Työpaikkahaastattelu tulossa ja minä näytän mummolta :(

Vierailija kirjoitti:

Siis vika on naamassa, eikä hiuksissa, mutta silti epätoivoisesti haluat apua vain hiusten laittamiseen.

Miten onnistuit noin epävarmana ja sekavana ihmisenä saamaan työhaastattelukutsun?

Ei ollut tarkoitukseni sentään kuulostaa epätoivoiselta. Kysyin nimenomaan hiuksista, koska meikki ja pukeutuminen on jo ihan kunnossa. Naaman ja hiusten yhteensovittaminen on se pulma.

Sain työhaastattelukutsun näin epävarmana ja sekavana ihmisenä sen vuoksi, että olen myös erittäin kokenut ja pätevä alani ammattilainen, ja juuri pitkän kokemukseni vuoksi olen sen ikäinen, että neukkarivalaistuksessa saatan näyttää mummolta. Itse työtä voi tehdä vaikka millaisen raadon näköisenä, mutta minun tarkoitukseni onkin näyttää haastattelussa hieman tavallista minääni siistimpänä.

Vastasinko riittävän hyvin vai haluatko tietää vielä lisää jotakin sellaista, mikä ei liity hiuksiin? :)

Vierailija kirjoitti:

Letti? Aikuisella naisella? Ei luoja. Vain jos ilet siivooja/keityäjä tmv.

Letti edustaa klassista kampaustyyliä kylläkin. Ei siis kaksi lettiä lasten tyyliin, vaan yksi letti.

Tuo kuvan messy bun näyttää hyvältä, harjoittele sellainen. Pari pointtia tulee mieleen. Ensinnäkin vaikka työhaastattelussa pitää näyttää siistiltä, ei siellä tarvitse yrittää näyttää joltain muulta kuin mitä on. Eli jos olet mummonaamainen ja kiharatukkainen niin sellainen nyt olet ja silti olisit työhön sopiva. Toinen on luonnonkihara tukka. Se minulla ainakin näyttää sotkuiselta vaikka mitä tekisi koska kiharat eivät mene nätisti ja tasaisesti. Sileä tukka taas liitetään huoliteltuun olemukseen, mitä en varsinkaan sadesäällä saa edes kampaajalla millään. Joten pitää vain hyväksyä että kiharoilla on oma elämänsä ja yrittää laittaa niitä hieman aisoihin. Ja sitten keskittyä olennaiseen eli esittelemään osaamistaan.

Ymmärrän ap tuskasi. Mulla on kanssa tulossa työhaastattelu (edellyttäen, että pääsen toiselle kierrokselle) ja netistä jo katsoin, että ko. haastattelija on amerikkalainen, tosi viimeisen päälle laitettu ja klassisen kaunis nainen. Hurjan valkaistut kauniit hampaat. Mulla on muuten nätin malliset hampaat, mutta mulla on aina ollut pienimuotoinen kompleksi keltaisesta hammasluustani. Ajattelen, että JOS pääsen toiselle kierrokselle haastattelussa, aion käydä kunnon teholaservalkaisussa, maksoi mitä maksoi, ja käydä hankkimassa geelikynnet. Tiedän, turhamaista mutta uskon tuollaisilla pikkujutuilla saavani tarvittavaa lisäitsevarmuutta haastatteluun. 

Mitä vikaa on mummoudessa?

Minä sain pitkän työttömyyteni jälkeen kutsun haastatteluun. Olin nuhruisen näköinen, vaatteet jotenkin kulahtaneita, hiusten juurikasvu hoitamatta ja koko olemus sellainen masentunut, väritön. Oli kevät, aurinko paistoi. Tunsin oloni nukkavieruksi ja olmin oloiseksi. Hävetti lähteä ulos, normaalien ihmisten joukkoon. Enhän sitä työpaikkaa saanut. Hävettää olla tälläinen luuseri, kun rakastan kevättä, mutta en kehtaa edes lähteä ulos kävelylle.

Mummonaama kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis vika on naamassa, eikä hiuksissa, mutta silti epätoivoisesti haluat apua vain hiusten laittamiseen.

Miten onnistuit noin epävarmana ja sekavana ihmisenä saamaan työhaastattelukutsun?

