Voiko kenneltoiminnalla elää?

Voi mutta vaatii paljon työtä pienellä tuloksella.

Tietysti jos pentutehtsiluun suuntautuu,niin helpompaa tulon saaminen. Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan tehtaile..

Jos oikein pienellä tulee toimeen, niin kai sillä voi nippa nappa elääkin. Riskibisnes tosin, sillä koirahan voi kuolla tai jalostukseen aiotulla nartulla voidaan todeta lonkkavika tms, jolloin sitä ei voikaan käyttää. Että en nyt ihan tuon varaan koko toimeentuloani laskisi. 

Eipä oikeastaan, jos hoitaa kaiken asianmukaisesti. Kaikki menee, mikä tulee.

Ei. Kenneltoiminnasta voi saada lisätuloja mutta se ei elätä. Joskus pentueesta jää miinukselle. Koira voi vaikka tehdä vain yhden pennun keisarinleikkauksella tai se ainoa pentukin voi kuolla. Voitontavoittelu johtaa koirien huonoihin oloihin ja pentutehtailuun. Kenneltoiminta on joskus kallista luksusharrastelua mikäli matkailee ympäri maailmaa haalimassa meriittejä. Lisäksi on sydäntäsärkevää etsiskellä kunnollisia ja rakastavia koteja kaikkien valheiden seasta.

Jos koirat ja koirien hyvinvointi on tärkeitä, en ryhtyisi niitä kasvattamaan. Kovinkaan monella koiralla ei ole hyvät oltavat, ikävä kyllä =(

Vierailija kirjoitti:

Jos koirat ja koirien hyvinvointi on tärkeitä, en ryhtyisi niitä kasvattamaan. Kovinkaan monella koiralla ei ole hyvät oltavat, ikävä kyllä =(

Koska monella koiralla asiat ovat huonosti, niin kenenkään ei pitäisi niitä kasvattaa?! Kenenkään ei toki pidä pelkkä taloudellinen hyöty mielessä ruveta hommaan.

Tuttavapiiriin löysi tiensä koiraharrastaja. On kennel, mutta sen lisäksi toimii aktiivina lajiliitossa ja kiertää toimarina näyttelyissä, ja toimii maahantuojana lemmikkitarvikkeille. Ei riittäisi tulot hänellä elämiseen ilman aviomiehen työpaikkaa, Se ei ole vielä selvinnyt millaisella palkalla mies työtään tekee, sen verran satunnainen ja uusi tuttavuus vielä on.

Jos teet vastuullista koirien jalostustyötä pitkällä tähtäimellä, teet kaikki terveystutkimuksrt, käyt näyttelyissä ym niin saatat saada harrastusrahaa itsellesi. Pentutehtailu loppuu nykyään onneksi usein melko nopeasti kun sana lähtee kiertämään. Hommaa pennuista on paljon ja on tosi sitovaa. Pahimmillaan synnytyksestä on enemmän kuluja mitä saat pennuista ( ja voi olla että eläviä ei edes synny).

Tietenkin voi, mutta ota huomioon että aika äkkiä tulet alv-velvolliseksi mikä toisaalta rokottaa ansioita, toisaalta aika paljon saa laitettua verotukseen menoina.

Toki jotta homma on kannattavaa pitää olla tarpeeksi isot tilat ja mielellään jo "nimi", oli se omilla ansioilla hankittu tai ei. Pari laadukasta omaa urosta joita voit tarjota myös maan rajojen ulkopuolelle sekä kontaktit joiden kautta myös syntyvät pentueet löytävät kodin maan rajojen ulkopuolelta. Sitten se tärkein kasvatustoiminnan osatekijä  eli nartut. Niitä pitää olla useampi, laadukkaita yksilöitä. Pentueita tultava useampi vuodessa, eri nartuilla tietenkin.

Oma osaaminen ja ymmärryskin pitäisi olla tavallista koiranomistajaa paljon parempi. Omat linjat pitää tuntea, sekä hyvät että huonot puolet. Monikohan koirankasvattaja pääsee näihin? Ei kovin moni kun useimmilla tuntuu olevan periaatteena "kasvatetaan kivoja kotikoiria" tai "uros löytyi naapurikylästä, päätettiin astuttaa"  jne. Äkkiä koko touhu alkaa myös muistuttaa pentutehtailua, raja voi olla häilyvä.

Jollain perusterveellä ja ongelmattomalla, hyvin myyvällä ja reippaasti pentuja porsivalla rodulla voi onnistua. Alkuun sijoittelet paljon narttupentuja niin muut hoitaa niiden juoksevat kulut ja pystyt lisäksi maksimoimaan siitosmateriaalin määrän. Voitolle alkanet päästä joskus kymmenen vuoden kieppeillä, on tuo sukupolvenväli koirilla kuitenkin sen verran pitkä.

Mikähän sitten olisi kriteerit täyttävä rotu? Joku cockerspanieli?

Vierailija kirjoitti:

Eipä oikeastaan, jos hoitaa kaiken asianmukaisesti. Kaikki menee, mikä tulee.

Ei pidä paikkaansa. Itse kasvatan koiria harrastusmielessä, en missään tapauksessa päätyökseni. Vuodessa on 1-2 pentuetta. En voi kieltää, etteikö se toisi aika kivan lisätulon perheeseemme. Olen laskenut, että pentueesta suurin piirtein yhden pennun hinta kuluu rekkarimaksuihin, pentujen ja emon pakollisiin eläinlääkäritarkastuksiin, rokotuksiin, ruokaan yms, mutta loppu on voittoa. Jos pentueessa on kuusi pentua ja hinta 1200e / kpl, niin käteen jää suurin piirtein 6000 euroa.  Ei sillä lapsiperhe elä, mutta hiihtoloman Kanarian-reissu maksettiin ja paljon muutakin.  

