Miksei kukaan varoittanut, että raskaus tuhoaa terveyden? Enkä nyt puhu repeämistä
Koska repeämistä varoitetaan ja tiesin, että niistä saattaa jäädä loppuelämäksi tiettyjä ongelmia. Mutta kukaan ei varoittanut (siis edes raskausoppaissa eikä vastaavissa varoitettu), että voi tulla muutakin. Päivittäinen jatkuva selkäkipu vatsalihasten erkauman takia, ja lääkäri sanoi, että erkauma on sellainen, että sen voi korjata vain kirurgisesti eikä leikkausta tehdä ennen kuin lapsiluku on täynnä. Karpaalitunnelisyndrooma molemmissa käsissä, ja sen vuoksi päivittäinen kipu ja puutuneisuus ja nekin voi korjata vain kirurgisesti. Ja noudatin kaikkia raskausajan ohjeita, olin normaalipainoinen ja hyväkuntoinen ennen raskautta.
Kommentit (322)
Mulla ei jäänyt raskaudesta erkaumaa, eikä raskausarpia ja alakerran pieni repeämä korjaantui nopeasti, MUTTA:
-hampaiden reikiintyminen alkoi (vaikka olen huolellinen hampaiden pesijä & lankaaja)
-peräpukamat, vaikka ovatkin pieniä, vaivaavat välillä ja ne hävettävät seksin aikana
-virtsankarkailu vaikka treenaan aktiivisesti lantionpohjaa
-suonikohjut jaloissa, en voi enää käyttää shortseja tai hameita ilman paksuja sukkahousuja
Olen 28-vuotias, vauva 9kk, ja minua harmittaa että vaikka olen hoikka ja liikunnallinen, kroppani on pysyvästi "pilalla" enkä usko että voin enää tuntea olevani seksikäs tai haluttava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valistuksen toimivuus on rajallinen niin pitkään kun meillä on rakenteita jotka estävät ihmisiä tekemästä järkeviä päätöksiä.
Toi kai muuttui toi äp-rahan määräytyminen 6kk ennen äitiysloman alkua, mutta edelleen naisia kannustetaan synnyttämään kaikki lapset pienin ikäeroin vaikka se on raskasta perheille, ja myös niille lapsille ihan fyysisestikin.
Esikoisella tilastollisesti isoin ÄO, 5v ikäero kuitenkin nollaa tilanteen niin että pikkusisaruskin voi yltää samoiin lukemiin.
Mut hei, ei se haittaa että pikkukakkonen piirtää vähän lyhyemmällä liidulla kun ne kuitenkin leikkii niin hyvin yhdessä 😊👍🏻
Tilasto on schmilasto, ja kannattaa vähän katsoa mitä tilastoja lueskelee, millaisella otannalla ne on tehty. Just luin yhden tilaston, jonka mukaan esikoiset on tilastollisesti pisimpiä ja terveimpiä, koska eivät ole lapsuudessaan joutuneet jakamaan ruokaansa sisarustensa kanssa. JOkainen älyllinen olento varmasti tajuaa, että tällaiset tilastot eivät koske suomea, suomessa ei yksikään lapsi jää kitukasvuiseksi sen takia, että pitäisi jakaa ruoka sisarusten kanssa.
Itsellä on kolme lasta viiteen vuoteen, ja älykkäin näistä on just se pikkukakkonen, nyt yläasteella oleva poika, jonka k.a. on 9,7. Ja kuopuksesta näyttäisi tulevan perheen ehdottomasti isokokoisin.
Se että jossain on heitetty heikko arvaus niistä syistä jotka johtavat johonkin tilastolliseen lopputulemaan ei vielä kumoa tilastoa.
Mun nähdäkseni todennäköisempi syy on äidin ravinnevarastojen tyhjeneminen raskauden aikana, koska noi tulokset pätevät kehittyneissä maissakin.
Se että teillä sattuu olemaan toisin päin ei kumoa tilastoa myöskään. Hanki isompi satunnaisotanta ja sitten keskustellaan aiheesta uusiksi 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa a.. ei mulle kyllä jäänyt mitään merkkejä lapsista, paitsi tissit ovat vähän pienemmät nykyään.. olen tosin laihempikin kuin ennen lapsia. Suurimmalle osalle ei varmaan jää mitään.
