Lue keskustelun säännöt.
Meinasin kuolla tänään aamulla :0. Ikää alle 40v.
20.02.2020 |
Vaihdoin töissä lamppua ihan normi kattolampua. Meillä on tosi tyhmä tapa olla sammuttamatta huoneen valaistusta. Kyseessä tila jossa on useita lamppuja katossa ja syttyvät samalla katkasimella.
No vahdoin sitä yhtä palanutta lampua ja ihan huoletta ruuvaillin sitä irti kunnes tajusin että lampun kanta oli jäänyt valaisimen sisään ja kädessäni oleva lampu roikkui siitä kannasta pienen metallijohdon päässä .
Yhtäkkiä työkaveri huusi että päästä irti siitä.
No laskin ja lamppu jäi roikkumaan siihen ja työkaveri sammutti valot tilasta ja lopulta saatiin se irti..
Kaikki päättyi siis hyvin.
Mutta en voi olla ajattelematta sitä että en olisi huomannut sitä ja sieltä olisi ehtinyt tulla sähköisku..
Jos sieltä olisi tullut niin olisin kuollut ihan varmasti.
Se olisi ollut viimeinen aamuni.
Tuo tapahtui klo 7-8 välillä tänä aamuna :0
Kommentit (42)
Riippumatta siitä missä mielessä avaus on kirjoitettu:
1: verkkovirta on tappava
2: jos saat verkkovirran esim. yhdestä kädestä toiseen, se tyypillisesti kouristaa lihaksesi ja jos molemmissa käsissä on johdin, niin pidät tahtomattasi kiinni tappavista esineistä ja tässä tilanteessa sydämen kautta menevä virta sekoittaa sydämen toiminnan kohtalokkaasti (lisäksi tämä kramppi on kuulemma äärimmäisen kivulias)
3: yksittäinen johto ei ole ainakaan teoriassa ongelma ellet koske toisella raajalla ns. maahan
Muistanpa kun ekassa opiskelija-asunnossani olin asentamassa lamppua kattoon ja en ollut hoksannut vielä että mikä valokatkaisija vaikuttaa mihinkin. Siinäpä minä seisoin jakkaralla ja sain yhtäkkiä 230 volttia kädestä toiseen... Onneksi en pitänyt niistä kiinni vaan kun säpsähdin, irtauduin automaattisesti. Oli aika pelottava tilanne: jos olisi käynyt huonosti, olisin menehtynyt ekana "itsenäisen elämän" iltana typerään sähköonnettomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen minä pari räpsyä saanut 230 voltista. Onneksi on ollut kengät jalassa tai alustana jotain johtamatonta. Betonilattialla tai tiskipöytää vasten ei välttämättä olisi tätä kertomassa.
Oli hilkulla lähtö mullakin. Auto kaahasi suojatien yli edes jarruttamatta... onneks päätin olla menemättä ulos ja katselin tätä vain ikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi outo olo. Tuntuu siltä kuin minun olisi ollut tarkoitus kuolla tänää tyhmyyteni takia mutta joku pelasti minut ja olen nyt jatkoajalla täällä :0 .
T. AloittajaJumala.
Työkaverihan se oli.
Jumala työkaverina?
Mulla pomona :D
Moni kuolee tyhmyytensä takia jo ennenkuin täyttää 20, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se, että alle 40v ihminen kuolee terveyden pettämisen takia huolimatta suht terveistä elämäntavoista, niin se on jotenkin traagista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippumatta siitä missä mielessä avaus on kirjoitettu:
1: verkkovirta on tappava
2: jos saat verkkovirran esim. yhdestä kädestä toiseen, se tyypillisesti kouristaa lihaksesi ja jos molemmissa käsissä on johdin, niin pidät tahtomattasi kiinni tappavista esineistä ja tässä tilanteessa sydämen kautta menevä virta sekoittaa sydämen toiminnan kohtalokkaasti (lisäksi tämä kramppi on kuulemma äärimmäisen kivulias)
3: yksittäinen johto ei ole ainakaan teoriassa ongelma ellet koske toisella raajalla ns. maahan
Muistanpa kun ekassa opiskelija-asunnossani olin asentamassa lamppua kattoon ja en ollut hoksannut vielä että mikä valokatkaisija vaikuttaa mihinkin. Siinäpä minä seisoin jakkaralla ja sain yhtäkkiä 230 volttia kädestä toiseen... Onneksi en pitänyt niistä kiinni vaan kun säpsähdin, irtauduin automaattisesti. Oli aika pelottava tilanne: jos olisi käynyt huonosti, olisin menehtynyt ekana "itsenäisen elämän" iltana typerään sähköonnettomuuteen.