Ei ollut tarkoitukseni sentään kuulostaa epätoivoiselta. Kysyin nimenomaan hiuksista, koska meikki ja pukeutuminen on jo ihan kunnossa. Naaman ja hiusten yhteensovittaminen on se pulma.

Sain työhaastattelukutsun näin epävarmana ja sekavana ihmisenä sen vuoksi, että olen myös erittäin kokenut ja pätevä alani ammattilainen, ja juuri pitkän kokemukseni vuoksi olen sen ikäinen, että neukkarivalaistuksessa saatan näyttää mummolta. Itse työtä voi tehdä vaikka millaisen raadon näköisenä, mutta minun tarkoitukseni onkin näyttää haastattelussa hieman tavallista minääni siistimpänä.

Vastasinko riittävän hyvin vai haluatko tietää vielä lisää jotakin sellaista, mikä ei liity hiuksiin? :)

Olet superhyvä tyyppi. Tsempit haastatteluun. Saat sen jobin kyl!

Faith kirjoitti:

Mummonaama kirjoitti:

Ensi viikolla menen työpaikkahaastatteluun hyvin pitkästä aikaa ja tänään havahduin siihen, että näytän ihan mummolta. En ole hakemassa mummon työtä, joten jotain olisi tehtävä. Työssä ei varsinaisesti tarvitse "edustaa".

Ongelma ovat hiukset: paksut, hartiapituiset, luonnonkiharat hiukset (2C/3A). Väri on oikein hyvä vaaleanruskea, mutta viimeksi tänään sateessa ja viimassa hiukseni näyttivät kykynsä riehaantua. Olin ajatellut, että tärkeisiin tilanteisiin tekisin hiuksistani ns. arkinutturan, mutta sepä ei näytäkään samalta kuin kolmikymppisten trendikkäät nutturat vaan ehdalta mummotukalta. Minulla on aidoista hiuksista tehty nutturalisäke, mutta se ei auta yhtään, kun vika on naamassa eikä hiuksissa.

Naamaa en voi muuttaa, vaikka olenkin hyvä meikkaaja. Keksin vain kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: joko olen sotkutukkainen mummonaama tai mummonutturainen mummonaama - kampaajalle en missään tapauksessa ehdi lähteä (enkä halua leikkauttaakaan hiuksiani). Keksiikö joku kolmannen vaihtoehdon? Voiko nutturasta tehdä nuorekkaan niin, ettei se näytä siltä, että sitä on yritetty saada nuorekkaan näköiseksi? :(

Eivät muut varmaan näe sitä nutturaa samalla tavalla kuin sinä. Eli ei heille varmaan tule mieleenkään, että "ahaa, tuossa on selvästi yritetty saada nutturalla nuorekasta vaikutelmaa...". Muut näkevät vain sen, että sinulla on nuttura, mikäli edes kiinnittävät siihen huomiota. Laita vain tavallinen nuttura, joka on siistitty kampauspinneillä.

Tämä vastaus kiteyttää kaikki fiksut neuvot, joita muutama vastaaja jo antoi. Harjoittelen nutturan tekoa, jos vaikka ehtisin tottua sellaiseen ennen haastattelua. Kiitos kaikille kivoille neuvojille! :)

Ja hyi hyi sitten niille, jotka osallistuivat ketjuun vain huutelemalla ilkeyksiä tisseistä ja hammaspaikoista ja kulueristä. Mutta jos lauantai-iltanne parani välihuutelusta, olkoon menneeksi. ;)

Vierailija kirjoitti:

Minä sain pitkän työttömyyteni jälkeen kutsun haastatteluun. Olin nuhruisen näköinen, vaatteet jotenkin kulahtaneita, hiusten juurikasvu hoitamatta ja koko olemus sellainen masentunut, väritön. Oli kevät, aurinko paistoi. Tunsin oloni nukkavieruksi ja olmin oloiseksi. Hävetti lähteä ulos, normaalien ihmisten joukkoon. Enhän sitä työpaikkaa saanut. Hävettää olla tälläinen luuseri, kun rakastan kevättä, mutta en kehtaa edes lähteä ulos kävelylle.