No hyvä sinulle. Mutta tämä aloitus ei edes koskenut ulkonäköä (paino, tissit tms) vaan ihan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä. Ap
Juu, sen takia niistä ei varmaan pelotella ihmisiä kun suurimmalle osalle ei jää mitään.
Niin juuri. Jokainen raskaus on yksilöllinen eikä kukaan voi sitä ennakoida.
Ihan kuin vastavalmistuneita nuoria pitäisi varoitella työelämästä. Osa sielläkin saa burn outin ja menettää työkykynsä. Joku voi sen seurauksena jopa tappaa itsensä tai kuolla työtapaturmassa. Ei nuoria tietenkään näistä kaikista etukäteen pelotella.
Jos kaikkia varoiteltaisiin kaikkialla aivan kaikista riskeistä, ei kukaan enää ikinä tekisi mitään vaan jäkittäisi kotona verhojen takana, ettei nyt vaan sattuis mitään, paitsi että kotihan on tunnetusti maailman vaarallisin paikka, jonne on moni kuollut.
Suomalaisiin tällainen systeemi ei ole oikein toimiva.
Eli raskauden riskit pitää salata koska jos ne kerrottaisiin rehellisesti niin kukaan ei enää tekisi vauvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa a.. ei mulle kyllä jäänyt mitään merkkejä lapsista, paitsi tissit ovat vähän pienemmät nykyään.. olen tosin laihempikin kuin ennen lapsia. Suurimmalle osalle ei varmaan jää mitään.
No hyvä sinulle. Mutta tämä aloitus ei edes koskenut ulkonäköä (paino, tissit tms) vaan ihan ihmisen terveyttä ja toimintakykyä. Ap
Juu, sen takia niistä ei varmaan pelotella ihmisiä kun suurimmalle osalle ei jää mitään.
Niin juuri. Jokainen raskaus on yksilöllinen eikä kukaan voi sitä ennakoida.
Ihan kuin vastavalmistuneita nuoria pitäisi varoitella työelämästä. Osa sielläkin saa burn outin ja menettää työkykynsä. Joku voi sen seurauksena jopa tappaa itsensä tai kuolla työtapaturmassa. Ei nuoria tietenkään näistä kaikista etukäteen pelotella.
Jos kaikkia varoiteltaisiin kaikkialla aivan kaikista riskeistä, ei kukaan enää ikinä tekisi mitään vaan jäkittäisi kotona verhojen takana, ettei nyt vaan sattuis mitään, paitsi että kotihan on tunnetusti maailman vaarallisin paikka, jonne on moni kuollut.
Suomalaisiin tällainen systeemi ei ole oikein toimiva.
Aiheuttaako lääkkeiden haittavaikutusten listaaminen pakkausselosteessa sinulle sen, että jäät jäkittämään kotiin etkä uskalla enää tehdä mitään? Neuvolasta saa varmaan kaikenlaista vihkosta, kai siellä voisi antaa listan myös mahdollisista pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Tämän keskustelun vastausten perusteella listasta ei tulisi kovin pitkä eikä sitä olisi vaikea laatia. Minua olisi hyvä myös kertoa, miten suurella todennäköisyydellä julkinen terveydenhuolto korjaa vauriot ja mikä on maksettava omasta pussista.
- Ihmisten olisi hyvä ymmärtää yleisellä tasolla, kuinka paljon raskaus oikeasti vaatii naisen keholta ja ymmärtää asia melko suurena haasteena ja koettelemuksena.
- Kun ymmärtää mihin on ryhtymässä, voi varautua paremmin niin psyykkisesti kuin fyysisesti, niin nainen kuin mieskin. Miestenkin olisi hyvä tietää jo lapsia suunnitellessaan kuinka se todellisuudessa vaikuttaa naiseen. Esim. sen, että raskaanaoleva tarvitsee usein paljon apua ja tukea pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Silloin se, jos nainen pärjää ilmankin, olisi vain iloinen yllätys.
