..

Mun työpaikan kahvipöydässä on tällainen ja olen alkanut miettiä että hän kyllä peittelee yksinkertaisuuttaan tuolla tauottomalla hölöttämisellä. Ei halua että kukaan muu ottaa puheeksi mitään sellaista asiaa joka menee yli hänen ymmärryksensä (ja uskokaa pois, todella moni asia menee).

Tunnen tällaisen selostajan. Selostaa ja raportoi kaiken tekemänsä: "nyt menenntänne komeroon ja otan seltä tämän..., nyt laitan komeron oven kiinni ja käyn keittiössä ja sitten menen...," selostus tapahtuu kovalla volyymilla siltä varalta, että joku yleisöstä olisi nurkan takana ja jäisi tästä performanssista paitsi. Hirveää melusaastetta, eikä ketään kiinnosta. Radion äänikin jää tämän monologistin säksätyksen alle. Repii ja riipii hermoja.

Tauoton puhe liian yksityiskohtaisesti omista asioista ja omasta itsestään. Ihan tauotonta. Joskus vielä kovaan ääneen että sylki roiskuu suusta. Ikinä en ole mitään ns. järkevää asiaa kuullut hänen suustaan että asia koskisi vaikka jotakin yhteiskunnallista ongelmaa tai maailmanmenoa tms.

Puheissa on myös jatkuva vertailu toisiin ikään kuin kaikki olisi jotakin kilpailua että kuka käy missäkin tai on käynyt tms.

Äärilaita on sitten se että mököttää joskus hiljaa ja saattaa saada yhtäkkisiä raivareita sen mökötyksen keskellä.

Rasittavinta ikinä! En ymmärrä miten ihmisestä tulee tuollainen.

Mulla on pari tällaista ystävää, jotka ei anna suunvuoroa. Toiselle selitin puhelimessa että äitini on sairaana. Olin tosi huolissani niin tämä rupeaa kertomaan omista sairauksistaan. Okei. Äitini kunto ei siis ole niin tärkeä. Samoin toinen puhelias ystäväni kertoo omista sukulaisistaan ja kikattelee päälle. Lopulta huomioni herpaantuu ja jaksan vain sanoa joo. Ylipuheliaat ovat väsyttäviä. Oikeasti. Kun olisikin jotain oikeaa asiaa, mutta yleensä se on vain höpinää.

Kärsin ja häpeän suunnattommasti jatkuvaan puhuvasta miehestä.Sukulaiset on rasittunuy ikuuntelemaan jatkuvaa pälätystä.Kukaan ei tule kylään meille.Itse olen ajatellut kyseessä on mania. Hänen puheensa on aivan jatkuvaa ja hyvin itsekeskeskeskeistä hänen sairaudet on tärkeitä muiden sairauksista ei ole väliä.On tosi rasittavaa kun ihminen puhuu taukoamatta on hiljaa vain nukkuessaan.

Tyhjä tynnyri eniten kolisee. Kyseinen ihminen on tyhjä sisältään, eikä koe olevansa olemassa muuten kuin mölyämällä mahdollisimman paljon. Hän ei kestä hiljaisuutta, koska silloin alkaa ajatus kaikumaan päässä joka kyselee "Kuka minä olen?"

Hänellä ei ole yhteyttä omaan sisäiseen minäänsä ja yrittää hukuttaa sen tyhjyyden tunteen papattamalla mahdollisimman paljon.

Puhuuko kyseinen ihminen vain itseensä

liittyvistä asioista vai esimerkiksi politiikasta?

Tuollaiset ihmiset ovat kyllä hankalia ja

heillä saattaa olla taipumus maniaan tai

neuroottiseen käytökseen, vaikka en olekaan

alan asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjä tynnyri eniten kolisee. Kyseinen ihminen on tyhjä sisältään, eikä koe olevansa olemassa muuten kuin mölyämällä mahdollisimman paljon. Hän ei kestä hiljaisuutta, koska silloin alkaa ajatus kaikumaan päässä joka kyselee "Kuka minä olen?"

Hänellä ei ole yhteyttä omaan sisäiseen minäänsä ja yrittää hukuttaa sen tyhjyyden tunteen papattamalla mahdollisimman paljon.

Some on pahentanut tätä ilmiötä. Tyhjyyden tunnetta paikataan postaamalla samoja juttuja jatkuvasti. Nämä tyypit eivät ole tasapainossa.

Mun veli on tuollainen puheautomaatti.

Asperger sillä on ainakin diagnosoitu.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä he ovat erittäin huomionhakuisia yltiösosiaalisia ja narsistisia persoonia. Minulla on muutama tällainen tuttavapiirissä. Itse olen introvertti ja kyllä täytyy sanoa, että se on erittäin rasittavaa kuunneltavaa.

Komppaan tätä täysin.

Kunpa näille saisi välillä laittaa ilmastointiteipin suun eteen..

T. Kärsin työkaverista