Oijoi. Kevätaurinko saa ikkunat, pensasaidat, autot ja rakennukset näyttämään nuhruisilta ja väsähtäneiltä, miksei sitten ihmisiäkin. Tee muutamia pieniä ojennusliikkeitä: hoidata juurikasvusi, työnnä kulahtaneen oloiset vaatteesi pesukoneeseen värinapin kanssa (mustille vaatteille marketeista muutamalla eurolla löytyvä Back to Black on kiva uudistaja) ja osta vitamiiniporetabletteja, joista saa tunteen siitä, että on tehnyt edes jotakin pientä. Sitten ehkä jo jaksatkin lähteä kävelylle poistamaan olmia olemuksestasi.

Tsemppiä! Kukaan ei voi luvata, että asiat paranevat, mutta kukaan ei voi luvata sitäkään, että eivät parane. :)

t. Mummonaama

Olet jo vähän vanhempi, mutta et halua näyttää mummolta, joten keksit laittaa työhaastatteluun nutturan? Kas kun et vielä laita huivia siihen päälle.

Pakkoko se laitettu tukka on pilata jossain hirmumyrskyssä. Voit esim. mennä työhaastatteluun taksilla ja varautua vielä kosteussuojan sisältävillä,silottavilla muotoilutuotteilla.  Freesi, kevyt meikki luonnollisen kuultavalla pohjalla ja peiteaineella oikeissa paikoissa auttaa jo paljon. Kulmiin väriä kynällä, huuliin joku nätti neutaali nudesävy, eikä kannata unohtaa poskipunaakaan.

Onko sulla valkkia?

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla valkkia?

On, yksi donitsinmallinen ja yksi nepparilla aukeava donitsivalkki. Ja yksi pitkä, litteä, pehmustettu pötkövalkki. Hiukset on tarkoitus vetää sen läpi, vääntää valkki itsensä ympärille ja kiinnittää hiukset koko hässäkän ympäri pinneillä. Noilla donitseilla saan aikaan vain ihan liian siistin nutturan ja pelkään, että valkki joko näkyy muotona tai vaahtomuovi pilkistää hiusten välistä. Tuolla pötköllä saan aikaan vain melkoisia katseenvangitsijoita. En hyvällä tavalla.

Pitäisiköhän harjoitella tuolla pienemmällä donitsivalkilla? Se on kai tumpeloystävällisin valinta?

Vierailija kirjoitti:

Olet jo vähän vanhempi, mutta et halua näyttää mummolta, joten keksit laittaa työhaastatteluun nutturan? Kas kun et vielä laita huivia siihen päälle.

Pakkoko se laitettu tukka on pilata jossain hirmumyrskyssä. Voit esim. mennä työhaastatteluun taksilla ja varautua vielä kosteussuojan sisältävillä,silottavilla muotoilutuotteilla.  Freesi, kevyt meikki luonnollisen kuultavalla pohjalla ja peiteaineella oikeissa paikoissa auttaa jo paljon. Kulmiin väriä kynällä, huuliin joku nätti neutaali nudesävy, eikä kannata unohtaa poskipunaakaan.

Luetaanpa nyt aloitus ja koko lyhykäinen ketju huolellisesti ja kommentoidaan vasta sitten, jos jotain asiaa jää.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap tuskasi. Mulla on kanssa tulossa työhaastattelu (edellyttäen, että pääsen toiselle kierrokselle) ja netistä jo katsoin, että ko. haastattelija on amerikkalainen, tosi viimeisen päälle laitettu ja klassisen kaunis nainen. Hurjan valkaistut kauniit hampaat. Mulla on muuten nätin malliset hampaat, mutta mulla on aina ollut pienimuotoinen kompleksi keltaisesta hammasluustani. Ajattelen, että JOS pääsen toiselle kierrokselle haastattelussa, aion käydä kunnon teholaservalkaisussa, maksoi mitä maksoi, ja käydä hankkimassa geelikynnet. Tiedän, turhamaista mutta uskon tuollaisilla pikkujutuilla saavani tarvittavaa lisäitsevarmuutta haastatteluun. 

Jos hampaidenvalkaisu ja geelikynnet tuovat tarvittavaa itsevarmuutta, ei niiden hankkiminen ole turhamaisuutta. Jos ilman niitä pidättäytyy hymyilemästä tai piilottelee kynsiään nyrkkien sisään, investointi hyvinkin kannattaa.