- Asiallinen tieto aiheesta vaikuttaa suhtautumiseen raskaana oleviin niin yhteiskunnassa kuin parisuhteissakin
- Asialla on laajempaa sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä
- Esimerkiksi abortista keskusteltaessa olisi tärkeää että yleisellä tasolla nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä, eikä että ison osan ihmisistä näkemys asiasta on että raskaana oleminen tarkoittaa lähinnä pelkkää vauvavatsaa ja aamupahoinvointia. Synnytys tiedetään tuskalliseksi ja vaaralliseksi, mutta sen jälkiseuraamuksista yleisellä tasolla tiedetään melko vähän. (Harvempi tietää esim. sitäkään, että osa synnytyskomplikaatioista tulee vasta synnytyksen jälkeen.)
- Raskaudesta kertovissa lähteissä ei mainita kuin murto-osa raskauden vaikutuksista ja seuraamuksista. Muita seuraamuksia pitäisi listata myös, yleisyysjärjestyksessä.
- Sillä, että asiat tulevat järkytyksenä ja yllätyksenä, on seuraamuksensa. Yllätyksenä ja järkytyksenä tullut asia kuormittaa tiedettyä riskiä enemmän
- Jos ongelmista ei puhuta, monet luulevat ettei niitä ole = asiat menevät "ihan hyvin"
- Koska kyse on yksinomaan naisiin kohdistuvasta suuresta taakasta, ei asia ole sama kuin se että "kaikessa on riskinsä". Kaikessa on toki riskinsä, mutta raskaudessa riskit ovat merkittävästi suurempia kuin missään muussa ihmisten arkielämään kuuluvassa asiassa.
- Aihe koskettaa lopulta meistä jokaista, koska kyse on siitä millä tavalla jokainen meistä tulee maailmaan
- Naisten kokemuksilla on merkitystä ja arvoa
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on siis 24v eli vähän alle kolmikymppinen eli mielestäni nuori.
Nykyäänhän naiset synnyttävät pitkälti yli kolmikymppisinä.Mies 39v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukkua? Ettekö ole onnellisia nuoren vaimoni puolesta, joka on palautunut hyvin vesialtaassa synnytettyään? Onko se joltain pois? Tsemppiä kaikille ja onneksi apua saa fysioterapiasta yms. Hyvää kevättä!
Mies 39v
Vierailija kirjoitti:
Kaksi kertaa ollut synnyttämässä vaimoni kanssa. Ei repeämiä, eikä muitakaan ongelmia. Tähän voi vaikuttaa se, että vaimoni on nuori vähän alle kolmikymppinen, on palautunut hyvin nopeasti ja käy salilla ja lenkillä tietty.
Mies 39v
Miehenä et ole paras vastaaja, siksi. Kai tiedät, että kudostyyppi vaikuttaa repeämisiin? Vähän alle kolmekymppinen ei ole mikään nuori, ihan normaali synnytysikä.
24-vuotias on mielestäsi vähän alle kolmekymppinen? Lähempänähän tuo on kaksikymppistä kuin kolmekymppistä. Annas kun arvaan, pidät iteäsi kolmekymppisenä?
Muistan itse lukeneeni aikoinani monesta paikasta että hampaat kannattaa hoitaa kuntoon jo ennen raskautta. Raskausaikana myös pääsee hammaslääkärille jonon ohi ainakin Helsingissä, koska usein hormonimuutokset ym vaikuttavat hampaisiin ja hampaiden kunto koko kehon ja siis sikiön terveyteen. Tästä kerrottiin minulle neuvolassakin.
Vierailija kirjoitti:
- Ihmisten olisi hyvä ymmärtää yleisellä tasolla, kuinka paljon raskaus oikeasti vaatii naisen keholta ja ymmärtää asia melko suurena haasteena ja koettelemuksena.
- Kun ymmärtää mihin on ryhtymässä, voi varautua paremmin niin psyykkisesti kuin fyysisesti, niin nainen kuin mieskin. Miestenkin olisi hyvä tietää jo lapsia suunnitellessaan kuinka se todellisuudessa vaikuttaa naiseen. Esim. sen, että raskaanaoleva tarvitsee usein paljon apua ja tukea pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Silloin se, jos nainen pärjää ilmankin, olisi vain iloinen yllätys.
