Lue keskustelun säännöt.
Nainen 44v mies 34 v, kannattaako edes harkita?
17.02.2020 |
Itsellä (nainen) lapset luonnollisestikin tehty. Mies tässä se aloitteellinen, itse jarruttelen. Mies yrittänyt jo puoli vuotta että ihan pelkkä baarituttavuus ei kyseessä.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole ns. naistenmies vaan hiukan ujokin luonteeltaan. Rauhallinen ja kunnollinen, herrasmies. Urheilee, ei ryypiskele.
Mulla on huono itsetunto. Kaksi avioliittoa oman ikäisten miesten kanssa on päättynyt miesten pettämiseen. Siksi mietinkin, että tällainen "puumanainen" ei saa pidettyä "nuorta" miestä uskollisena tai muutenkaan pitkässä suhteessa. Plääh. Tosi hankala tilanne.
Mietin myös mitä muut ajattelee, varsinkin miehen ystävät ja perhe. Ehkä vaan halusin kuulla palstan ajatuksia. Ja nuo "se etsii vaan seksiseuraa" kommentit ei olleet yllätyksiä, mutta kyllähän ne pysäyttää. Varsinkin kun itse toivoisi pysyvää suhdetta.
ap
Kaiketi kyse on nyt myös siitäkin, että miten miehsi tuo esille sen, miten tai kuinka hän haluais suhtteenne etenevän. - Esimerkiksi kyllä minä todennäköisesti laittaisin jarruja päälle, jos kumppani ehdokkaani alkaisi puolen vuoden -enemmän ja vähemmän- aktiivisen yhdessä olon jälkeen puuhata yhteen muuttamista... Ja -kyllä. Jos sinulla on "jo" kaksi avioliittoa ajautunut karille, niin minusa on enemmän kuin fiksua kuunnella itseään muta hieman myös muitakin vaikka ei heitä miellyttääkseen parisuhdettaan muodostaisi tai olisi muodostamatta,
Sinkkumies
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on yhdeksän vuotta minua nuorempi ja kohta olemme olleet kymmenen vuotta naimisissa❤️❤️❤️
Mutta minkäikäisiä olette? Sillähän ei ole väliä kuin tietyissä ikäkausissa. Käytkö kauneusoperaatioissa, täytätkö naamaasi jne? Kun rupsahdat niin se on siinä. Miehille ei naisen luonne merkkaa vaan ulkonäkö. Rupsahtaneet kuoret heitetään pois, sisuksella ei väliä.
Kuinka yskinkeraisena ja typerinä sinä oikein pidät meitä miehiä? - Jos pelkkä naisen ulkonäkö riittäsi siihen että haluaisni elää ja olla naisen kanssa parisuhteessa, tai olisi lopulta se merkittävin asia naisessa (tai jollain myös miehessä) niin yhtä hyvin sitä kaiketi voisin yrittää elää ja olla parisuhteessa nuken kanssa.
En väitä, etteikö ulkonäöllä olisi merkitystä. - Kyllähän se on monesti se, minkä toisessa ensimmäisesnä huomaa. Mutta ei kauneimmastakaan ulkonäöstä ole juurikaan apua, jos sen alla ei ole mitään erityisä ja rakastettavaa .
Enkä näin sanoessani tarkoita, että vähemmän kauniit (/ tai komeat) olisivat hengeltään ja tai luonteeltaan automaattisesti yhtään sen parempia (tai huonompia) parisuhdekumppaneita.
Sinkkumies
Erittäin yksinkertaisina ja mittaamattoman typerinä :)
Itselläni on 14 vuotta nuorempi mies, ollut jo neljännesvuosisadan. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole ns. naistenmies vaan hiukan ujokin luonteeltaan. Rauhallinen ja kunnollinen, herrasmies. Urheilee, ei ryypiskele.
Mulla on huono itsetunto. Kaksi avioliittoa oman ikäisten miesten kanssa on päättynyt miesten pettämiseen. Siksi mietinkin, että tällainen "puumanainen" ei saa pidettyä "nuorta" miestä uskollisena tai muutenkaan pitkässä suhteessa. Plääh. Tosi hankala tilanne.