Minulla muuten on kokemusta molemmista reilun kymmenen vuoden takaa. Valkaisutin hampaani, mutta vaikka hammashygienisti kuinka esitteli sävytaulukoitaan, minä (tai kukaan muukaan) en huomannut hampaissani mitään eroa. Geelikynsillä en hakenut pituutta vaan kestävyyttä, mutta geelit irtosivat kynsistäni niin helposti, että kolmannen yrityksen jälkeen kynsispesialisti lähetti minut kampaamon puolelle ottamaan samalla rahalla hiustenkäsittelyä. Onneksi minun itsetuntoni ei ollut hampaista ja kynsistä kiinni, mutta tämä tukkamalli... :D

Olen ollut amerikkalaisten järjestämässä rekrytointiprosessista peräti neljä kuukautta, viimeiseen haastatteluun saakka. Ihan tavallisia amerikkalaisia olivat, pari vähän homssuisempaakin, mutta kaikilla tosiaan hyvät hampaat.

Tsemppiä haastatteluun!

Itse menisin sellaisena kuin kävisin jatkossa töissäkin enkä yrittäisi esittää mitään muuta kuin olen. Jos yrittäisin feikata jotain muuta, olo olisi niin epämukava että haastattelu kaatuisi kyllä osaltani siihen.

Mummonaama kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla valkkia?

On, yksi donitsinmallinen ja yksi nepparilla aukeava donitsivalkki. Ja yksi pitkä, litteä, pehmustettu pötkövalkki. Hiukset on tarkoitus vetää sen läpi, vääntää valkki itsensä ympärille ja kiinnittää hiukset koko hässäkän ympäri pinneillä. Noilla donitseilla saan aikaan vain ihan liian siistin nutturan ja pelkään, että valkki joko näkyy muotona tai vaahtomuovi pilkistää hiusten välistä. Tuolla pötköllä saan aikaan vain melkoisia katseenvangitsijoita. En hyvällä tavalla.

Pitäisiköhän harjoitella tuolla pienemmällä donitsivalkilla? Se on kai tumpeloystävällisin valinta?

Donitsilla saa suht rennonkin nutturan. Laita ensin tukka ponnarille ja sit vaan löysäät sieltä täältä. Pujota hiukset siihen donitsiin ja sen jälkeen hiuslenkki päälle. Sit taas nypit niitä hiuksia siitä donitsin päältä vähän rennommin ja kiinnität latvat pinneillä. Spiraalipinnit on muuten yks parhaita keksintöjä rentojen nutturoiden tekoon. Toimii ilman valkkejakin. Ja myös pysyy.

T. Sotkukiharapää

Vierailija kirjoitti:

Mummonaama kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla valkkia?

On, yksi donitsinmallinen ja yksi nepparilla aukeava donitsivalkki. Ja yksi pitkä, litteä, pehmustettu pötkövalkki. Hiukset on tarkoitus vetää sen läpi, vääntää valkki itsensä ympärille ja kiinnittää hiukset koko hässäkän ympäri pinneillä. Noilla donitseilla saan aikaan vain ihan liian siistin nutturan ja pelkään, että valkki joko näkyy muotona tai vaahtomuovi pilkistää hiusten välistä. Tuolla pötköllä saan aikaan vain melkoisia katseenvangitsijoita. En hyvällä tavalla.

Pitäisiköhän harjoitella tuolla pienemmällä donitsivalkilla? Se on kai tumpeloystävällisin valinta?

Donitsilla saa suht rennonkin nutturan. Laita ensin tukka ponnarille ja sit vaan löysäät sieltä täältä. Pujota hiukset siihen donitsiin ja sen jälkeen hiuslenkki päälle. Sit taas nypit niitä hiuksia siitä donitsin päältä vähän rennommin ja kiinnität latvat pinneillä. Spiraalipinnit on muuten yks parhaita keksintöjä rentojen nutturoiden tekoon. Toimii ilman valkkejakin. Ja myös pysyy.

T. Sotkukiharapää

Yritän! :)

t. Sotkukiharamummonaama