Tämä tunne on todellinen. Tuntuu että kaikki on nykyään aivan sekasin, en tiedä enää mitä ajatella mistään mitään.
Olen 30v ja iski oikein krooninen turhautuminen ja väsymys, ollut jo vuosia mutta nyt räjähti käsin (vai olenko kasvannut aikuiseksi).
Tuntuu että joka paikka on yhtä sekasortoa. Työelämä, koulumaailma, luonto. Kaikki on täysin luonnotonta ja epätasapainossa. Tuntuu että elämässä ei pysty enää mihinkään luottaa ja kaikki muuttunut huteraksi.
Muistan lapsuudessa kun asiat olivat jotenkin paljon paremmassa järjestyksessä. Nyt on mennyt ihan överiksi. Vielä kun kaikki uudistukset tehdään ja kaikki ovat yhtä pihalla.
Kommentit (246)
Ymmärrän, olen sua 20 v. vanhempi.
Maailma on ollut järjissään viimeksi 80-luvulla. Et tiedä, miten turvallista silloin oli.
Asiat järjestyivät helposyi ja loogisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, olen sua 20 v. vanhempi.
Maailma on ollut järjissään viimeksi 80-luvulla. Et tiedä, miten turvallista silloin oli.
Asiat järjestyivät helposyi ja loogisesti.
Tää on totta. Voi kun voitais palata 80-luvulle.
Ap:na ihmettelen kun on alkanut todenteolla olla vaikeuksia pärjätä kun ei enää logiikalla pärjää. Kaikki on niin päinvastaisesti kun miten pitäisi olla. Ei voi enää mihinkään luottaa ja joutuu olemaan todella valpas.
Kaipaan niitä aikoja kun elämä kantoi ja pystyi rauhallisena olla.
mitä ajatella mistään mitään?????
Asiat tuntuvat olleen ennen "paremmassa järjestyksessä", koska ihminen sopeutuu paremmin alkuperäiseen kuin muuttuneeseen tilaan. On yleistä että vanhetessa maailmanmeno alkaa hirvittää. Tuntuu ettei pysy enää kärryillä. Mutta nuorista nykyaika tuntuu ihan normaalilta.
Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia. Uuteen sopeutuminen onkin tulevaisuudessa tärkeämpi ominaisuus kuin koskaan.
Mt-ongelmat kuulemma lisääntyneet myös ja työnantajat hämmästelee
Näin ajattelen itsekin ja olen ajatellut siitä lähtien, kun joskus peruskouluaikana tuli karu herätys. Olisi hienoa olla sankari ja muuttaa kaikki, mutta jos sellainen ihminen saa seuraajia, hänestä tulee diktaattori. Heidätkin on historia nähnyt. Muutos tuo aina kärsimystä.
Nykyään ei edes voi vetäytyä mihinkään yksin. Maailma seuraajineen tulee perässä. Mitä kukaan voi tehdä? Ei Lallikaan voinut pysäyttää asioiden kulkua.
Mä olen pohjimmiltani metsäläinen ja tahtoisin olla rauhassa, vaikka sitten kuolisinkin 20 tai 30 vuotta aikaisemmin kuin muuten, enkä usko olevani ainoa. Tämän maailman vaatima rekisteröityminen joka prkeleen paikkaan, työhön pääsemättömyys ja siitä rankaiseminen, byrokratia ja nöyryytys eivät ole minkään arvoisia. Talous pyörii hyödyttäen pientä vähemmistöä.
Me voitaisiin tehdä uudella teknologialla hienoja asioita, mutta sen sijaan sillä käydään sotaa, kytätään ja alistetaan. Ihmiskunta on kehottynyt teknologisesti, mutta ei ymmärrä mistään mitään. Meitä oikein yllytetään riitelemään välttämättömistä pikkuasioista keskenämme suurten asioiden miettimisen sijaan.
Eniten pihalla ovat lapset ja nuoret, jotka
eivät ole järkevää maailmaa nähneetkään.
Sääliksi käy.
Ainakin huijaus ja valehtelu on lisääntynyt räjähdysmäisesti verrattuna entisaikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Asiat tuntuvat olleen ennen "paremmassa järjestyksessä", koska ihminen sopeutuu paremmin alkuperäiseen kuin muuttuneeseen tilaan. On yleistä että vanhetessa maailmanmeno alkaa hirvittää. Tuntuu ettei pysy enää kärryillä. Mutta nuorista nykyaika tuntuu ihan normaalilta.
Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia. Uuteen sopeutuminen onkin tulevaisuudessa tärkeämpi ominaisuus kuin koskaan.
Nimenomaan nuoret ja millenniaalit ovat niitä ahdistuneita ja mielenterveysongelmaisia. Vanhemmalla polvella on asiat hyvin, jos ovat ehtineet rakentaa elämään vakautta silloin kun se oli vielä suht helppoa. Vanhemmasta sukupolvesta välittyy se, että on joskus ainakin saatu viettää rentoa ja kiireetöntä elämää, ja että on opittu läsnäolon taito sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:na ihmettelen kun on alkanut todenteolla olla vaikeuksia pärjätä kun ei enää logiikalla pärjää. Kaikki on niin päinvastaisesti kun miten pitäisi olla. Ei voi enää mihinkään luottaa ja joutuu olemaan todella valpas.
Kaipaan niitä aikoja kun elämä kantoi ja pystyi rauhallisena olla.
Niin, kuinka moni haluaa olla rauhallisena vai onlo tärkeämpää kilpailla ja menestyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiat tuntuvat olleen ennen "paremmassa järjestyksessä", koska ihminen sopeutuu paremmin alkuperäiseen kuin muuttuneeseen tilaan. On yleistä että vanhetessa maailmanmeno alkaa hirvittää. Tuntuu ettei pysy enää kärryillä. Mutta nuorista nykyaika tuntuu ihan normaalilta.
Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia. Uuteen sopeutuminen onkin tulevaisuudessa tärkeämpi ominaisuus kuin koskaan.
Nimenomaan nuoret ja millenniaalit ovat niitä ahdistuneita ja mielenterveysongelmaisia. Vanhemmalla polvella on asiat hyvin, jos ovat ehtineet rakentaa elämään vakautta silloin kun se oli vielä suht helppoa. Vanhemmasta sukupolvesta välittyy se, että on joskus ainakin saatu viettää rentoa ja kiireetöntä elämää, ja että on opittu läsnäolon taito sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Eivät ne yleensä ole nuoria, jotka eniten kauhistelevat nykymaailmaa, vaan vanhemmat jotka vertaavat nykytilaa omaa nuoruuteensa.
Minkä ikäinen olit silloin kun maailma oli vielä normaali? Kysytään tämä myös nykynuorilta 20 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten pihalla ovat lapset ja nuoret, jotka
eivät ole järkevää maailmaa nähneetkään.
Sääliksi käy.
Jep. Olen itse 37v ja kyllä sen on huomannu miten AIVOPESTYJÄ nykynuoret on!!
Vierailija kirjoitti:
Eniten pihalla ovat lapset ja nuoret, jotka
eivät ole järkevää maailmaa nähneetkään.
Sääliksi käy.
Järkevä maailma = sinun järkeesi käyvä maailma.
Minä havaitsin maailman tilan/muutoksen n.2014-2015, tuli olo etten ole tilannut tällaista ja 28v olen nyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä havaitsin maailman tilan/muutoksen n.2014-2015, tuli olo etten ole tilannut tällaista ja 28v olen nyt.
Täsmälleen samat sanat! Ei ole enää mitään mistä pitää kiinni.
Mielestäni tähän on syynä sosiaalinen media ja ylipäätään liika "uutisten" seuraaminen ja media. Nuo edellämainitsemat asiat kun ovat loppujen lopuksi illuusioita. Turvallisuus ja rauha tulee siitä että ihminen elää omannäköistä elämää itsestään käsin, se on todellisuutta. Muistakaa, ainut tiedon lähde on kokemus, mikä on sinun totuutesi?
Enemmistö ihmisistä haluaisi palata nuoruutensa vuosikymmenelle, jonka muistot aika on kullannut. Melkoista itsepetosta mielestäni.
Samaa mieltä. Ei voi yhtään luottaa elämää.
Olen masentunut.
T. 96-vuosimallin nainen.
Se on se eksistentiaalinen tuska kun tajuaa miten vähällä järjellä tätä maailmaa pyöritetään.