Lue keskustelun säännöt.
Kun teet ruokaa puolisolle ja itsellesi, kumpi saa paremman palan?
20.02.2020 |
Teet jauheliha- tai kasvispihvejä, kumpi saa isomman palan? Leikkaat kakkua, kumpi saa isomman palan? Viikkaat servettejä, kumpi saa paremmin onnistuneen? Leikkaat pizzaa, kumpi saa mehevämmän täytteen? Elokuvissa, kumpi saa paremman paikan? Voit vapaasti keksiä lisää esimerkkejä tähän.
Laita vielä sukupuolesi ja ikäsi ja parisuhteesi ajan vuosissa.
Kommentit (57)
Se kummalle se asia on tärkeämpi saa.
Yhdessä 11 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin meillä molemmat tekee ruokaa ja ottaa itse annoksensa. Minä olen pieniruokainen joten otan vähemmän kuin mieheni.
Kahvilassa otamme molemmat erilaisen kakkupalan. Mies ottaa omastaan lusikallisen ja antaa sitten loput minulle. Sisäpiirivitsi - hänen kalorinsa eivät lihota minua;)
Minun ruuassani ei ole parempia paloja. Peruunaa, salaattia ja kasviksia saa syldä niinp paljon kuin haluaa. Lihaa on sama annos kaikille.
Kumppanini ottaa ensin, sitten minä. Ruuan teen minä. Hän ei tee ruokaa ollenkaan.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "mies tietysti" naiset, oletteko niitä jotka voivat tehdä miehelle voileipiäkin valmiiksi, se kun täällä tuntuu nostavan useimmilla karvat pystyyn?
Totta kai. <3
Mies kay nyt keskiviikkoiltaisin kurssilla, olen ottanut tavakseni sina aikana, kun han on poissa, leipoa jotain ns. yllatyksena. :D Kun mies sitten tulee kotiin, tarjolla on kirjaimellisesti lampimaisia.
Joskus muffinsseja, joskus kekseja, joskus jotain suolaista piirakkaa. Naita sitten syodaan pitkin viikkoa.
Kuuntelen siina samalla aanikirjaa, leipominen rentouttaa ja on kiva aina "yllattaa" mies. Vaikka tietaahan han jo, etta leivon jotain. Mutta se, mita, on ainakin yllatys. :D
Eli ihan tahallasi haluat lihottaa miehesi? Luuletko ettei se sitten sinua jätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruuat jokainen ottaa itse. Se joka ottaa eka, valitsee tietysti ensimmäisenä. Astiatkin on valmiina pöydässä ja jokainen valitsee paikkansa, se joka on eka valitsee mieleisensä ja toki siinä samalla servetinkin jos sellainen on katettu pöytää. Hääkakun olemme taineet leikata yhdessä muuten kumpikin leikkaa oman palansa ja niin ison kuin haluaa. Nainen kohta viiskymppinen.
Miten niin paremman palan?
Kun minä laitan ruokaa, kaikki palat ovat täydellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan miehelleni nätimmin paistuneen pihvin ja jos kananmunista toinen on poksahtanut keitettäessä, hänelle se ehjä. Muuten kyllä annan mieheni passata minua, hän tuo ekan kahvikupillisen mulle sänkyyn aamuisin, hieroo jalkojani, siivoaa yleensä yksin... mutta kun teen ruokaa, hän saa paremmat palat, se on rakkautta multa <3
N52, 30 vuotta yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sanoo, että isompi on parempi?
Elokuvateatterissa kaikki paikat on yleensä hyviä, ainakin meillä. Ei ole pylväitä tms. Yhdessä "lähiseudun" teatterissa, jonne on 120km matkaa, on tasalattialla se katsomo, mutta ei yleensä puipahdeta sinne.
Servetit jää yleensä laatikkoon.
Meillä kumpikin huomioi toista, ja haluaa toiselle parasta. Siksi toiselle pyritään antamaan hänen mieltymyksien mukaisia asioita. Kumpikaan ei itsekkäästi oleta toisen aina luopuvan paremmasta, mutta toista huomioidaan.
Emäntä laittaa kaikki eväät ja minä olen se jota kutsutaan näiden seinien sisällä ahneeksi lopaksi. Kaikella rakkaudella kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä "mies tietysti" naiset, oletteko niitä jotka voivat tehdä miehelle voileipiäkin valmiiksi, se kun täällä tuntuu nostavan useimmilla karvat pystyyn?
Välillä teen miehelle leivän ja välillä mies tekee minulle. Paremmalta se toisen tekemänä maistuu. Tänä aamuna mies keitti minulle aamupuuron, eilen keitin hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Nämä "mies tietysti" naiset, oletteko niitä jotka voivat tehdä miehelle voileipiäkin valmiiksi, se kun täällä tuntuu nostavan useimmilla karvat pystyyn?
