Naiset, otatteko uusia miespuolisia ystäviä elämäänne ollessanne parisuhteessa.

Heitä tulee usein ainakin sen kumppanin kautta.

En. Kumppani riittää minulle vallan mainiosti. Miehen kaverit on miehen kavereita, ei minun. En minäkään parita omia ystäviäni miehelle.

Minulla (mies) on syntynyt muutama uusi hyvä ystävyyssuhde naispuoliseen ihmiseen pitkän parisuhteeni aikana. Eivät siis ole tulleet puolisoni kautta. 

Koko homman toimivuus perustuu kahteen asiaan.

- Avoimuus. Puolisoni on aina tervetullut mukaan jos tapaan tätä ystävääni, ja olemme kutsuneet ystäväni miehensä kanssa meille useamman kerran iltaa istumaan. 

- Rehellisyys itselleni (ja sitä kautta puolisolleni) suhteen ja tunteiden laadusta. Tiedän itse millaisia tunteita minulla on ystävääni kohtaan. Jos olisi muutakin kuin platoniseen ystävyyteen liittyviä tunteita, niin valehtelisin sekä itselleni ja puolisolleni jos kutsuisin suhdetta siinä tilanteessa pelkäksi ystävyydeksi. 

En käsitä, miten mies voisi olla muka vain ystävä. Minua ainakin häiritsisi se ajatus, että mies saattaisi vain kaivata päästä panemaan, jos saa mahdollisuuden. Siis että ystävyys pohjautuu sille toiveelle, vaikka mieskin tietäisi, ettei ole mahdollista ihan vähään aikaan.

Siinä ois aina se pelko, että ystävä lähtisi, jos en olisi enää kiinnostava panomielessä.

Vierailija kirjoitti:

En käsitä, miten mies voisi olla muka vain ystävä. Minua ainakin häiritsisi se ajatus, että mies saattaisi vain kaivata päästä panemaan, jos saa mahdollisuuden. Siis että ystävyys pohjautuu sille toiveelle, vaikka mieskin tietäisi, ettei ole mahdollista ihan vähään aikaan.

Siinä ois aina se pelko, että ystävä lähtisi, jos en olisi enää kiinnostava panomielessä.

En osaa sanoa muiden miesten puolesta mitään, mutta eivät minua naispuoleiset ystäväni paneta. Enkä yrittäisi panna vaikka olisin sinkku. Koen heitä kohtaan samanlaista välittämistä kuin sisartani kohtaan. Eli panetus ei liity mitenkään kuvioon. 

Missä niitä uusia ystäviä on jonossa, eipä ole vielä torjuttavaksi asti näkynyt?

Yhdestä työpaikan miehestä on tullut ystäväni ja mieheni on ystävystynyt myös hänen kanssaan. Miksi ihmeessä sukupuoli määrittelisi ystävyyden? Automaattisestiko pitäisi 50% ihmisistä skipata pois mahdollisten ystävien joukosta koska he ovat väärää sukupuolta?

Kyllä, tottakai. Eihän suhdevoi eikä saa ystävystymistä estää.

Ystävä on ystävä, ei mikään potentiaalinen ihastus tai kumppani. Eli ei mitään ongelmaa ystävyydessä eri sukupuolen kanssa. Toisaalta, lapsena paras ystäväni oli perheen kissa, kun sisaruksia eikä muitakaan lapsia lähistöllä ollut, eli minulle ystävä on luottokaveri lajista tai muusta viis...239

Meillä miehen kanssa kyllä luotetaan siihen, ettei sukupuoli määritä sitä voiko olla kaveri/ystävä vai ei.

Ei. Pysyn myös etäällä miespuolisista ystävistäni jos he ovat suhteessa, koska minä olen aina se nainen johon kaikkien puolisot suhtautuu välittömästi mustasukkaisuudella. Kaikki muut naiskaverit on ok, mutta minussa on jotain pahaa, joka ikinen kerta. On siis parempi, että ei olla erityisemmin tekemisissä. Kunnioitan ystävieni parisuhteita.

Olen suhteen aikana ystävystynyt naapurimiehen kanssa. Ystäviäminulla ei ole liikaa.

Olen ystävystynyt erään miehen kanssa pitkän parisuhteeni aikana. Miehestä tuli heti jotenkin turvallinen ja kaverillinen fiilis ja sattumalta törmäilimmekin usein ja päädyimme viestittelemään ja näkemään toisiamme.