Paras sähkömiehen neuvo: toinen käsi taskuun!
Vierailija kirjoitti:
Et sinä siihen olisi kuollut. Verkkovirrasta saa ikävältä tuntuvan sähköiskun, mutta ei se terveelle ihmiselle ole kuolemaksi, kuivissa tiloissa.
Jos olit tikkaulla, olisit saattanut säikähdyksissäsi pudota ja huonolla tuurilla lyödä pääsi johonkin. Mutta ei tuosta muuten olisi sen isompaa tullut.
Kylpyammeessa jalat vedessä seisten verkkovirrasta sähköiskun saaminen voisi jo käydä hengen päälle.
Se miltään tunnu. Pesin hurjassa nuoruudessa Oulun Alppilassa kerrostaloyksiöni kylppärin seinää ja lorottelin suihkulla vettä, märällä lattialla paljain jaloin seisten. Sitten mietin että kummalta tuntuu, sähkövirta kulki läpi, vesi lirisi valokatkaimen läpi ja minun läpi meni sähkö. Kymmeniä kertoja olen lampun vaihtanut, aina on ollut sähkö päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskaltaako tässä vaihtaa lamppuja nyt ollenkaan?
Liioittelet nyt vahvasti. Kynsillesi olisit voinut saada ja tippua tuolilta, mutta kuoleminen on aika epätodennäköistä! Itsekin olen saanut useita sähköiskuja ja en ole edes lääkärintarkastuksessa käynyt.
Sähkömies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi outo olo. Tuntuu siltä kuin minun olisi ollut tarkoitus kuolla tänää tyhmyyteni takia mutta joku pelasti minut ja olen nyt jatkoajalla täällä :0 .
T. Aloittaja
Elämässä on paljonkin tilanteita, jossa melkein jotain tapahtui. Mutta ei kuitenkaan. Näistä voi ottaa oppia ettei elämä ole itsestäänselvää. Ja kokenutkin työntekijä joutuu skarppaamaan. Päinvastoin "melkein" jutut voi laittaa arvostamaan elämää enemmän.
Jos kanta on irti tms voi ihan pääkatkaisijasta laittaa sähkö pois. Ja jättää varsinaiset sähkötyöt, kuten myös LVI (lämpö, vesi, ilmastointi) työt.
*ammattilaisille jättää asennustyöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Räpsyn olisit saanut, mutta et mitään muuta. En menisi sitä irronnutta kantaa räpläämään ilman, että on varmasti sähkötön. Kytkin voi ohjata myös nollaa, vaikka ei saisikaan niin olla.
Itsekin muistan, kun "meinasin kuolla" joskus kun nuorena lähdin typerästi ylittämään tietä ( olin jäänyt pois auton kyydistä) ja tämä vastaan ajavan auton kuski ei huomannut minua sen pysähtyneen auton takaa ja en itsekään katsonut tuleeko autoa. Muistan vaan , kun hän sai jarrutettua niin paljon, että vaikka auto törmäsi niin kaaduin vaan siihen auton viereen ja minulle ei käynyt kuinkaan. Kuski sitten kysyi olenko kunnossa. Sen jälkeen olen aina ollut varovaisempi. Jos auto olisi tullut lujempaa tai olisin lähtenyt vähän aiemmin ylittämään tietä niin ei tiedä miten olisi käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni kuolee tyhmyytensä takia jo ennenkuin täyttää 20, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se, että alle 40v ihminen kuolee terveyden pettämisen takia huolimatta suht terveistä elämäntavoista, niin se on jotenkin traagista.