- Asiallinen tieto aiheesta vaikuttaa suhtautumiseen raskaana oleviin niin yhteiskunnassa kuin parisuhteissakin
- Asialla on laajempaa sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä
- Esimerkiksi abortista keskusteltaessa olisi tärkeää että yleisellä tasolla nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä, eikä että ison osan ihmisistä näkemys asiasta on että raskaana oleminen tarkoittaa lähinnä pelkkää vauvavatsaa ja aamupahoinvointia. Synnytys tiedetään tuskalliseksi ja vaaralliseksi, mutta sen jälkiseuraamuksista yleisellä tasolla tiedetään melko vähän. (Harvempi tietää esim. sitäkään, että osa synnytyskomplikaatioista tulee vasta synnytyksen jälkeen.)
- Raskaudesta kertovissa lähteissä ei mainita kuin murto-osa raskauden vaikutuksista ja seuraamuksista. Muita seuraamuksia pitäisi listata myös, yleisyysjärjestyksessä.
- Sillä, että asiat tulevat järkytyksenä ja yllätyksenä, on seuraamuksensa. Yllätyksenä ja järkytyksenä tullut asia kuormittaa tiedettyä riskiä enemmän
- Jos ongelmista ei puhuta, monet luulevat ettei niitä ole = asiat menevät "ihan hyvin"
- Koska kyse on yksinomaan naisiin kohdistuvasta suuresta taakasta, ei asia ole sama kuin se että "kaikessa on riskinsä". Kaikessa on toki riskinsä, mutta raskaudessa riskit ovat merkittävästi suurempia kuin missään muussa ihmisten arkielämään kuuluvassa asiassa.
- Aihe koskettaa lopulta meistä jokaista, koska kyse on siitä millä tavalla jokainen meistä tulee maailmaan
- Naisten kokemuksilla on merkitystä ja arvoa
Kuka oletkin, niin harvinaisen hyvin kiteytetty! Osuit juuri asian ytimeen. Voisitko kirjoittaa tuon vaikka mielipidekirjoitukseksi ja lähettää Hesariin? Olisi tärkeää, että tämä aihe tuotaisiin yleiseen keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Jopas, minä sain niiden reoeämien lisäksi juuri nuo samat kivat kuin AP!
Karpaali tuli jo ensimmäisestä raskaudesta ja vatsalihasten erkauma kolmannesta.
Tietenkin myös entistäkin ohuemmat hiukset, raskausarvet, väsyneen naaman, reikiä hampaisiin ja tuntuu että myös jonkin sortin alkavan dementian.
Kyllä näistä kullanmuruista on saanut maksaa :))
Mullekkin tuli pahat repeämät ekasta ja ne vaivaa edelleen, tokasta on edelleen vatsalihasten erkaumaa, vaikka kuinka olen koittanut kuntouttaa ja kuopus on jo 11kk. Pömppö vaan on ja pysyy, vaikka muuten olen hoikka. Hiukset ovat aivan jäätävän ohuet raskauksien ja imetysten jäljiltä ja kun kerään kaikki hiukseni yhteen, on se etusormen paksuinen luiru... Hirvittävät raskausarvet koristaa tuota pömppöä ja ennen raskauksia erinomainen verenpaineeni on jäänyt pysyvästi hälyttävän korkeaksi. Olen siis 26 ja joudun syömään verenpainelääkkeitä.. Ilman niitä lukemat ovat luokkaa 170/100. Pissaa ja kakkaa ei pysty pidättämään kumpaakaan kunnolla, mahtavaa
Niinpä. mä en tiennyt, että raskaudesta voi jäädä liitoskivut vuosiksi. usalaisilta sivuilta olen lukenut että paranevat ehkä vain leikkaamalla. kyllä mä aika usein mietin kannattiko niitä lapsia tehdä. :( ja jos olisin tiennyt että esim selälläni en yhtään kovemmalla alustalla (esim matolla) pysty ehkä koskaan enää makaamaan si-nivelten kipujen ja lantion toimintahäiriön takia. jumppaaminen ym mitä tein ennen lapsia on kaukainen mahdottomuus kun en pääse edes aloitusasentoon. terveydenhuoltoa tietenkään ei kiinnosta. jatkuva kipu uuvuttaa henkisesti, vaikeuttaa nukkumista ja lepoa jne.