Omalle miehelleni tämä ystävyys on ok, vaikka aluksi hänen piti vähän sulatella asiaa, koska minulla ei aikaisemmin ole ollut miehiä kavereina ja tämä oli uusi tilanne molemmille. Meillä on mieheni kanssa todella vahva luottamus toisiimme, ja suhteemme toimiikin todella hyvin eikä kummallakaan ole tarvetta alkaa rajoittaa toisen kavereita tai menemisiä.

Mun mies on sen verran perinteinen, ettei tykkää siitä jos mulla olisi miespuolisia kavereita. Ei tosin oikeastaan ole koskaan ollutkaan, paitsi töiden puolesta. Muutama aiemmista työporukoista tuttu miespuolinen kaveri mulla on ja se on miehelleni ok, sillä en tapaa heitä kahden kesken vaan aina osana isompaa ammattiin liittyvää porukkaa. Ja noita tapaamisia on pari-kolme per vuosi enkä muuten pidä yhteyttä. 

Tiedän, että tämä kommentti saa alapeukkujen määrän. Syy, miksi hyväksyn mieheltä noinkin kontrolloivaa käytöstä on se, että hän on äärettömän vastuullinen ja huolehtiva. Tällä palstalla ja muuallakin usein puhutaan, että moni nainen on miehelleen arjen mahdollistaja ja mies on rinnalla ajelehtiva lapanen tai jopa perässä vedettävä vätys. Minun ei ole tuollaisista ongelmista joutunut kärsiä koskaan. Miehellä ei myöskään ole naispuolisia kavereita. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä työpaikan miehestä on tullut ystäväni ja mieheni on ystävystynyt myös hänen kanssaan. Miksi ihmeessä sukupuoli määrittelisi ystävyyden? Automaattisestiko pitäisi 50% ihmisistä skipata pois mahdollisten ystävien joukosta koska he ovat väärää sukupuolta?

Parisuhteessa ollessa kyllä. Sussuiluksi tuollaiset loppujenlopuksi menee

No juuri nyt ottaisin oikein mielelläni, niin kauaksi ollaan ukon kanssa ajauduttu toisistamme. Ja en pelkäks kaveriksikaan! Noin muutoin mulla ei ole juurikaan miespuolisia kamuja, olen uskollista tyyppiä ja sinällään viihdyn parhaiten parisuhteessa. En tosin juuri nyt omassani 🙁

Tottakai. Naisia myös. Mieskin saa ystävystyä vaikka lampaiden kanssa, jos tahtoaa. Hyvä jos löytyy kavereita lisää.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on sen verran perinteinen, ettei tykkää siitä jos mulla olisi miespuolisia kavereita. Ei tosin oikeastaan ole koskaan ollutkaan, paitsi töiden puolesta. Muutama aiemmista työporukoista tuttu miespuolinen kaveri mulla on ja se on miehelleni ok, sillä en tapaa heitä kahden kesken vaan aina osana isompaa ammattiin liittyvää porukkaa. Ja noita tapaamisia on pari-kolme per vuosi enkä muuten pidä yhteyttä. 

Tiedän, että tämä kommentti saa alapeukkujen määrän. Syy, miksi hyväksyn mieheltä noinkin kontrolloivaa käytöstä on se, että hän on äärettömän vastuullinen ja huolehtiva. Tällä palstalla ja muuallakin usein puhutaan, että moni nainen on miehelleen arjen mahdollistaja ja mies on rinnalla ajelehtiva lapanen tai jopa perässä vedettävä vätys. Minun ei ole tuollaisista ongelmista joutunut kärsiä koskaan. Miehellä ei myöskään ole naispuolisia kavereita. 

Mun ihannemies! 😂

Kyllä mulla on parikin miespuolista kaveria, toinen tullut työmaailmasta ja toinen harrastuksen myötä. Huumori ja jutut vaan osuu yksiin eikä siinä ole mitään seksuaalista vetoa. Meillä on kaikilla omat perheemme.

Miehellä on myös naispuolisia kavereita, jotka toki tunnen mutta jotka eivät varsinaisesti ole mun kavereita

jos naisella on miesystäviä mä jätän sen koska sillo tietää nainen pettää