Kyllä se minusta silti on ikävää jos joku nuori kuolee. Yksikin tuttuni kuoli kun auto suistui tieltä ( ei itse ajanut) ja lensi hän lensi ulos autosta, kun ei ollut turvavyötä. En minä silti häntä minään tyhmänä ole koskaan pitänyt ja ajattelen aina, että olisihan se voinut olla minäkin ja jokainen tekee joskus väärin. Jotkut vaan maksavat siitä ison hinnan.
No et oikeesti edes meinannut kuolla. Itse olen saanut jo lapsena kaksi pahaa sähköiskua (70-luvulla ei oltu niin tarkkoja) ja aikuisenakin rikkinäisestä boilerista tärskyn. Vielä olen hengissä hyvinkin.
Lisäksi tätini pelasti minut 80-luvulla kaasun täyttämästä mökistä, missä oli avotuli - räjähdysmäinen tulipalo oli lähellä.
Aikuisena olen joutunut hätäleikkaukseen sisäisen verenvuodon takia, oli vähällä etten jäänyt vain nukkumaan kotiin ja kuollut.
et ois tosta kuollu, saanu säkärin ja pudonnu alas. Ehkä joku luu menny poikki pudotessa, mutta oisit jääny henkiin.
Ehkä AP nyt tarkoittaa tässä sitä tunnetta että on tehnyt jotain normaalia, mutta parin muuttujan vuoksi tilanne olisi voinut koitua kohtalokkaaksi ellei olisi tajunnut itse/joku olisi tajunnut ajoissa. Onhan se aika karmiva tunne.
Itse joskus survasin sauvasekoittimella marjoja ja kone seinässä toisen käden sormet käynnistysnapin kohdalla maistoin sormella aikaansaannosta ja tungin sormeni sinne terän alueelle. Tajusin siinä sitten muistellessa että luojan kiitos en vahingossa painanut sitä nappia samalla mikä olisi voinut pelkästä puristuksesta tapahtua. Olisi lentänyt sormi survauksen joukkoon mausteeksi :/ Ei toki henki olisi lähtenyt mutta käyttökäden etusormea ei enää olisi.
Nyt osaat arvostaa joka hetkeä... Niin lähellä että kaikki olisi loppunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kuolee tyhmyytensä takia jo ennenkuin täyttää 20, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se, että alle 40v ihminen kuolee terveyden pettämisen takia huolimatta suht terveistä elämäntavoista, niin se on jotenkin traagista.
Kyllä se minusta silti on ikävää jos joku nuori kuolee. Yksikin tuttuni kuoli kun auto suistui tieltä ( ei itse ajanut) ja lensi hän lensi ulos autosta, kun ei ollut turvavyötä. En minä silti häntä minään tyhmänä ole koskaan pitänyt ja ajattelen aina, että olisihan se voinut olla minäkin ja jokainen tekee joskus väärin. Jotkut vaan maksavat siitä ison hinnan.
No, onhan se harmi, kun nuorena kuolee. Turvavyön käyttämättä jättäminen nyt vaan on tyhmää, samoin kun kondomin, laskettelukypärän, pyöräilykypärän, selkäpanssarin käyttämättä jättäminen moottoripyöräillessä, ratsastaessa tai syöksylaskiessa tai vaikka hengitysuojaimen käyttämättömyys Coronasairaalassa Kiinassa. Turvavälineet eivät kokonaan poista vaaraa, mutta vähentävät sitä huomattavasti. Tyhmää on olla käyttämättä niitä. Ihminen, joka ei käytä, on tyhmä ja ajattelematon ja saa ehdokkuuden Darwin -palkintoon.
Paitsi jos saa samalla hetkellä rytmihäiriön voi kuolla. Kuitenkin epätodennäköistä