Kunnioitan suuresti äitejä. Kaikki raskauden ja synnytyksen vaiva, imetys ja jälkipolven elinikäinen huolehtiminen oman hyvinvoinnin kustannuksella. Yleensähän äidit panee lasten tarpeet aina omiensa edelle. Aiemmin
naiset on kuolleet synnytyksiin ja raskausajan komplikaatioihin. heidän kehosta on otettu uusi elämä ja sitten on joutaneetkin kuolemaan. Äidit ovat urheita. Äitiyteen liittyvä kärsimys ja lasten kasvun turvaaminen jalostavat äidin ihmisenä niin että moni äiti on vanhuudessaan viisas ja henkisesti hyvinvoiva matriarkka.
Siskoni jalannumero kasvoi joka raskaudessa yhdellä numerolla. Parhaalta ystävältäni meni lonkat niin huonoon kuntoon ettei voi enää esim. hiihtää. Ja minulle tuli vasempaan sääreen karmeat suonikohjut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ylempi taho on esim. vauvapalsta kirjoitti:
Missähän siitä olisi pitänyt varoittaa? Neuvolassa?
Jokainen voi itse ottaa asioista selvää, eikä odottaa, että on joku ylempi taho, jonka velvollisuus on opastaa kaikissa maailman asioissa.
Esim. erilaisissa raskausopaskirjoissa, joita luin ennen kuin tulin raskaaksi. En odottanut, että joku ihminen tulee minulle sanomaan vaan että törmäisin siihen tietoon esim. nettikirjallisuudessa, kun raskautta koskevaa tietoa etsin. Kaikkialla puhuttiin vain raskauden AIKAISISTA oireista, mutta ei siitä, että esim. päivittäiset kivut voi jatkua vuosia raskauden JÄLKEEN. Ap
Luit sitten vääriä kirjoja.
Oletpas rasittava vänkääjä...
Kun toivoin raskautta tiesin, että saattaisin olla huonovointinen ja että minulle tulisi mahaan/tisseihin tiikerinraidat. En tiennyt että leukaani kasvaisi mustaa karvaa tai että perseeni pamahtaisi täyteen finnejä. En tiennyt että makuuasennossa minua pyöryttäisi niin etten pystyisi nukkumaan. Enkä todellakaan tiennyt, että lonkkani tulisivat särkemään ja lonksumaan loppuelämäni, päivittäin tuntuu että lonkat lähtee paikoiltaan ja lapseni on jo eskarissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet lihava ja sokerit korkealla niin saat ison lapsen. Tästä varmasti puhuttiin neuvolassa!
Itsellä yli nelikiloisia vauvoja ja olen normaalipainoinen.
Tiedän että tilastot sanoo yhtä, mutta itse lihavana olen saanut 3,7kg ( 41+4) 3,4kg (38+1) ja 2,8kg (36+6) vauvat, samoin kuin lihavat tutut on saaneet ihan normaalikokoisia tai pieniä vauvoja. Sitten taas ne normaalikokoiset on saaneet yli 4kg vauvoja, mm. yksi todella lyhyt ja hento ystäväni sai 4,5kg vauvan. Isoin oli yhden perheen neljäs lapsi, joka oli 5kg. Ja äiti ihan normaalipainoinen.
Että ei siihen voi mitenkään tuudittautua että terveellisillä elämäntavoilla saisi pieniä vauvoja, ja läskit saisi isoja sokerivauvoja. Mulla muuten ei ole ikinä ollut sokereissa mitään häikkää, eikä muutenkaan synnytyksistä jäänyt mitään pysyviä ongelmia. Suurimmat oli jalkapohjakivut ja plantaarifaskiitti, liittyen muuttuneeseen painopisteeseen ja kuormituksiin.
Täällä hoikka ja siro äiti, joka synnytti 4,7kg vauvan. :D Sokereissa ei mitään vikaa. Lähisuvussa ei taida olla yhtäkään alle 4kg syntynyttä.
Ärsyttää tämä että isojen vauvojen äitejä pidetään läskeinä diabeetikkoina.