Minä teen meillä ruoan, käytännössä useimmiten kaksi eri ruokaa, koska meillä on eri ruokavaliot. Viikonloppuina teen aamiaiset. Retkille eväät. Teen siis miehelleni myös voileipiä. Minä tykkään ruuanlaitosta. Hän puolestaan tykkää mm. kattaa pöydän, siivota ruokailun jäljet, imuroida ja pestä pyykit. Emme ole eritelleet töitä sukupuolielinten perusteella vaan molemmat pääsevät tekemään aika lailla haluamiaan hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukin perheestä ottaa sen pihvin / kalafileen / palasen / kauhallisen, minkä haluaa (first come first served). Jokainen osaa leikata itse pizzansa ja kakkunsa.
Perheessä äiti, isä ja ysiluokkalainen.
Vierailija kirjoitti:
Syöttekö te oikeasti samasta pizzasta? Onko se pakastepizza, kotitekoinen vai pizzerian? Perhepizza?
Minä kun teen itse, niin vähintään neljä pellistä neljälle teen. Niistä voi sitten jäädä seuraavalle päivälle toki, ja järjestys taitaa olla yleensä se että lapset syövät halutessaan, sitten minä, mies voi syödä aina makkaraa.
Syödään samasta pitsasta oikeastaan aina. Pakastepitsoja ostetaan yleensä kaksi, jotka syödään puoliksi. Saadaan molemmat siten syödä yhdessä ja ei tarvitse osata päättää kumpaa pitsaa halutaan. Kotitekoinen pitsa jaetaan aina, siitä riittää yleensä kahdeksi kerraksi syötävää. Pitseriastakin tilattu pitsa jaetaan kahtia. Ihan tavallisen kokoinen yleensä mutta joskus on tilattu isompikin, jos on ollut todella kova nälkä. Yleensä siinä on kuitenkin liikaa syömistä.
Meillä jaetaan ruoka niin, että nälkäisempi saa enemmän. Herkut niin, että minä otan sen, kummassa on enemmän suklaata, vaikka se olisi pienempi. Karkit niin, että se syö enemmän, kummalla on vähemmän itsekuria sillä hetkellä.
Puoliso saa huonomman palan, deitti paremman. Helppo nyrkkisääntö.
Vierailija kirjoitti:
Syöttekö te oikeasti samasta pizzasta? Onko se pakastepizza, kotitekoinen vai pizzerian? Perhepizza?
Minä kun teen itse, niin vähintään neljä pellistä neljälle teen. Niistä voi sitten jäädä seuraavalle päivälle toki, ja järjestys taitaa olla yleensä se että lapset syövät halutessaan, sitten minä, mies voi syödä aina makkaraa.
4 pellillistä neljälle? Onko teillä tosi pieni pelti, vai syöttekö ihan jäätäviä määriä?
Minä olen joskus teininä pystynyt syömään jopa 1/4 pellillisen kotitekoista pizzaa. Nykyisin teen yhden pellillisen kuudelle ihmiselle (2 aikuista, 1 teinipoika, 3 nuorempaa lasta, kuopus 6v). Ei siitä yleensä jää yhtään yli, mutta kaikki ovat tyytyväisiä. Jos on enemmän porukkaa, pitää tehdä kaksi pellillistä, ja silloin sitä jää yli. Minulle riittää 1/8 koko pellin kokoisesta pizzasta, tosin pizzerian normaalikokoisesta pizzastakin riittää hyvin puolikas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöttekö te oikeasti samasta pizzasta? Onko se pakastepizza, kotitekoinen vai pizzerian? Perhepizza?
Minä kun teen itse, niin vähintään neljä pellistä neljälle teen. Niistä voi sitten jäädä seuraavalle päivälle toki, ja järjestys taitaa olla yleensä se että lapset syövät halutessaan, sitten minä, mies voi syödä aina makkaraa.4 pellillistä neljälle? Onko teillä tosi pieni pelti, vai syöttekö ihan jäätäviä määriä?
Minä olen joskus teininä pystynyt syömään jopa 1/4 pellillisen kotitekoista pizzaa. Nykyisin teen yhden pellillisen kuudelle ihmiselle (2 aikuista, 1 teinipoika, 3 nuorempaa lasta, kuopus 6v). Ei siitä yleensä jää yhtään yli, mutta kaikki ovat tyytyväisiä. Jos on enemmän porukkaa, pitää tehdä kaksi pellillistä, ja silloin sitä jää yli. Minulle riittää 1/8 koko pellin kokoisesta pizzasta, tosin pizzerian normaalikokoisesta pizzastakin riittää hyvin puolikas.
Sorry, mutta KETÄ KIINNOSTAA teidän pellilliset, neljännespellilliset, puolipellilliset, syöjien määrät, iät ja koot?!
Totta kai. <3
Mies kay nyt keskiviikkoiltaisin kurssilla, olen ottanut tavakseni sina aikana, kun han on poissa, leipoa jotain ns. yllatyksena. :D Kun mies sitten tulee kotiin, tarjolla on kirjaimellisesti lampimaisia.
Joskus muffinsseja, joskus kekseja, joskus jotain suolaista piirakkaa. Naita sitten syodaan pitkin viikkoa.
Kuuntelen siina samalla aanikirjaa, leipominen rentouttaa ja on kiva aina "yllattaa" mies. Vaikka tietaahan han jo, etta leivon jotain. Mutta se, mita, on ainakin yllatys. :D