Sitten tietysti pitää muistaa, että kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Narttu voi jäädä tyhjäksi, syntyä vain yksi pentu, voi tulla yllättäviä isoja eläinlääkärikuluja jne. Toisaalta monessa muussakin yrittämisessä on riskinsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä oikeastaan, jos hoitaa kaiken asianmukaisesti. Kaikki menee, mikä tulee.

Ei pidä paikkaansa. Itse kasvatan koiria harrastusmielessä, en missään tapauksessa päätyökseni. Vuodessa on 1-2 pentuetta. En voi kieltää, etteikö se toisi aika kivan lisätulon perheeseemme. Olen laskenut, että pentueesta suurin piirtein yhden pennun hinta kuluu rekkarimaksuihin, pentujen ja emon pakollisiin eläinlääkäritarkastuksiin, rokotuksiin, ruokaan yms, mutta loppu on voittoa. Jos pentueessa on kuusi pentua ja hinta 1200e / kpl, niin käteen jää suurin piirtein 6000 euroa.  Ei sillä lapsiperhe elä, mutta hiihtoloman Kanarian-reissu maksettiin ja paljon muutakin.  

Sitten tietysti pitää muistaa, että kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Narttu voi jäädä tyhjäksi, syntyä vain yksi pentu, voi tulla yllättäviä isoja eläinlääkärikuluja jne. Toisaalta monessa muussakin yrittämisessä on riskinsä. 

Aika halvalla sitten selviät.

Sijoitusnartut ja rotu, jolla isoja pentueita ja jonka pennut eivät jää käsiin. Siinäpä varmaan ne tärkeimmät vinkit sille, joka edes suht tuottavasta kenneltoiminnasta haaveilee.

Kulut kannattaa pitää järkevinä. Tietenkin pakolliset terveystutkimukset tulee tehdä ja jalostuskoirien kanssa käydä muutamalla eri tuomarilla näytillä, mutta en näe mitään mieltä siinä, että koiralauman kanssa matkustellaan näyttelyissä ympäri Eurooppaa. Se on sitten vain oma valinta ja hauskaa harrastamista, mutta ei enää taloudellisesti järkevää toimintaa. Vaikka koirasi olisi kuinka monen maan valio hyvänsä, niin se ei vaikuta Suomessa kyseisen koiran pentujen hintaan.

Riippuu, mitä rotua kasvattaa, mitä hintoja pennuista myydessä voi pyytää, astutus- ja eläinlääkärikuluista, mitä syöttää emolle ja pennuille jne.

Edelliseen vielä lisäisin, että eläinlääkärien hintoja kannattaa todella vertailla. Säästän satoja euroja per pentue, kun ne rokottaa ja tarkistaa meidän mukava, pätevä kunnaneläinlääkäri täällä maalla. Jotkut kasvattajakollegat käyttävät nimekkäiden eläinlääkärien ja isojen ketjusairaaloiden palveluja, ja maksavat pari sataa lisää varmaan jo siitä, kun astuvat eläinlääkärin kynnyksen yli. 

Koirapiirejä seuraavana: aika monet meistä ottaa pennut mieluummin kasvattajalta joka ei tehtaile pentuja liian tiheään, koirat ovat enemmän rakas harrastus kuin elinkeino. Tuo pitää myös alan puhtaampana: ne elinkeinostaan taistelevat eivät halua myöntää oman koirasukunsa sairauksia, koiria "katoaa" rekisteristä ilman tietoja perinnöllisistä sairauksista, koirista halutaan sertejä mahdollisimman nopeasti, ulkonäköön kiinnitetään ihan liikaa huomiota ohi terveyden (perinnöllinen monimuotoisuus, sukusiittoisuuden välttäminen) ja luonteen. ja mitä tehdasmaisemmaksi homma menee sitä hankalampia pennuista tulee ostajien kannalta: ei pennuteta kotona vaan jossain erillisrakennuksessa jolloin kodin tavoille oppiminen hidastuu, betonilattiat ja niiden desinfioiminen vie mahdollisuuden normaalilta mikrobiomilta ja herkistää koiraa allergioille jne. 

Koirista ja kyseisestä harrastuksesta mitään tietämättömänä kysyn, että paljonko koiranpennut sitten maksavat? Oikeastiko jopa 1200 e?! Onko jotain tosi kalliita tai muita halvempia rotuja? 

Jotenki sairasta rahastaa koirilla noin

Vierailija kirjoitti:

Edelliseen vielä lisäisin, että eläinlääkärien hintoja kannattaa todella vertailla. Säästän satoja euroja per pentue, kun ne rokottaa ja tarkistaa meidän mukava, pätevä kunnaneläinlääkäri täällä maalla. Jotkut kasvattajakollegat käyttävät nimekkäiden eläinlääkärien ja isojen ketjusairaaloiden palveluja, ja maksavat pari sataa lisää varmaan jo siitä, kun astuvat eläinlääkärin kynnyksen yli. 

Plus bensakulut, kun ajellaan jopa toiselle puolelle Suomea jonkun "gurun" perässä

Vierailija kirjoitti:

Jotenki sairasta rahastaa koirilla noin

Ilmaiseksiko ne kasvattinsa pitäisi lahjoittaa? Vai oletko sitä mieltä, ettei ihmisen pitäisi puuttua koiran jalostukseen ja lisääntymiseen ollenkaan, koirat vaan ulos iloisesti keskenään lisääntymään niinkuin tahtovat?