Mulla ei onneksi tullut muuta kuin arpia ja löysää ihoa mahaan.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa, että ap:lle kävi kuten kävi, mutta en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä pitäisi tehdä? Jakaa jo yläkoulussa jokaiselle tytölle satasivuinen pumaska, jossa lukee kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomat riskit? Elämässä nyt vaan on riskejä, joka asiassa. Siinäkin kai on jotkut terveydelliset riskinsä, jos ei tee lapsia. Ja kuoleman riski vieläpä toteutuu jossain vaiheessa väistämättä. Omat lapseni ovat jo teinejä ja esikoista odottaessani luin jotain 90-luvunkin vauvalehtiä. Sitten kun kuopus syntyi v. 2007, olin ihan järkyttynyt sen aikaisista lehdistä (enkä todellakaan edes tiedä, mitä ne ovat nykyisin). Ja onneksi ei ollut mitään näitä vauvapalstoja! Toki on hyvä, että nykyisin voi puhua vaikkapa juuri näistä synnytysvammoista, mutta minusta on liikaa jäänyt pimentoon se, että lapset ovat ILO; ilo, josta usein saa maksaa vammoina, univaikeuksina ja ties minä, mutta joka tapauksessa niin iso ilo, että se kaikki kannattaa. Ennen niissä lehdissä hehkutettiin äitiyden onnea ja minusta se on ihan oikein! Voihan siinä ohessa kertoa vaikeuksistakin, tietysti, mutta nykyisin tuntuu kuin koko vanhemmuus on joku iloton suoritus, ei tavallista, onnellista perhe-elämää. Ei kaikkeen voi elämässä varautua, eikä mikään taho ole velvollinen korvaamaan esim. sellaisia vammoja, joita kukaan ei olisi voinut estää. Jokainen raskaaksi haluava nainen ottaa riskin, samaten kuin tien ylittävä jalankulkija.
Kyllä, mielestäni tietoa tulisi jakaa jo nuorille tytöille avoimesti ja proaktiivisesti. Juurikin jokin todella kattava infokirjanen olisi hyvä vaikka 15v tytöille jaettavaksi. Naisilla ja tytöillä on oikeus tietää mihin he ryhtyvät ennen kuin seksielämää aletaan edes aloittelemaan. Raskaus on mahdollinen jokaisessa yhdynnässä ja myös se ja sen seuraukset pitäisi tiedostaa. On ihan järkyttävää, miten tietoa pimitetään ja raskaanaolevien ja synnyttäneiden vaivoja vähätellään tässä meidän armaassa sivistysvaltiossamme nimeltä Suomi! Raskaus, synnytys ja vauva-aika on ihan jotain muuta kuin sitä odotuksen onnea ja pinkkiä unelmahöttöä ja autuutta mitä meille syötetään jo nuoresta asti.
Muuten, miksi sinusta on ihan ok että nainen "maksaa" lapsesta kaikkine karmeine, usein elinikäisine, vaivoineen mutta lapsen isän ei tarvitse maksaa lapsesta yhtään millään tavalla (suurin osa isistä ei osallistu edes yösyöttöihin yms.)? Ja siemensyöksyä ei lasketa maksamiseksi ennenkuin joku viisastelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska halutaan saada naiset synnyttämään.
Tämä on valitettava totuus, naisten "selkänahasta" revitään uusi sukupolvi.
Lapseni täytti juuri kaksi ja olen nämä kaksi vuotta elänyt raskauden aiheuttamien päivittäisten kipujen kanssa. Joten onpa tosi kivaa. Vatsalihaksia ei tosiaan leikata ennen kuin on varmaa, että uutta lasta ei enää tule. Käsileikkaukset voisi tehdä vaikka nyt, mutta koska niiden jälkeen on aika pitkään leikattu käsi / kädet pois käytöstä, niin en ole voinut mennä leikkaukseen vielä, koska lasta pitää kuitenkin kantaa ja hoitaa eli kädet on oltava käytössä, pitää mennä heti kun lapsi on sen verran iso, että kädetön äiti pärjää lapsen kanssa. Ap
Mitenhän mikään terveydenhuolto muka voi olla "täysin varma" tuollaisista asioista, joka on siitä "asiakkaasta" kiinni? Pitääkö uskoa, kun toinen sanoo vai odotellaan varmuudeksi vaihdevuosia?
tän ketjun kannattajat kohta alottaa "miksi kukaan ei varoittanut että itse pitää lasta kasvattaa"
Jos kaikkia varoiteltaisiin kaikkialla aivan kaikista riskeistä, ei kukaan enää ikinä tekisi mitään vaan jäkittäisi kotona verhojen takana, ettei nyt vaan sattuis mitään, paitsi että kotihan on tunnetusti maailman vaarallisin paikka, jonne on moni kuollut.
Suomalaisiin tällainen systeemi ei ole oikein toimiva.