Mietin myös mitä muut ajattelee, varsinkin miehen ystävät ja perhe. Ehkä vaan halusin kuulla palstan ajatuksia. Ja nuo "se etsii vaan seksiseuraa" kommentit ei olleet yllätyksiä, mutta kyllähän ne pysäyttää. Varsinkin kun itse toivoisi pysyvää suhdetta.
ap
Entä jos vaan nyt luovut siitä pysyvän suhteen haaveesta, koska ukko voi vaikka kuolla 2 vuoden kuluttua. Elelet vaan päivän kerrallaan hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä alotteita mies on tehnyt?
No ihan normaaleja. Mitä sillä on väliä? Ja ei, en ole tulkinnut mitään hyvän huomenen toivotusta aloitteeksi. Kyllä hän osaa avata suunsa aiheesta.
Jos se toistuvasti pyytää ulos senkin jälkeen että aina olet kieltäytynyt toistuvasti, niin eiköhän se ainakin kiinnostunut ole. Tosin ei sitä voi etukäteen tietää kauan mikäkin seurustelu kestää. Ei kai se auta kun suostua treffeille ja katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat 30+, ei väliä iällä. 10v. on tuossa vaiheessa vähän. Eri asia on jos mies haluaa lapsen tehdä.
Why not?
Kerkeät vielä tehdä lapsenkin, jos haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on yhdeksän vuotta minua nuorempi ja kohta olemme olleet kymmenen vuotta naimisissa❤️❤️❤️
Mutta minkäikäisiä olette? Sillähän ei ole väliä kuin tietyissä ikäkausissa. Käytkö kauneusoperaatioissa, täytätkö naamaasi jne? Kun rupsahdat niin se on siinä. Miehille ei naisen luonne merkkaa vaan ulkonäkö. Rupsahtaneet kuoret heitetään pois, sisuksella ei väliä.
Kuinka yskinkeraisena ja typerinä sinä oikein pidät meitä miehiä? - Jos pelkkä naisen ulkonäkö riittäsi siihen että haluaisni elää ja olla naisen kanssa parisuhteessa, tai olisi lopulta se merkittävin asia naisessa (tai jollain myös miehessä) niin yhtä hyvin sitä kaiketi voisin yrittää elää ja olla parisuhteessa nuken kanssa.
En väitä, etteikö ulkonäöllä olisi merkitystä. - Kyllähän se on monesti se, minkä toisessa ensimmäisesnä huomaa. Mutta ei kauneimmastakaan ulkonäöstä ole juurikaan apua, jos sen alla ei ole mitään erityisä ja rakastettavaa .
Enkä näin sanoessani tarkoita, että vähemmän kauniit (/ tai komeat) olisivat hengeltään ja tai luonteeltaan automaattisesti yhtään sen parempia (tai huonompia) parisuhdekumppaneita.
Sinkkumies
Erittäin yksinkertaisina ja mittaamattoman typerinä :)
Ohis En ihmettele. - Ottamatta kantaa siihen, mitä olen vaikka vain tähän keskuseluun kirjoittanut, tai ehkä paremmin yrittänyt kirjoittaa (ja sanoa), niin välillä teen niin paljon kirjoitusvirheitä tai muutoin kirjoitan niin kömpelöitä sanakäänteitä, että itse niitä joskus myöhemmin lukeneena ihmettelen, että olenko oikeasti joskus tullut käyneeksi koulua ja opiskellut, ehkä myös jotain oppinutkin sen jälkeen kun ensimmäiseltä luokalta pääsin toiselle luokalle, enkä jäänyt yllätyksekseni luokalle, vaikka... - no arvaatte
Olen kyllä myös laitanut merkille, että en ole ainoa täällä, joka on käytttäny nimimerkkiäni (Sinkkumies). - Viimeinen on tietysti oma vikani, kun en ole ollut halukas rekisteröimään omaa ja siten erityistä nimimerkkiä itselleni.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä alotteita mies on tehnyt?
No ihan normaaleja. Mitä sillä on väliä? Ja ei, en ole tulkinnut mitään hyvän huomenen toivotusta aloitteeksi. Kyllä hän osaa avata suunsa aiheesta.
Jos se toistuvasti pyytää ulos senkin jälkeen että aina olet kieltäytynyt toistuvasti, niin eiköhän se ainakin kiinnostunut ole. Tosin ei sitä voi etukäteen tietää kauan mikäkin seurustelu kestää. Ei kai se auta kun suostua treffeille ja katsoa.
Ei, kyllä mä uskon että mies on vaan niin pinpelin tarpeessa, ettei puoli vuottakaan vonkaamista ole vielä mitään. Katsoka vaikka 5 vuoden päästä uudelleen, jos vieläkin jaksaa vongata niin ehkä voisi harkita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 23 v ikäeroa, minä nainen siis vanhempi. Mies ei halua lapsia ja minä olen omani jo tehnyt ja maailmalle laittanut.
Yhdeksän yhteistä vuotta takana, kukaan ei tiedä eikä takaa montako edessä, mutta etpä sitä takuuta missään muussakaan suhteessa saa!
Jos nuorempi mies olisi komea, treenattu ja seksikäs, sänkyä pääsisi helposti lämmittämään. Muuten en osaisi ottaa tosissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
34 vuotias mies on joka tapauksessa täysi-ikäinen ja kasvanut jo ohi etsikkoaikansa, joten miksi et anna hänelle mahdollisuutta?
Elämä ei mene niin, että se suunnitellaan valmiiksi ja tietynlaiseksi. Kun ei elämä vaan mene niin.
Suurin osa onnesta menee ihmisillä ohi juuri sinun tavallasi. Ajattelet niin kuin uskot kaikkien ajattelevan. Et tee päätöstä rohkeasti omaa sydäntäsi kuunnellen. Voit siis valita elämän, jossa löydät ikäisesi tyypin ja olen puolionnellinen tai annat elämän viedä ja olet onnellinen.
Voit aivan hyvin kuolla viiden vuoden kuluttua tai mies kahden vuoden, joten onko järkeä pohtia jotakin tulevaisuutta? Elämmme aikaa, jossa pikku hiljaa sallitaan monenlaisia suhteita. Uskallatko muutenkaan tehdä elämässäsi mitään, mistä itse pidät? Lähde siitä jo miettimään, mihin olet valmis muissakin asioissa.
Onhan sekin mahdollisuus, että ap epäröi sen TAKIA että jokin muukin miehessä ei tunnu siltä, että kannattaisi heittäytyä. Toisekseen on ihan mahdollista, että ap löytäisi ikäisensä kumppanin ja olisi varma ja 100% onnellinen hänen kanssaan. Kun jotain jättää väliin, avaa mahdollisuuksia muulle. On nyt kiinni siitä, kuinka ison riskin ap haluaa ottaa, ja mikä on hänen määritelmänsä onnesta.
Se on ihan todellinen huoli, että parin vuoden päästä VOI käydä juuri niinkuin ap pelkää, eli mies jättää ja haluaa nuoremman kanssa perheen tms. Kestääkö sen? Olisiko silti kiitollinen yhdessä vietetystä ajasta, vai jättäisikö jättäminen tässä tilanteessa liian haavoitetuksi ja lisäksi harmin siitä,ettei tullut etsittyä itselle paremmin sopivaa ja varmemmalta tuntuvaa kumppania?
Ei kyllä kannattaisi täällä kysellä tuollaisia. Mielipiteitä on niin monia että menet vain niistä sekaisin. Luota omiin tunteisiisi. Jos et edes kokeile mitä siitä tulisi niin voi jäädä jotain kaunista ja hyvää kokematta.
Hän ei ole ns. naistenmies vaan hiukan ujokin luonteeltaan. Rauhallinen ja kunnollinen, herrasmies. Urheilee, ei ryypiskele.
Mulla on huono itsetunto. Kaksi avioliittoa oman ikäisten miesten kanssa on päättynyt miesten pettämiseen. Siksi mietinkin, että tällainen "puumanainen" ei saa pidettyä "nuorta" miestä uskollisena tai muutenkaan pitkässä suhteessa. Plääh. Tosi hankala tilanne.
Mietin myös mitä muut ajattelee, varsinkin miehen ystävät ja perhe. Ehkä vaan halusin kuulla palstan ajatuksia. Ja nuo "se etsii vaan seksiseuraa" kommentit ei olleet yllätyksiä, mutta kyllähän ne pysäyttää. Varsinkin kun itse toivoisi pysyvää suhdetta.
ap